Rauhasta ja sen edellytyksistä Sveitsissä silti puhutaan paljon.

-  Ytimessä on käsitys oikeudenmukaisesta rauhasta vastakohtana esimerkiksi Kiinan esittämälle rauhansuunnitelmalle, jonka ajatus on, että mikä tahansa rauha on parempi kuin tämä sota, tutkija Tyyne Karjalainen (kuvassa) Ulkopoliittisesta instituutista kuvailee.

Sveitsin huipputapaamiseen on osallistumassa pääosin Suomen kaltaisia maita, jotka ovat koko ajan tukeneet sodassa vahvasti Ukrainaa. Voisi siis ajatella, ettei tällaisesta samanmielisten tapaamisesta ole paljoa uutta saavutettavissa.

-  Mitä pidempään sota jatkuu, sitä enemmän Ukrainan tukijoiden joukossa aletaan unohtaa se, minkä takia neuvotteluihin Venäjän kanssa ei ole ryhdytty ja miksi on tärkeää jatkaa taistelua, Karjalainen kuvailee.

Hänen mukaansa konferenssin päätavoitteena voi pitää vastauksen kirkastamista seuraavaan kysymykseen: Miksi puolustussota on ainoa reitti kohti rauhaa ja miksi siitä voi tulla kestävä vain estämällä Venäjän voitto sodassa.

KARJALAISEN mukaan Venäjän narratiivi sodasta sekä Ukrainan ja Venäjän yhteisestä historiasta on mennyt länsimaissa aika helposti läpi samalla, kun Ukraina näkökannat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Donald Trumpin mahdollisesta voitosta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on puhuttu paljon, mutta tuoreet EU-vaalien tulokset osoittavat, että tuki Ukrainalle uhkaa horjua myös esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa.

-  Uskon, että rauhankonferenssilla pyritään ennakoimaan näitä poliittisia käänteitä ja ennaltaehkäisemään niiden seurauksia, Karjalainen arvioi.

Hänen mukaansa ukrainalaiset eivät halua missään nimessä kokea toisintoa niin kutsutusta Normandia-formaatista (Ranska, Saksa, Ukraina ja Venäjä) ja sen puitteissa neuvotelluista Minskin sopimuksista (2014 ja 2015) Itä-Ukrainan taisteluiden lopettamiseksi.

-  Venäjä onnistui saamaan tuolloin neuvotteluissa hyvin viestejään läpi Ranskan ja Saksan suuntaan. Venäjä käytti neuvotteluja hyväkseen niin, että sopimuksiin kirjattiin kohtia, jotka rajoittivat Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja vapautta, Karjalainen kertaa.

Konferenssi toiminee myös viestinä siitä, etteivät aseavusta koko ajan puhuvat ukrainalaiset ja heidän länsitukijansa ole vain joukko sotahulluja, vaan heitä kiinnostaa puhua mahdollisuuksien mukaan myös rauhasta.

KONFERENSSI-ISÄNTÄ Sveitsi ja myös Ukrainan edustajat ovat ennakkokommenteissaan kääntäneet katsettaan jo tulevaisuudessa odottavaan seurantapaamiseen. Tuolloin myös Venäjä saatettaisiin kutsua pöytään.

Sveitsin mukaan ensi viikonloppuna pyritään “hahmottelemaan yhdessä tiekarttaa sille, kuinka ottaa mukaan molemmat osapuolet rauhanprosessiin tulevaisuudessa”.

Myös Karjalaisen mukaan konferenssissa on kyse enemmän prosessin aloituksesta kuin huipentumasta. Edes yhteistä loppuasiakirjaa tai -julistusta ei ole välttämättä luvassa.

-  En tiedä, olisiko sellainen edes välttämätön tai tarkoituksenmukainen. Jos lähdetään viilaamaan jonkin dokumentin sanamuotoja, siihen voi kulua paljon aikaa, jonka voisi käyttää mielekkäämpiin keskusteluihin, Karjalainen sanoo.

Ukrainan tukijoiden uskonvahvistuksen lisäksi konferenssi pyrkii myös laajentamaan ymmärrystä Ukrainan näkökannoista eri puolille maailmaa. Mukaan kutsutuista yli 160 valtiosta ja kansainvälisestä järjestöstä noin 90 on vahvistanut saapuvansa paikalle. Näistä puolet on Euroopan ulkopuolelta.

Karjalaisen mukaan vaikutusvaltaisen Kiinan jääminen pois on varmasti Ukrainan kannalta pettymys. Toisaalta esimerkiksi Intia on kertonut osallistuvansa.

-  On tietysti Ukrainalle hyvin merkittävää, mitä enemmän Sveitsissä on maita, jotka voivat joko kääntää omaa politiikkaansa Ukrainalle suotuisaksi tai vaikuttaa muiden asiaan epäilevästi suhtautuvien maiden politiikkaan, Karjalainen arvioi.

Hänen mukaansa Ukraina tiedostaa hyvin, että sodalla on maailmanlaajuisia kielteisiä vaikutuksia, joihin vastaamalla Ukraina voi löytää yhteistä maaperää monien kaukaistenkin maiden kanssa.

-  Ukrainan näkemykselle haetaan nyt aidosti globaalia tukea, Karjalainen päättelee.

Niilo Simojoki / STT