”Työttömien aktiivimalli, sote-uudistus, alueellinen keskittäminen” – Alkiolaisen keskustan paluuta kaavaileva Väyrynen tyrmää Sipilän hallituksen politiikan

Kuva: lehtikuva / aleksi tuomola

Presidentinvaalien jälkeen velloneet huhut saivat torstaina alkuillasta vahvistuksen, kun politiikan ikiliikkuja, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti haastavansa pääministeri Juha Sipilän keskustan puheenjohtajavaalissa.

Väyrynen kertoi Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ajatelleensa presidentinvaalien jälkeen aloittavansa eduskuntavaalikampanjan perustamansa kansalaispuolueen johdossa.

– Yön yli nukuttuani aloin kuitenkin ajatella, että voisin kerätä laajemminkin yhteen samanmielisiä ajatuksia.

Taustalla Väyrysen päätöksessä on professorin, Ilkan entisen päätoimittajan Kari Hokkasen ”rakentava puheenvuoro alkiolaisesta allianssista”.

– Olen päättänyt, että teen vielä yhden yrityksen keskustan pelastamiseksi. Asetun ehdolle keskustan puheenjohtajavaaliin, Väyrynen totesi.

– Valintani myötä keskusta voisi eheytyä perinteisen alkiolaisen aatteensa pohjalta. Juurilleen palaava keskusta voisi eduskuntavaalien kautta nousta jälleen maan suurimmaksi puolueeksi.

Sipilän politiikka ei miellytä.

Tiedotustilaisuuden jälkeen Väyrynen toteaa Demokraatille Sipilän hallituksen tehneen paljon sellaisia päätöksiä, joilla kansan luottamusta ei saavuteta ja joissa hän olisi itse toiminut toisin.

– Ehkä pahinta on alueellinen keskittäminen. Meillä on menossa nyt rajumpi alueellinen keskittäminen kuin koskaan Suomen historian aikana. Pääkaupunkiseudulle pyritään haalimaan satoja tuhansia asukkaita lisää, ja hallitus tukee tätä, Väyrynen sanoo.

Myös sote-uudistuksessa on Väyrysen mielestä valuvikoja. Uudistus lähti hänen mielestään jo alun perin vinoon, kun kokoomus junaili uudistuksen hallitsevaksi ajatukseksi palveluiden yksityistämisen.

– Tämän vuoksi kunnilta on otettu pois oikeus tuottaa palveluita. Tämähän johti Meri-Lapissa siihen, että kokonainen keskussairaala yksityistettiin.

Lisäksi Väyrynen ei pidä esimerkiksi alkoholilainmuutoksesta, taksilainmuutoksesta tai työttömien aktiivimallista. Juuri ennen presidentinvaaleja Väyrynen allekirjoittikin aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen. Senaatintorilla Väyrystä ei kuitenkaan huomenna nähdä.

– Ei nähdä, mutta allekirjoitin aloitteen, koska näen, että laissa kohdellaan väärin kaikkein heikoimmassa olemassa asemassa olevia. Käytännössä siis pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistäminen on kaikista vaikeinta ja joilla on heikoin työttömyysturva.

– Nyt siitäkin uhataan leikata pois. Se ei kyllä johda toivottuun tulokseen. Laki nöyryyttää kaikista heikoimmassa asemassa olevia.

Väyrysen vaaliteeman voi siis kiteyttää alkiolaisuuteen, keskustan palauttamisesta juurilleen. Tämä tarkoittaa Väyrysen itsensä mukaan ainakin paluuta Kekkosen ulkopoliittiselle linjalle sekä Suomen kansallisten etujen huomioimista. Hän korostaa, että Sipilän johdolla tätä ei tule tapahtumaan.

– Juurilleen palaava keskusta voisi nousta jälleen maan suurimmaksi puolueeksi, ja vaikuttaa arvojensa pohjalta Suomen tulevaisuuteen.

– Asettumalla ehdokkaaksi tarjoan keskustan jäsenille aidon kansanvaltaisen tavan päättää puolueen linjasta.

Pyrkimisessä Väyrynen on myös varmasti Suomen yksi meritoituneimmista.

Kokemusta ja yritystä Sipilän haastajalta ei ainakaan tule puuttumaan. Väyrysen värikäs poliittinen ura käynnistyi toden teolla jo vuonna 1970 hänen noustua eduskuntaan. Keskustan puheenjohtajana väyrynen on toiminut vuosina 1980-1990. Ministerinä hän on ollut kahdeksassa hallituksessa. Tällä hetkellä Väyrynen toimii europarlamentaarikkona.

