”Onko puolueesi keskusta vai tämä uusi härveli” – nyt kammetaan Väyrystä sivuun, kunniapuheenjohtajuuskin lähdössä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Kansanliikkeen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen poistui avustajansa kanssa vaalitilaisuudesta Helsingissä.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni ei pidä keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen toimintaa kovinkaan kunniakkaana.

– Väyrysen kunniapuheenjohtajuudesta varmasti keskustellaan kevään mittaan. Päätös on lopulta puoluekokouksen. Mutta minusta hän ei ole toiminut kovin kunniakkaasti omaa entistä puoluettaan kohtaan.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä esitti aikaisemmin tänään Demokraatin haastattelussa, että keskustalle on valittava ensi kesäkuussa Sotkamon puoluekokouksessa uusi kunniapuheenjohtaja Väyrysen tilalle. Puolueessa voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja ja Kärnän mukaan tässä on kyseessä eri prosessi kuin puolueesta erottamisessa.

Keskustan varapuheenjohtaja Kulmuni ei haastattelussa suoranaisesti vaadi kunniapuheenjohtajuuden riistämistä Väyryseltä, mutta hän vähintäänkin tukee ajatusta. Ketään kandidaattia Väyrysen tilalle Kulmunilla ei kuitenkaan vielä ole.

– Kevään aikana varmasti keskustellaan tästäkin. Varmasti sopivia ehdokkaita löytyy entisistä puheenjohtajista. Tai sitten kunniapuheenjohtajuus poistetaan säännöistä. Keinoja on monia, Kulmuni toteaa.

Kärnä nosti esiin Väyrysen korvaajaksi Mari Kiviniemen tai Esko Ahon.

Keskustan toinen varapuheenjohtaja Antti Kurvinen huomauttaa, että tällä hetkellä virallista prosessia Väyrysen erottamisesta kunniapuheenjohtajuudesta ei ole käynnissä eikä päätöksiä ole tehty.

– Se on Kärnän kanta, mutta vastaa omaakin saamaani palautetta, hän kuitenkin huomauttaa ja viittaa kentältä kuuluneeseen palautteeseen.

Kurvinen jatkaa, että kiertäessään Vanhasen presidentinvaalikampanjan myötä kenttää, palautetta tuli, jonka mukaan Väyrysen kunniapuheenjohtajuus pitäisi sanoa irti.

– Tulee palautetta, että mikä on sellainen kunniapuheenjohtaja, joka haluaa vahingoittaa puoluetta, joka on hänet siihen asemaan nostanut.

Omaa kantaansa Kurvinen ei tässä vaiheessa Väyrysen kunniapuheenjohtajuuteen halua kertoa.

– Ei kai siitä paljon eri mieltä voi olla kentän palautteen kanssa, hän kuitenkin pohtii.

Hän on muistaakseni haastanut jokaisen istuvan puheenjohtajan 2000-luvulla.

Mediassa on presidentinvaalien jälkeen ehditty jo pyöritellä vaihtoehtoa, jossa Väyrynen haastaa Juha Sipilän keskustan puheenjohtajataistelussa. Kulmuni ei sinällään pitäisi yllättävänä, vaikka Väyrynen kilpailuun ilmoittautuisikin.

– Hän on muistaakseni haastanut jokaisen istuvan puheenjohtajan 2000-luvulla. Se on hänelle enemmänkin perinne.

Kulmunin muisti pitää melkein paikkaansa. Väyrynen on ollut mukana keskustan puheenjohtajataistossa 2000-luvulla kaikkina muina kertoina, lukuun ottamatta vuotta 2002, jolloin Anneli Jäätteenmäki valittiin puheenjohtajaksi. Toisaalta vuoden 2000 presidentinvaalien ehdokasasettelussa Väyrynen kyllä haastoi keskustan istuvan puheenjohtajan Esko Ahon, kuitenkin häviten tälle.

Kulmuni itse ei usko Sipilälle löytyvän haastajia puheenjohtajakilpailuun.

– Hänellä on erittäin laaja keskustan kentän tuki.

– Puheenjohtajaehdokasta ei varmasti ole tulossa täältäkään, Kulmuni naurahtaa kysyttäessä omaa kiinnostusta puheenjohtajaksi.

Lapin vaalipiiristä tuleva Kulmuni myöntää, että keskustan kannattajakunnassa on Paavo Väyrysestä kahta mielipidettä. Osa toivoo, että suhteet kunniapuheenjohtajaan katkaistaan välittömästi. Toinen puoli toivoo, että Väyrysen kanssa saataisiin vielä keskusteluyhteys.

