Politiikka
6.6.2018 06:36 ・ Päivitetty: 6.6.2018 06:49
Ulosottomiehillä on tulospalkkaus – kansanedustaja ihmeissään, miksei oikeusministeriö puuttunut: ”Suuri ristiriita”
Lakia ulosottokaaren muuttamisesta muuttamisesta käsiteltiin eilen eduskunnan täysistunnossa. Lähetekeskustelussa ollut esitys keskittyy hallintoon ja organisaatioon.
SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen totesi eduskunnassa, että olisi toivonut hallituksen tuovan parannuksia, jotka helpottaisivat ulosottoon joutuneiden ihmisten ahdinkoa.
– Suomalaisten eriarvoistuminen näkyy arjessamme. Massatyöttömyyden rinnalle on synnytetty massaulosotto-ongelma. Yli puoli miljoonaa ihmistä on ulosotossa ja heidät on syrjäytetty elämään yhteiskunnan ulkoreunoille. Pieni- ja keskipalkkaisiin töihin työllistymisen estyy, koska ulosoton jälkeen palkasta jää käteen vähemmän kuin toimeentulotuesta, Taavitsainen sanoi.
– On hälyttävää, että alle 30-vuotiaiden ulosotossa olevien määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna yli 4300 henkilöllä, kaikkiaan heitä oli jo 31 500. Nuorten lisäksi yhä useammat eläkeläiset kärsivät talousvaikeuksista: yli 64-vuotiaita ulosottovelallisia oli noin 32 000, nousua edellisvuoteen 2000 henkilöä, hän jatkoi.
Hän huomautti, miten vanhukset, vammaiset ja työttömät joutuvat herkästi taloudelliseen ahdinkoon julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi. Viime vuonna 320 000 tavanomaista terveyskeskus-, sairaala-, kotipalvelu-, laitos- ja hammashoidon asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Näiden lisäksi ulosottoon asetettiin viime vuonna 36 000 kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen päivähoitomaksua.
Useat kunnat ja kuntayhtymät ovat myyneet kuntalaisten asiakasmaksuvelat kansainvälisille perintäyhtiöille. Tämä nostaa kuluja ja vaikeuttaa maksuvaikeuksissa olevien jo ennestään hankalaa taloudellista tilannetta.
”Omaksi hyödyksi ei saa toimia.”
Taavitsainen kiinnitti huomiota myös ulosottomiesten palkkaukseen. Hän pitää asiaa isona epäkohtana. Ongelma on mainittu hallituksen esityksessä, jossa sanotaan:
”Kihlakunnanulosottomiesten palkkauksessa noin kolmasosa palkasta tulee perimispalkkioina. Ne määräytyvät velallisten maksujen mukaan. Vaikka järjestelmä kannustaa hyviin työsuorituksiin, lainkäyttötoiminnassa on periaatteellisesti ongelmallista, että toimitusmiehen oma palkkaus määräytyy osaksi sen mukaan, minkälaisia ratkaisuja hän tekee. Käytetty maksukehotuksen laji, maksujen ajankohta ja jaksotus, velallisille annetut vapaakuukaudet, lykkäykset palkanulosmittaukseen työttömyysjakson johdosta tai pidätyksen alentaminen sairauden tai muun syyn perusteella palkanulosmittauksessa vaikuttavat toimitusmiehen oman palkkauksen suuruuteen.”
Taavitsainen vaatii tästä vanhasta järjestelmästä luopumista.
– Ulosottomiehet ovat samalla tavalla valtion virkamiehiä kuin muutkin viranhaltijat ja heidän tulee hoitaa annetut tehtävät lakien mukaisesti ja asiallisesti.
Ulosottokaaren 21 pykälä kieltää ulosottomiehiltä hyödyn tavoittelun.
– Tulospalkkaus on ristiriidassa tämän pykälän kanssa. Omaksi hyödyksi ei saa toimia. Esimerkiksi ulosottomiehen harkinnan vallassa oleva päätös antaa velalliselle maksuvapaa kuukausi pienentää hänen omaa palkkaansa. Tässä on suuri ristiriita. Maksuvapaakuukausi voi olla velalliselle elintärkä ja sen evääminen aiheuttaa taloudellisen tilanteen pahentumista.
Taavitsainen olisi toivonut, että oikeusministeriö työnantajana olisi avannut työmarkkinaneuvottelut ulosottomiesten palkkausten osalta. Asia olisi voitu korjata työ- ja virkaehtosopimukseen.
– Seuraavalla neuvottelukierroksella se on tehtävä. Ulosottomiehet on siirrettävä virkamiesten palkkauksen piiriin.
Satu Taavitsainen ja Maria Tolppanen ovat valmistelleet SDP:n keskustelualoitteen, jossa esitetään, että eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelun ulosottoon joutuneiden ahdingosta ja heidän tilanteensa parantamisesta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.