Pyrkimisessä Väyrynen on myös varmasti yksi Suomen meritoituneimmista. Hän on muun muassa pyrkinyt neljä kertaa presidentiksi sekä keskustan puheenjohtajaksi jo pelkästään 2000-luvulla kolme kertaa.

Nyt asiat ovat hänen mukaansa kuitenkin toisin, keskustalaisten pelko ”murskaavasta vaalitappiosta” saa puolueen kannattajakunnan äänestämään Väyrystä kesäkuussa. Näin hän ainakin itse uskoo. Väyrynen ei kuitenkaan vielä ole julkista tukea saanut. Hän itse muistuttaa ettei tämä ole ihme, sillä kertoihan hän ehdokkuudestaan vasta hetkiä sitten.

Paraikaa Väyrynen ei kuitenkaan ole kovin kovassa huudossa keskustassa, jonka kunniapuheenjohtajana hän yhä toimii. Perustettuaan kansalaispuolueen häntä on yritetty useasti kammeta ulos puolueesta, jopa Sipilän toimesta. Viimeksi tänään Helsingin Sanomat kertoi monien puolueen piirijohtajien haluavan Väyrysen eroa.

Väyrysen erottaminen vaatisi kuitenkin paikallisyhdistyksen päätöstä, mutta Väyrynen on itse oman paikallisyhdistyksensä perustaja ja puheenjohtaja. Tähän mennessä hän ei ainakaan itse ole ollut halukas itsensä erottamista toteuttamaan.

Nyt hän kuitenkin ilmoitti saattavansa asian keskustan puoluekokouksen ratkaistavaksi. Väyrynen nimittäin julisti, että mikäli häntä ei valita Sotkamossa puheenjohtajaksi, hän eroaa itse puolueesta ja palaa eduskuntaan omassa ryhmässään 12.6., jonka hän aikoo perustaa. Tällöin alkaa myös Väyrysen perustaman kansalaispuolueen eduskuntavaalikampanja.

Minulla on ollut 50 vuotta sama linja.

Väyrysen poliittisessa historiassa päätöksiä on kuitenkin, jos ei pyörretty, niin ainakin justeerattu aikaisemminkin. Nyt Väyrynen kuitenkin vakuuttaa Demokraatille eroavansa aivan varmasti puolueesta Sotkamon jälkeen, mikäli puheenjohtajan paikka ei aukea. Asian voikin hänen mukaansa kuuluttaa vaikka kirkossa.

– Valinnan paikka on siinä. Se on aivan selvä asia.

Väyrynen kuitenkin itse muistaa huomauttaa heti perään, että hän ei ole koskaan kelkkaansa kääntänyt.

– Minulla on ollut 50 vuotta sama linja. Olosuhteet ovat muuttuneet moneen kertaan, mutta peruslinjani on pysnyt aina samana.

Alkuviikosta Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä esitti Demokraatin haastattelussa, että keskustalle on valittava ensi kesäkuussa Sotkamon puoluekokouksessa uusi kunniapuheenjohtaja Väyrysen tilalle.  Puolueessa voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja ja Kärnän mukaan tässä on kyseessä eri prosessi kuin puolueesta erottamisessa. Ajatus sai tukea myös keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmunilta.

Väyrynen itse ei kertomansa mukaan ole asiaa sen enempää ajatellut.

– Sehän on minulle menneiden ansioiden perusteella annettu arvonimi. Puolueen sääntöjen mukaan kerralla on yksi kunniapuheenjohtaja ja häntä ei voi erottaa. Jos näin hautaan tehdä, sääntöjä pitäisi muuttaa. Mutta tällä ei kannata spekuloida, kesäkuu on ratkaiseva sen suhteen, että jatkanko keskustassa.

”Käsittämätöntä piittaamattomuutta ja ennen kaikkea halveksuntaa” – Ylioppilaskirjoitusten uhkaaminen suututti työnantajat

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sivistystyönantajat reagoi voimakkaasti OAJ:n, Jytyn ja JHL:n iltayhdeksältä tehtyyn lakkoilmoitukseen, jossa liitot uhkaavat laajentaa työtaistelun 15:sta helsinkiläiseen yksityiskouluun. Koulujen joukossa on myös lukioita ja lakon ajakohta 12.-16. maaliskuuta osuu kevään ylioppilaskirjoitusten päälle. Sivitystyönantajat paheksuvat ajankohtaa vahvoin sanankääntein.

