– Lakeja pitää noudattaa, mutta maalaisjärjen käyttö olisi joskus paikallaan.

Aalto-yliopisto teki laajan selvityksen Akavan toimeksiannosta kilpailukielloista. Sen mukaan työntekijöiden kilpailukieltoja asetetaan varsin kevein perustein ja niiden käyttö on lisääntynyt rajusti. Nykykäytäntö myös heikentää työvoiman liikkuvuutta sekä kilpailua työ- ja hyödykemarkkinoilla.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan joko viranomaisvalvontaa tai lainsäädännön muutosta.

– Hän suositteli lainsäädännön muutosta, jossa tiukennetaan kilpailukieltosopimusten perusteita. Näen tilanteen samalla tavalla kuin Ahtela, Lindström huomautti Akava Worksin selvityksen julkistamistilaisuudessa.

Hän huomautti ymmärtävänsä selkeän tarpeen liikesalaisuuksien suojaamiseksi, ja yritysten johdon kohdalla sopimukset ovat perusteltuja.

– Mutta kilpailukiellon käyttö keskijohdon tai asiantuntijoiden työehtosopimuksissa tuntuu ylimitoiteltulta – pärjättäisiin vallan mainiosti salassapitosopimuksilla.

Lindström ihmettelee, miksi olisi kenenkään edun mukaista rajoittaa työvoiman tervettä liikkuvuutta.

– Näin tarjolla oleva työ löytää aina sen parhaan tekijänsä.

Lindström lupasi kesän alussa asettaa kolmikantaisen työryhmän setvimään tarvittavia lainsäädännön muutoksia. Hänen mukaansa työmarkkinaosapuolille on jo lähetetty pyynnöt nimetä ryhmään edustukset. Työryhmä voisi näin aloittaa työnsä jo reilun viikon päästä.

– Lopullisen lain saattaminen eduskuntaan jää seuraajalleni. Minulla on vankka usko, että tällaisessa asiassa löytyy laaja poliittnen yhteisymmärrys. On hyvin vaikea nähdä, että joku jättäisi tämän pöytälaatikkoon homehtumaan.

Selvityksen julkistamistilaisuudessa kävi ilmi, että todellisuus on vielä selvityksen havaintoja karumpi. Insinööriliiton lakimiehen Satu Tähkäpään mukaan kilpailukieltoehtojen käyttö on suorastaan räjähtänyt käsiin.

Insinööriliitto tarkistaa vuosittain noin 500 allekirjoitettavaa uutta työsopimusta. Liitossa tarkasteltiin yhden viikon salkoa. Sopimuksia tuli 15, ja niissä 13:ssa oli kilpailukieltoehto.

– Samantyyppinen tieto tulee asiakaspalvelustamme: noin 90 prosentissa uusista työsopimuksista on kilpailukieltoehto, jonka kesto on yleisimmin kuusi kuukautta. Sopimussakko on samanpituinen, Tähkäpää selvitti tilannetta.

Kieltojen kirjoa riittää hänen mukaansa:

– Kiellettyä on siirtyminen samalla toimialalla toimivaan yritykseen tai yrittäjäksi. Myös epäsuora ja välillinen kilpailu on kielletty – mitä se sitten ikinä onkaan. Kilpaileva toiminta on määritelty hyvin väljästi. Useimmiten on kielletty myös asiakkaalle työsuhteeseen siirtyminen.

Kilpailukieltoehto tulee Tähkäpään mukaan uudelle työntekijälle usein yllätyksenä.

– Hän käy työhaastattelussa, sopii työtehtävät ja palkan. Työnantaja laatii työsopimuksen ja lähettää sen allekirjoitettavaksi.

Hänen mielestään ei voi olla oikein, että vasta siinä vaiheessa työntekijä saa tietää kilpailukieltoehdosta.

– Tyypillisesti ehtoa ei pysty muokkaamaan mitenkään. Vastauksena on aina “yrityksen käytäntö”. Se on työntekijälle ota tai jätä -tilanne.

Tähkäpää kertoo senkin olevan tyypillistä, että työntekijä huomaa kilpailukieltoehdon työsopimuksessa vasta silloin, kun hän on vaihtamassa työpaikkaa ja haluaa tarkistaa oman irtisanomisaikansa.

– Saamme liittoon viikottain yhteydenottoja, joissa ihminen kysyy, voiko hän vaihtaa johonkin tiettyyn yritykseen töihin. Nyt ei ole mitään keinoa selvittää etukäteen, onko kilpailukieltoehto pätevä – ovatko yritykset kilpailutilanteessa.

Asian selvittäminen on hankalaa. Tähkäpää ei ole uransa aikana kuullut yhdenkään ihmisen nostavan omaa työnantajaansa vastaan vahvistuskannetta käräjäoikeudessa sen selvittämiseksi, saako hän vaihtaa työpaikkaa.

– Uusi työnantaja ei myöskään odota irtisanomisaikaa ja vielä kuutta kuukautta työntekijää.

Lisäksi Suomessa työntekijä joutuisi olemaan kilpailukiellon ajan palkattomalla vapaalla ja karenssin jälkeen ilman päivärahaa. Useissa muissa maissa työnantaja maksaa korvausta kilpailukiellon ajalta.

– Kun kilpailukiellon sitovuudesta ei voi etukäteen saada selvyyttä ja riskinä on sopimussakon laukeaminen, työpaikkaa ei uskalleta vaihtaa, Tähkäpää harmittelee tilannetta.

Hän pitää tilannetta kestämättömänä, kun kilpailukiellot vaikeuttavat merkittävästi työvoiman liikkuvuutta.

– Mikäli kilpailukieltoehtoja ei kokonaan kielletä, niiden käyttöä pitää rajoittaa merkittävästi ainakin. Ja sopimussakot pitäisi kieltää, Tähkäpää painottaa Insinööriliiton linjaa.