Kulmuni itse tulkitsee keskustan sääntöjä siten, että Väyrynen on valintansa tehnyt.

– En ymmärrä miksi hän roikkuu keskustassa, kun hän on kerran perustanut oman puolueen. Tämä kahdella pallilla istuminen on ihmeellistä. Puolueen säännöt ovat selvät, keskustan jäsen voi kuulua vain yhteen puolueeseen.

Väyryselle oma eduskuntaryhmä.

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen, vaikka keskustan säännöissä Kulmunin mukaan lukeekin, että puolueen jäsen ei voi kuulua toiseen puolueeseen. Väyrysen erottaminen vaatisi nimittäin paikallisyhdistyksen päätöstä, mutta Väyrynen on itse sen perustaja ja puheenjohtaja. Tähän mennessä hän ei ainakaan itse ole ollut halukas itsensä erottamista toteuttamaan.

Eikä keskusta ole puolestaan halunnut irrottaa kokonaista paikallisyhdistystä Väyrysen vuoksi, vaikka puheenjohtaja Sipilä varsin kovia lausuntoja Väyrysen erottamisen puolesta syksyllä antoikin.

Kahteen puolueeseen kuulumisen kieltämisestä on ilmeisesti tekeillä myös sääntöselkeytyksiä keskustan puoluekokoukseen.

Antti Kurvinen toteaakin Väyrysen olevan yhä teknisesti keskustan jäsen.

– Olemme kehottaneet Paavoa valitsemaan onko hänen puolue keskusta vai tämä uusi härveli, Kurvinen sanoo ja viittaa Väyrysen kansalaispuolueeseen.

– Kahdessa puolueessahan Suomessa ei voi olla jäsen, se on ollut käytäntö läpi historian, se todetaan myös oikeuskirjallisuudessa. Olemme rohkaisseet häntä siihen, että hän toimisi niin kuin suoraselkäinen ihminen toimii eli jos puoluetta vaihtaa niin eroaisi. Olemme tämän tuoneet hänen tietoon. Hän tietää sen kyllä. Toive on se, että hän joko jatkaa vaikuttamista keskustan kautta tai jättää nämä häröilyt. Olemme sen jo sanoneet kaksi vuotta sitten.

Väyrynen itse totesi sunnuntaina Säätytalolla presidentinvaalinvalvojaisissa, että puolueen johto ei ole halunnut kahteen vuoteen keskustella hänen kanssaan mistään.

– Minä olen valmis keskustelemaan milloin tahansa, jos puolueen johdolla on siihen halukkuutta. Kahteen vuoteen ei ole ollut, Väyrynen totesi.

Väyrynen jatkoi, että hän on valmis keskustelemaan puolueen johdon kanssa mistä tahansa aiheesta.

– En halua ruveta määräämään tai ehdottamaan agendaa.

Kyllä hän varmasti oman eduskuntaryhmän pistää pystyyn.

Väyrynen on palaamassa eduskuntaan, kun paikkaa presidentinlinnasta Kauppatorin laidalta ei vaaliuhoamisesta huolimatta irronnut. Näin Mikko Kärnä menettää paikkansa istuvalle kunniapuheenjohtajalle. Keskustan varapuheenjohtaja Kulmunin mielestä on selvää, että Väyrystä ei keskustan eduskuntaryhmässä nähdä.

– Kyllä hän varmasti oman eduskuntaryhmän pistää pystyyn.

Kurvinen ei puolestaan ota kantaa, voisiko Väyrynen halutessaan jatkaa keskustan eduskuntaryhmässä.

Kulmunin näkemystä tukee uutisointi, jonka mukaan Väyrynen on jo kertonut tavoittelevansa ensi eduskuntavaaleissa uudelle puolueellensa 20 kansanedustajan paikkaa. Tietenkin, ellei Väyrysestä sitä ennen tule keskustan puheenjohtajaa.

Toimittajat: Topi Juga ja Johannes Ijäs

Kommentti: Ajautuuko hallitus samaan miinaan kuin viime vuonna? Joku saattaa jo kuulla rapinaa veronmaksajien kukkaroilla

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Juha Sipilän hallitus on sitä mieltä, että soten valinnanvapauslaille ei tarvitse tehdä Euroopan komission ennakkotarkistusta, niin sanottua notifiointia. Syy on varmasti kaikille jo tässä vaiheessa selvä, hallituksella on kiire toteuttaa uudistus.

