Venäjä ei ole vieläkään ilmoittanut käyvänsä sotaa, vaan nimeää hyökkäyksensä sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi. Termin perusteella Venäjän piti saavuttaa tavoitteensa nopeasti ja pienimuotoisin keinoin.

Tämä todellinen sota ei ole osoittautunut pienimuotoiseksi eikä lyhytaikaiseksi. Se on vaatinut tähän mennessä molemmilta osapuolilta ehkä satojenkin tuhansien sotilaiden ja siviilien hengen.

Venäjän tarkoitus oli vallata nopeasti koko Ukraina. Asevoimat marssittivat suuren sotilaskolonnan lähes Ukrainan pääkaupungin porteille. Kolonna kuitenkin pysähtyi Ukrainan vastarintaan, eikä nopeaa voittoa Venäjälle tullut.

LÄNSIMAAT ovat yhteisesti tukeneet Ukrainan puolustautumista tähän mennessä massiivisella summalla, yli 80 miljardilla eurolla. Tästä länttä on kiitetty, todeten kuitenkin, että sotatarvikkeita tarvitaan paljon lisää.

Venäjän toiveena ilmeisesti on lännen tuen hiipuminen. Sellaista länsimaat eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet, päinvastoin. Tukea luvataan antaa niin pitkään kun tarvitaan.

Lentokoneitakin on jo luvattu antaa Ukrainalle muun muassa Norjasta ja Tanskasta, mutta siihen tarvitaan lentäjien koulutusta – johon menee aikaa.

Tämän sodan tapahtumissa on nähty olevan samoja piirteitä, joita toisessa maailmansodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli. Suurvalta hyökkää suuremmalla enemmistöllään paljon pienemmän valtion kimppuun.

Pienessä maassa puolustustahto tulee suureen arvoonsa. Sota ei lopu nopeasti, vaan jatkuu monia vuosia. On sotaväsymystä. Sotatarvikepulaa. Omaa maata halutaan kuitenkin puolustaa ja pitää se itsenäisenä.

Uusi ilmentymä tässä sodassa on uudenlaiset aseet. Esimerkiksi ohjuksilla ja drooneilla ei sodita pelkästään rintamalla, vaan niitä lähetään pitkien matkojen päähän. Ohjukset osuvat usein maan sisäosien siviilikohteisiin, toteuttaen sodan mielettömyyttä.

SUOMELTA talvi-, jatko- ja Lapin sota veivät lyhyen välirauhan kanssa viitisen vuotta. Ukrainassa nyt käynnissä oleva sota on kestänyt noin kaksi vuotta. Ukrainan ja Venäjän välillä ei ole saatu rauhanneuvotteluja alkamaan. Välittäjiä ei ole ilmaantunut.

Sotahistoriassa on aina ollut eri pituisia, parista vuorokaudesta kymmeniin vuosiin kestäneitä sotia. Sodan loppumispäivää ei voi todellisuudessa koskaan etukäteen tietää tai luvata.

On ollut jopa yli sata vuotta kestäneitä sotia, kuten vuosien 1206-1337 Mongolian valloitukset. Englanti ja Ranska sotivat 1337-1453. Islaminuskoiset maurit ja kristityt taistelivat nykyisen Espanjan alueen hallinnasta 711-1492.

Keski-Euroopasta muistetaan kolmikymmenvuotinen sota, johon suomalaisetkin hallitsijansa Ruotsin määrääminä osallistuivat vuosina 1618-1648.

Tämä 2020-luvun sota koettelee fyysisesti ja henkisesti eniten Ukrainaa ja ukrainalaisia. Meille Ukrainan tukijoille on osoitettavissa helpompi kysymys. Kuinka kauan sinä annat tukea? Oletko valmistautunut siihen, että sota jatkuu?

Kirjoittaja on puolueosaston puheenjohtaja Mustasaaresta.