Opetusministeri Li Andersson (vas.) on kutsunut täksi päiväksi koolle pyöreän pöydän keskustelun kartoittamaan toimenpiteitä, jolla varhaiskasvatusalan työoloja ja vetovoimaa voidaan parantaa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on mukana keskustelussa ja esittää ratkaisuja tilanteeseen.

– Suomalainen varhaiskasvatus on laadukasta, mutta tilanne on heikentynyt nopeasti, koska henkilöstöpulaa ei ole kyetty pysyvästi ratkaisemaan. Tässä ovat vaarassa sekä lasten etu että toimiva päivähoitojärjestelmä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa nyt tarvitaan nopeita toimia alan kriisiytymisen välttämiseksi sekä lasten turvallisen päivähoidon takaamiseksi. JHL vaatii myös selkeää palkkaohjelmaa, jolla varhaiskasvatustyö tehdään houkuttelevaksi.

Niemi-Laine pitää tarpeellisena perustaa välittömästi valtakunnallinen hanke laajalla arjen ja tiedon asiantuntijuudella.

Varhaiskasvatuslaki uudistettiin muutama vuosi sitten. Laissa nostettiin opettajien osuutta ja vähennettiin lastenhoitajien osuutta henkilöstöstä.

JHL epäili vahvasti lain toimivuutta jo tuolloin erityisesti henkilöstön riittävyyden osalta, koska lakiuudistuksen pohjana ollut varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta (2017) sisälsi merkittävästi todellista tarvetta pienempiä lukuja henkilöstötarpeesta.

Liiton mukaan sama virhe on edelleen mukana varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämisfoorumin julkaisussa (2020), vaikka virheet ovat olleet tiedossa.

– Henkilöstöpula on akuutti ongelma varsinkin isoissa kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa. Pulaa on kroonisesti sekä varhaiskasvatuksen opettajista että lastenhoitajista. Tämä johtuu vain ja ainoastaan kehnosta varhaiskasvatuslaista. Tilanne pitää nyt vihdoinkin ottaa tosissaan ja lain virheet pitää korjata, JHL:n varhaiskasvatuksesta vastaava sopimusasiantuntija Minna Pirttijärvi huomauttaa.

JHL esittää useita ratkaisuja varhaiskasvatuksen lainsäädännön kehittämiseksi ja henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. JHL esittää kolmikantaista työryhmää selvittämään nykytilanteeseen johtaneita syitä sekä hakemaan ratkaisuvaihtoehtoja:

Varhaiskasvatuslaki avataan uusien laskelmien pohjalta ja henkilöstön rakennetta koskeva lain 37 § muutetaan siten, että se kyetään toteuttamaan kaikissa olosuhteissa. Opettajien määrää ei tarvitse vähentää, mutta hoitajien määrää on kasvatettava.

Varataan rahoitus tuleviin sopimusneuvotteluihin varhaiskasvatusalan erilliseen palkkaohjelmaan.

Varhaiskasvatuksen suhdeluvun seuranta tulee kehittää reaaliaikaisemmaksi ja turvattava lapsiryhmässä riittävä henkilöstömäärä.

Koulutettujen päiväkodissa työskentelevien perhepäivähoitajien osalta tulee arvioida miten ja millä edellytyksin heidät voidaan laskea mukaan suhdelukuun.

Varhaiskasvatuksen henkilöstölle tulee laatia palkkaohjelma alan houkuttelevuuden alalla pysyvyyden lisäämiseksi.

Perhepäivähoidon suhdelukua kehitetään siten, että alle 3-vuotiaille tulee oma suhdeluku, joka mahdollistaa riittävän ansiotason kolmen lapsen ryhmällä.

Moniammatillisten tiimien yhteistyön toteutuminen päiväkodissa on turvattava eri ammattiryhmien välisillä keskusteluilla. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota päiväkodin johtamiseen tämän toteutumiseksi.