– Uudessa lakkoilmoituksessa palkansaajapuoli osoittaa käsittämätöntä piittaamattomuutta ylioppilaskirjoituksia kohtaan. Tämä on ennen kaikkea halveksuntaa opiskelijoita ja tietenkin myös opettajia kohtaan.

– Sivistystyönantajien hämmennystä korostaa se, että kyseessä on kuitenkin palkansaajien edustajien haluttomuus neuvotella työehtosopimuksista, työnantajat sanovat.

Katso lista lakkouhan alla olevista helsinkiläiskouluista täältä.

Opetusalan lakko uhkaa ylioppilaskirjoituksia useissa helsinkiläiskouluissa – listalla muun muassa Suomen ykköslukioihin kuuluva SYK

Kuva: Thinkstock

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöä edustavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jättivät iltayhdeksältä lakkovaroituksen, joka koskee 15 helsinkiläistä yksityiskoulua ja lukiota. Jos sopuun ei päästä työt keskeytyvät 12.-16. maaliskuuta muun muassa Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun peruskoulussa ja lukiossa, Töölön yhteiskoulun peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa sekä Kulosaaren yhteiskoulun peruskoulussa ja lukiossa.

Lukioiden kannalta lakko vaikeuttaisi 12. maaliskuuta järjestettävää äidinkielen ylioppilaskoetta sekä 14. ja 16. päivä maaliskuuta järjestettäviä ylioppilaskokeita.

Opetushenkilöstön ohella lakonuhka koskee oppilaitosten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Sitä edustavien Jytyn ja JHL:n jäsenet ovat olleet ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa 7.2. alkaen, ja myös nämä työtaistelutoimenpiteet jatkuvat toistaiseksi.

Lakossa mukana olevat toimipisteet:

Apollon yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Apollon yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Englantilaisen koulun säätiö sr, Englantilainen koulu; peruskoulu ja lukio
Helsingin Uusi Yhteiskoulu Osakeyhtiö, Helsingin Uusi yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukio, Herttoniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry, Helsingin Saksalainen koulu; peruskoulu ja lukio
Kulosaaren yhteiskoulun osakeyhtiö, Kulosaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Lauttasaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Maanviljelyslyseon osakeyhtiö, Helsingin yhteislyseo; peruskoulu ja lukio
Munkkiniemen koulutussäätiö sr, Munkkiniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oulunkylän yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Oulunkylän yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Pohjois-Haagan Yhteiskoulu Oy, Pohjois-Haagan yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Touko Voutilaisen koulusäätiö sr, Eiran Aikuislukio, peruskoulu ja lukio
Töölön Yhteiskoulu Oy, Töölön yhteiskoulu; peruskoulu, lukio ja aikuislukio
Viipurin Reaalikoulu Oy, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio; peruskoulu ja lukio

AVAINSANAT

Opetusalan lakko laajenee Helsingin yksityisiin kouluihin ja lukioihin – katso lista kouluista

Kuva: Lehtikuva

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöä edustavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat jättäneet iltayhdeksältä lakkovaroituksen.

Työt keskeytyvät 15 helsinkiläisessä yksityisessä yleissivistävässä oppilaitoksessa 12.–16. maaliskuuta, ellei sovitteluun edenneessä työriidassa sitä ennen saavuteta sopua.

Yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat olleet sopimuksettomassa tilassa 1. helmikuuta alkaen. Työntekijäjärjestöt jättivät ensimmäisen lakkovaroituksen 18.2. Tämä työnseisaus koskee järjestöjen mukaan viittä Etelä-Suomen ammatillista oppilaitosta ja neljää ammatillista aikuiskoulutuskeskusta ja se toteutetaan 5.–9. maaliskuuta.

Alan työehtosopimusneuvottelut jumiutuivat näkemyseroihin palkankorotustasosta ja tekstikysymyksistä.

OAJ:n, JHL:n ja Jytyn mielestä Sivistystyönantajilla ei ole perusteita tarjota yksityisen opetusalan henkilöstölle selvästi pienempiä palkankorotuksia ja heikompia työehtoja, kuin mitä muiden oppilaitosten henkilöstölle ja muille palkansaajille on sovittu.

Työriitaa on soviteltu 21.2. lähtien sovittelija Jukka Ahtelan johdolla. Sovittelu jatkuu maanantaina 26.2.

