– Hallituksen palkansaaja- ja ay-vihamielisyys saa aina vain uusia muotoja. Nyt osumaa ottavat myös globaalin etelän duunarit, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi Facebookissa.

Sask haki 22,5 miljoonan euron rahoitusta neljäksi vuodeksi, mutta sille myönnettiin enintään 10 miljoonan euron rahoitus. Tällä kaudella järjestön valtionrahoitus on ollut tiedotteen mukaan 16,1 miljoonaa euroa.

Sask huomauttaa tiedotteessaan, että se on ainoa monivuotista rahoitusta saavista järjestöistä, jonka rahoitusta leikattiin merkittävästi – liki 40 prosenttia.

Virkahenkilöstön mukaan järjestön hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit jopa hyvin tai erittäin hyvin. Päätöksen valmistelija ja esittelijä ulkoministeriössä ovat jättäneet rahoitusmyönnöstä eriävän mielipiteen.

– Järjestön työ ja hakemus ovat vastanneet rahoittajan asettamia standardeja. Paljon poliitikkojen päätöksestä kertoo, että rahoitusesityksen valmistellut ja esitellyt virkahenkilö ulkoministeriöstä on jättänyt asiaan eriävän mielipiteen. Esittelijä on katsonut, että avustukset Saskille tulisi myöntää rahoitusesityksen mukaisesti, SAK:n Eloranta sanoo tiedotteessa.

Sask ja SAK muistuttavat, että valtionavustuslain nojalla myönnettävän avustuksen harkinnanvaraisuudesta huolimatta hakijoiden on virkahenkilöiden mukaan voitava luottaa siihen, että hakemusten käsittelyssä noudatetaan niitä arviointiperusteita, jotka valtionapuviranomainen on hakuilmoituksessa ilmoittanut.

– Mistä johtuu, että yhden järjestön kohdalla virkahenkilöstön päätös on sivuutettu näin räikeällä tavalla, Saskin hallituksen puheenjohtaja Ismo Kokko ihmettelee tiedotteessa.

– Poliittinen ohjaus on tässä päätöksessä ollut poikkeuksellisen räikeää ja rapauttaa luottamusta järjestöjen tasaveroiseen ja lainmukaiseen kohteluun, Eloranta kommentoi SAK:n tiedotteessa.

Helsingin Sanomien haastattelema esittelevä virkamies, ulkoministeriön ulkoasiainneuvos Juha Savolainen vahvistaa, että virkakunnan mielestä hallituksen päätös on hallintolain vastainen.

– Virkakunnan päätösesitykseen tehdyt muutokset eivät noudata hallintolain periaatetta hakijoiden yhdenvertaisuudesta, eli kyseisiä hakemuksia ei ole kohdeltu tasapuolisesti. Yhdeltä hakijalta on vähennetty 6,475 miljoonaa euroa, ja vähennys on jaettu uudelleen siten, että muutoksille ei ole esitetty mitään perustetta, Savolainen sanoo lehdelle.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio (ps.) kommentoi lehdelle, että hallituksella on eriävä näkemys päätöksen lainvastaisuudesta virkakunnan kanssa.

SASKIN toiminnanjohtaja Juska Kivioja kertoo Helsingin Sanomille, että järjestö selvittää mahdollisuutta valittaa päätöksestä. Tiedotteessa Kivioja huomauttaa, että hallitus on päättänyt painottaa kaupan ja kehityksen yhdistävää kehitysyhteistyötä korostaen yritysten roolia kehitysyhteistyössä.

– Saskin työllä vahvistetaan työelämän ihmisoikeuksia yhteistyössä yritysten ja ammattiliittojen kanssa. Siksi on suorastaan hallituksen omien periaatteiden vastaista leikata tästä työstä, jota tehdään kaupan ja kehityksen rajapinnassa, Kivioja sanoo.

SAK:n Eloranta muistuttaa, että ja sen kumppaneiden avulla esimerkiksi Kolumbiassa kotitaloustyöntekijät ovat saaneet 8-tuntisen työpäivän ja oikeuden ylityökorvauksiin ja yölisiin. Kotitaloustyöntekijöitä Kolumbiassa on noin 700 000 ja valtaosa heistä on naisia.

– Tämä on yksi esimerkki työstä, jota Sask tekee maailmalla. Perusoikeuksia työntekijöille, lapsityövoiman ja pakkotyön poistaminen ja oikeus vaikuttaa omiin työehtoihin ovat ilmeisesti kokoomuksen ja sen hallituskumppaneiden mielestä vääränlaista työtä, Jarkko Eloranta toteaa.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kertoo, että OAJ edistää Saskin kanssa opettajien työelämän ihmisoikeuksia globaalissa etelässä sekä lasten oikeutta saada laadukasta opetusta.

– Opettajien heikot työolot ja riittämätön toimeentulo sekä yhteiskunnallinen epävakaus estävät näiden tavoitteiden toteutumista. Merkittävän rahoitusleikkauksen kohdentuminen Saskiin on pois ammattiliittojen mahdollisuudesta auttaa opettajia tekemään työtään ja tukea lapsia rakentamaan koulutuksen avulla itselleen kestävää tulevaisuutta omassa kotimaassaan, hän sanoo tiedotteessa.

SAK:n Eloranta luonnehtii, että Orpon hallituksen asenne työntekijöihin, heidän oikeuksiinsa ja etuihinsa sekä heitä edustaviin ammattiliittoihin on poikkeuksellisen nuiva, jopa vihamielinen.

– Työelämän perusoikeuksien edistäminen on Suomen, suomalaisten yritysten ja työntekijöiden etu. Saskin rahoituksen leikkaamisessa tuntuukin olevan kyse syvästä ideologisesta vastenmielisyydestä työntekijöitä ja heitä edustavia ammattiliittoja kohtaan, Eloranta sanoo.