Tavallaan perustelu on totta, onhan uutta sotea puuhattu jo vuosikausia.

Toisaalta, kelloja ei tarvitse kääntää kuin kevääseen 2017 ja sama sanoma löytyi hallituksen yhteisestä mantrasta. Tällöin kiireellä perusteltiin valinnanvapauslain läpipuskemista eduskunnassa.

Keskeneräinen laki kuitenkin törmäsi kesäkuussa eduskunnan omaan rajavalvontaan, perustuslakivaliokuntaan. Valinnanvapaussäädökset joutuivat rumien saatesanojen saattelemana uuteen valmisteluun.

Kiirehtiminen ei ainakaan tuolloin nopeuttanut sote-uudistuksen valmistumista.

Katsotaanko liikelaitokset taloudellisiksi vai ei-taloudellisiksi toimijoiksi.

Tällä kertaa kysymys on siitä, katsotaanko valinnanvapauslaissa palveluita tuottavat maakuntien liikelaitokset taloudellisiksi vai ei-taloudellisiksi toimijoiksi. Jos EU katsoo liikelaitokset luonteeltaan taloudellisiksi toimijoiksi, voivat Suomen ja unionin määräykset ajautua ristiriitaan.

Esimerkiksi Suomen korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi joulukuussa pitävänsä oikeusvarmuuden kannalta ainoana oikeudellisesti kestävänä menettelytapana sitä, että hallitus tekee EU-notifioinnin valinnanvapauslaista saadakseen komission kannan asiassa selville.

Sipilän hallitus on kuitenkin todennut, ettei se aio notifiointia tehdä. Näin toimitaan, vaikka sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg myönsi jo tammikuussa esimerkiksi Kuntalehdelle, että EU-notifiointi olisi ainoa keino täyden oikeusvarmuuden saamiseksi.

Linjauksen myötä myös Sipilän hallituksen perustelut alkavat horjua.

Vielä helmikuun alussa tilanne oli kuitenkin ratkaisevasti toinen. Hallitus näet pystyi nojaamaan asiassa Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään uudistukseen, olihan sekin mennyt EU:ssa läpi. Tammikuussa julkaistussa lakiluonnoksessa Suomen valinnanvapausesitystä perusteltiinkin kolmen sivun verran Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään nojaten.

Sittemmin EU-tuomioistuin on kuitenkin antanut päätöksen, joka kumoaa komission aiemman lausunnon Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Linjauksen myötä myös Sipilän hallituksen perustelut alkavat horjua.

Nerg kuitenkin kiirehti kommentoimaan jo heti keskiviikkona asian noustua julkiseen keskusteluun, että hallitus ei aio muuttaa kantaansa notifioinnin suhteen.

– Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mitä vaikutusta Suomen tulevaan valinnanvapauslakiin on EU-tuomioistuimen tuoreella ratkaisulla koskien Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää. Vastaus on, että EU-tuomioistuimen päätös ei muuta aiempaa arviota Suomessa. Hallitus luonnollisesti ottaa huomioon Slovakiasta nyt tehdyn ratkaisun osana valinnanvapauslain perusteluita, hän kirjoitti sosiaali- ja terveysministeriön blogissa ministeriön ylijohtaja Kirsi Varhilan kanssa.

– EU-tasolla Slovakian asian käsittely voi vielä jatkua, eikä ratkaisu välttämättä jää pysyväksi. Komission on mahdollista hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen.

Aikaisemmin Nerg on perustellut notifioinnin jättämistä toteamalla, että siinä saattaa kestää vuosia.

Viime keväänä hallituksen valinnanvapaudessa toteuttama katsotaan ja kadutaan -taktiikka johti uudistuksen lykkääntymiseen.

Jos EU katsoo Suomen rikkoneen EU:n valtiontukisääntöjä, voi komissio nostaa asiassa rikkomuskanteen ja EU-tuomioistuin voi todeta rikkomuksen tapahtuneen.

Tällöin rikkomuksesta vahinkoa kärsineet tahot voivat vaatia valtiolta vahingonkorvausta kärsimästään vahingosta siltä ajalta, jonka EU-oikeuden vastainen olotila on ollut voimassa, Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio totesi eilen Iltalehdessä.

EU-tuomioistuimen päätös Slovakian suhteen saattaa toimia asiassa ennakkotapauksena.