Opetushenkilöstön ohella lakonuhka koskee oppilaitosten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Sitä edustavien Jytyn ja JHL:n jäsenet ovat olleet ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa 7.2. alkaen, ja myös nämä työtaistelutoimenpiteet jatkuvat toistaiseksi.

Lakossa mukana olevat toimipisteet:

Apollon yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Apollon yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Englantilaisen koulun säätiö sr, Englantilainen koulu; peruskoulu ja lukio
Helsingin Uusi Yhteiskoulu Osakeyhtiö, Helsingin Uusi yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukio, Herttoniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry, Helsingin Saksalainen koulu; peruskoulu ja lukio
Kulosaaren yhteiskoulun osakeyhtiö, Kulosaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Lauttasaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Maanviljelyslyseon osakeyhtiö, Helsingin yhteislyseo; peruskoulu ja lukio
Munkkiniemen koulutussäätiö sr, Munkkiniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oulunkylän yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Oulunkylän yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Pohjois-Haagan Yhteiskoulu Oy, Pohjois-Haagan yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Touko Voutilaisen koulusäätiö sr, Eiran Aikuislukio, peruskoulu ja lukio
Töölön Yhteiskoulu Oy, Töölön yhteiskoulu; peruskoulu, lukio ja aikuislukio
Viipurin Reaalikoulu Oy, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio; peruskoulu ja lukio

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lakot uhkaavat päiväkoteja ja jäänmurtajia – ”Kun työtaistelu uhkaa, tilanne on aina vaikea”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Valtakunnansovittelija Minna Helle.

Työriitojen sovittelurintamalla on ruuhkaa. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan meneillään on erittäin kiireinen vaihe, sillä sovittelijan toimistoa työllistää parhaillaan kuusi työriitaa. Lähiviikoille on annettu useita lakkovaroituksia, jotka koskevat niin yksityisiä päiväkoteja, kiinteistönhuoltoa kuin jäänmurtajia.

– Kun työtaistelu uhkaa, tilanne on aina vaikea, Helle sanoo. Hän ei lähde arvioimaan, millä alalla neuvottelut ovat pahiten solmussa.

Miltei kaikissa kiistoissa on kyse sekä palkoista että muista työehtoihin liittyvistä asioista.

Yksityisiä päiväkoteja uhkaava lakko alkaisi 7. maaliskuuta ja kestäisi kaksi päivää. Alan työriidan sovittelu jatkuu tiistaina.
Sunnuntaina sopua etsittiin yliopistoja sekä jäänmurtajia ja monitoimimurtajia koskeviin työriitoihin. Laivanpäällystöliitto on ilmoittanut kansipäällystön lakosta, joka alkaisi niin ikään 7. maaliskuuta.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä työehtoihin. Kokonaisheikennys ansioihin olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja. Arctian mukaan kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Yliopistojen työriitaa ratkotaan sovittelija Janne Metsämäen johdolla. Työntekijäpuoli aikoo järjestää työnseisauksen keskiviikkona Helsingin yliopistossa, ellei sopua synny ennen sitä.

Viikonlopputyö hiertää yhä pankkialalla

Maanantaina jatkuu kiinteistöpalvelualan, yksityisen opetusalan ja rahoitusalan työriitojen sovittelu. Pankkialan neuvotteluissa on ollut useamman viikon tauko sen jälkeen kun osapuolet hylkäsivät Helteen tarjoaman sovintoesityksen.

– Kyse on yhä samasta asiasta eli viikonlopputyön teettämisestä, Helle sanoo.

Kiinteistöpalvelualalla ammattiliitto PAM on ilmoittanut useista työnseisauksista, joista ensimmäiset alkaisivat torstaina. Lakot koskisivat muun muassa siivoojia ja talonmiehiä.

– Sovittelussa on edistytty, mutta auki on yhä useita asioita sekä palkkojen että tekstien osalta.

STT–ANNU MARJANEN

Keskustelua aiheesta

Ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut ja PAM sopuun työehdoista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Matkailu- ja ravintola-ala ja PAM ovat päässeet sopuun ravintola- ja vapaa-ajanpalvelujen työehtoneuvotteluissa. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksymisen. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin vasta sen jälkeen.

– Takana on pitkä neuvottelurupeama, joten olemme luonnollisesti tyytyväisiä tuloksen saavuttamiseen. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokohtaisina.

– Ne olivat vaikeat, koska molemmilla sopijapuolilla oli vuosien aikana kertyneitä tavoitteita. Tästä vaikeudesta huolimatta neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Keskustelua aiheesta