Politiikka
10.6.2026 12:42 ・ Päivitetty: 10.6.2026 12:42
Työryhmä: Ei ikärajaa älypuhelimen käytölle, somessa raja voisi olla 16 vuotta
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää väliraportissaan vaihtoehdon, jossa tietosuojalain suostumuksen ikärajaa voitaisiin nostaa Suomessa 16 vuoteen. Ryhmän mukaan on mahdollista, että ikäraja voitaisiin rajata sosiaalisen median palveluihin.
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen suostumuksen ikäraja on 16 vuotta, mutta asetus mahdollistaa kansallisen liikkumavaran, jolla ikärajan voi laskea alimmillaan 13 vuoteen. Nykyisin tämä ikäraja on Suomessa 13 vuotta.
Työryhmän mukaan esitetty vaihtoehto olisi kuitenkin hyvin äärimmäinen ratkaisu keskitettyyn ongelmaan eli sosiaalisen median haittojen ehkäisemiseen lapsille ja nuorille.
Tietosuojalain suostumuksen ikärajan nostaminen tarkoittaisi, että lapsella tai nuorella ei olisi mahdollisuutta päästä käsiksi digipalveluihin, jotka vaativat käyttäjän suostumusta henkilötietojen käsittelemiseksi. Ikärajan nostaminen hankaloittaisi nuorten pääsyä somepalvelujen lisäksi esimerkiksi pankkipalveluihin, verkkokauppoihin ja erilaisiin kunnallisiin palveluihin.
Työryhmä tarkasteli keskiviikkona julkaistussa väliraportissaan useita vaihtoehtoja, joilla sosiaalisen median haittoja lapsille ja nuorille voitaisiin ehkäistä.
RYHMÄ ei väliraportissaan suosinut ikärajan asettamista älypuhelimen käytölle. Työryhmän mukaan esitetyn vaihtoehdon haitalliset vaikutukset olisivat todennäköisesti huomattavasti suuremmat kuin siitä koituva hyöty.
Älypuhelimen kielto nuorilta voisi työryhmän mukaan esimerkiksi vaikeuttaa huoltajaa paikantamasta lapsensa sijaintia.
Lisää aiheesta
Työryhmä esittää lisäksi kahta vaihtoehtoista, erillistä lakia lasten suojelemiseksi sosiaalisen median haitoilta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa säädettäisiin kansallisesta ikärajasta sosiaalisen median käyttöön. Työryhmä näkee vaihtoehdossa kuitenkin useita ongelmia.
Toisessa vaihtoehdossa säädettäisiin keinoista, jotka pyrkisivät lisäämään lasten digitaitoja koulutuksen avulla. Kouluihin voitaisiin esimerkiksi nimetä lasten digitaalisen turvallisuuden opetussisällöstä vastaava opettaja.
Raportissa väläytetään myös esimerkiksi uuden oppiaineen perustamista perusopetukseen. Tämä vaatisi työryhmän mukaan muutoksen valtioneuvoston asetukseen tuntijaosta sekä taloudellisia resursseja, sillä muutos voisi lisätä perusopetuksen valtakunnallista vähimmäistuntimäärää.
STT/Aliisa Uusitalo
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Politiikka
10.3.2026 09:05
Sitra: Some ruokkii sensaatiohakuista ja vinoutunutta poliittista sisältöä – tekoäly pahentaa tilannetta
Politiikka
5.2.2026 14:40
Hallitus etsii keinoja somen käytön rajoittamiseen – ”Meidän on pystyttävä suojelemaan lapsia ja nuoria paremmin”