Viime keväänä hallituksen valinnanvapaudessa toteuttama katsotaan ja kadutaan -taktiikka johti uudistuksen lykkääntymiseen. Nähtäväksi jää, koituuko hallituksen päätöksestä jättää laki notifioimatta myöhemmin lisäkuluja valtioille.

Toivottavasti hallitus tietää mitä tekee, eikä vain aja uudistusta kuin käärmettä piippuun sen sisäisten diilien pysymisen toivossa. Joku saattaa kuitenkin jo kuulla rapinaa veronmaksajien kukkaroilla.

Yksityiselle terveyspalvelualalle neuvottelusopimus: voimassa maaliskuuhun 2020

Kuva: Thinkstock

Yksityiselle terveyspalvelualalle on saatu neuvottelutulos, kertoo Tehy. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy sopimusalalla välittömästi.

Sen sijaan yksityisellä sosiaalipalvelualalla ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu.

Uusi työehtosopimus on voimassa maaliskuuhun 2020.

Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksia sovelletaan muun muassa lääkäriasemilla, työterveyshuollossa, vanhustenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kiinassa visioidaan Uutta silkkitietä – tutkija: Ongelmia riittää, mutta jos niistä selvitään, Suomi sijaitsee otollisessa paikassa

Kiinan presidentti Xi Jinping asetti vuonna 2013 tulevaisuuden visioksi Uuden silkkitien rakentamisen. Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkijana työskennellyt Markus Holmgren analysoi kirjoittamassaan Impulsseja-julkaisussa Kiinan suurhanketta ja tarjoaa laajan suomenkielisen katsauksen aihepiiriin.

”Uusi silkkitie tulisi ymmärtää laajana Kiinan politiikan suuntaa kuvaavana käsitteenä, ei niinkään yksittäisenä hankkeena. Uuden silkkitien kautta on pyritty edistämään Kiinan ja Keski-Aasian välistä kauppaa ja rakentamaan laiva-, tie- ja raideyhteyksiä Kiinasta Eurooppaan”, kirjoittaa Holmgren.

Holmgren analysoi Kiinan taloudellisia, alueellisia ja globaalipoliittisia intressejä hankkeen taustalla.

”Kiinan tavoitteena on, että uusi infrastruktuuri ja uudet kauppayhteydet länteen auttaisivat Kiinan sisäosia saavuttamaan rannikkoalueiden vaurauden. Toisaalta hanke palvelee Kiinan pehmeää valtaa globaalipolitiikassa, minkä vuoksi Silkkitietä on verrattu Yhdysvaltojen Marshall-apuun kylmän sodan aikana.”

Silkkitietä koskevassa keskustelussa on nostettu esiin säätiön tiedotteen mukaan se, että infrastruktuurihankkeissa kiinalaisella lainarahalla työllistetään kiinalaisia, vaikka työttömyys on korkealla tasolla monissa Keski-Aasian maissa.

Holmgrenin mukaan Keski-Aasian valtiot hyötynevät kuitenkin kiinalaistoimijoiden tarjoamasta laadukkaasta infrastruktuurista. Taloudelliset riskit liittyvät korruptioon, sillä on vaara, että hankkeen resursseja ei jaeta taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden vaan suhteiden perusteella, arvioi Holmgren.

Holmgrenin mukaan Uusi silkkitie -hanke on toistaiseksi pysähtynyt EU:n rajoille, sillä kiinalaisten yritysten suosimiseen perustuva malli on osoittautunut sopimattomaksi suhteessa EU:n vapaan kilpailun sääntöihin. EU:n jättäytyminen pois hankkeen piiristä vahingoittaisi hanketta vakavasti, sillä EU on merkittävä kauppakumppani useimmille Uuden silkkitien valtioille.

Jos Uusi silkkitie selviää taloudellisista ja poliittista ongelmistaan, niin Suomi on Holmgrenin mukaan ”otollisessa paikassa, sillä sijaitsemme suunnitellun arktisen radan ja Itämeren laivareittien risteyskohdassa. Suomen kannattaisikin yrittää varmistaa, että Uuden silkkitien Itämeri-kytkökset kulkisivat mahdollisimman laajalti Suomen kautta.”

Keskustelua aiheesta

Jyrki Kataiselle uusi oikea käsi

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on valinnut kabinettipäällikökseen kokoomuksen valtiosihteerin Risto Artjoen (kok.). Artjoki toimii tällä hetkellä kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Nykyinen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi (kok.) palaa maaliskuussa Suomeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi.

Nykyisen komission kausi on päättymässä ensi vuonna.

Keskustelua aiheesta

”Esitän samaa” – SDP:n Feldt-Ranta: Ruotsin hallitus esittää ministereille ja valtiosihteereille vuoden karenssia siirryttäessä muihin kuin julkisiin tehtäviin

Kuva: Johan Kvarnström

SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Maarit Fedlt-Ranta kirjoittaa Twitter-tilillään, kuinka Ruotsin hallitus esittää ministereille ja valtiosihteereille vuoden karenssia siirryttäessä muihin kuin julkisiin tehtäviin.

”Olemme olleen naiveja; politiikan ja elinkeinoelämän välisiin siirtymiin tarvitaan pelisäännöt”, Feldt-Ranta siteeraa päivityksessään.

”Esitän Suomeen samaa”, Feld-Ranta sanoo omana kantanaan Twitter-tilillään torstaina iltapäivällä.

Suomessa on käyty asiasta keskustelua muun muassa kokoomuslaisten siirtymisistä terveysjättien palvelukseen. Vapautuksen ovat saaneet kokoomuksen Sanna Lauslahti, joka siirtyy Lääketeollisuus ry:n palvelukseen ja Outi Mäkelä, joka on lähdössä kunnanjohtajaksi.

– Minusta voisi olla hyvä, että tämän vaalikauden aikaan selkeytetään niitä perusteita, joilla täältä voidaan vapautus saada. Se ei voi tarkoittaa sitä, että kesken vaalikauden pelisäännöt muuttuvat. Mutta vähän arvioidaan ja katsotaan sen kokemuksen perusteella, mitä nyt on monilta monilta vuosilta ja arvioidaan, olisiko tarve tarkistuksille, varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi Demokraatille.

Pekkarinen sanoi tuolloin, että hän ei vielä tarkoita, että käytänteitä pitäisi muuttaa.

– Mutta tämä on kannanotto minun puolelta, että tällainen arviointi pitäisi tehdä, hän joka tapauksessa painottaa.

Pekkarisen mukaan arviointi on puhemiesneuvoston käsissä.

– Siinä käytetään myöskin ulkopuolisia asiantuntijoita. Vähän katsotaan myös, miten muualla Euroopassa on menetelty vastaavissa tilanteissa. Olen jo parin vuoden aikana puhunut tästä, hän toteaa.

Hän kertoi jo nostaneensa asian puhemiesneuvostossa esiin ja pitää myös mahdollisena, että selvitys toteutuu.

– Joka tapauksessa tämä keskustellaan tässä sävyssä tai hengessä, että käynnistetäänkö tällainen selvitys.

Feldt-Ranta sanoo tiedotteessaan tänään torstaina, että julkisen edun ajaminen ei voi vaihtua yhdessä yössä yksityisen edun ajamiseksi ilman että syntyy sidonnaisuuksia ja vähintään epäilyjä epäasianmukaisista kytkennöistä.

”Meneillään oleva sote-uudistus, johon liittyy satojen miljardien eurojen taloudelliset intressit, tekevät pelisääntöjen selkeyttämisen ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi.”

”Olen esittänyt, että oikeusministeri Antti Häkkänen pikaisesti teettäisi oikeusministeriössä selvityksen päättäjien sidonnaisuuksien liittyvistä ongelmista. Kokoomuslaisten vaikuttajien systemaattiseen siirtyminen sotebisneksessä avautuneisiin tehtäviin on ollut sen verran räikeää, ettei asiaan voi olla puuttumatta. Ongelma on kaikkien nähtävillä ja nyt kysymys kuuluu, mitä asialle aiotaan tehdä”, Feldt-Ranta peräänkuuluttaa.

Feldt-Ranta on aiemminkin vaatinut selvitystä kansanedustajien vapautuksista.

– Tämä on aika kovasti sanottu puhemiesneuvostosta, mutta kaikki mitä minä olen tällä vaalikaudella nähnyt, niin puhemiesneuvosto ei enää ole sellainen elin, joka olisi aktiivisesti ylläpitänyt eduskunnan arvokkuutta. Tosiasiassa puhemiesneuvosto on sallinut, että ilman erityisiä perusteita voi tulla ja mennä. Minusta tässä on kyse myös kansanvallan kunnioittamisesta. Ei eduskunta voi olla pyöröovi, hän sanoi Demokraatille 8.2.

Keskustelua aiheesta