Tänään julkaistu Fortumin alkuvuoden tulos puolestaan osoittaa, kuinka hienot tavoitteet voivat romuttua muutamassa kuukaudessa. Fortum teki tammi-kesäkuussa 11,6 miljardin euron liiketappion.

Fortumin 56 prosentin osuudella omistama tytäryhtiö Uniper kertoi tuloksestaan viime viikolla. Sen alkuvuoden tappiot olivat yli 12 miljardia euroa. Uniper tekee tällä hetkellä kaasuliiketoimintansa takia tappiota noin 100 miljoonaa euroa päivässä.

Uniperin ongelmat selittävät pitkälti Fortumin surkeaa tulosta. Fortumin sähköliiketoiminta tekee nyt hyvää tulosta – kiitos kuluttajien kukkaroa koettelevan ja koko ajan nousevan sähkön markkinahinnan.

EDELLISESTÄ HUOLIMATTA Uniperin kaasubisnes on Fortumille riippa ja miina, joka voi vetää Fortumin ja yrityksen suurimman omistajan eli Suomen valtion vielä nykyistä suurempiin vaikeuksiin. Kaasu ja sen saatavuus Venäjältä tulevan talven aikana on iso kysymysmerkki.

Uniperin tilanne helpottuu ainakin osin lokakuussa, jolloin se voi siirtää venäläisen kaasun hinnan nousun kustannuksista 90 prosenttia asiakkailleen. Tämä muutos sisältyi pelastuspakettiin, joka tehtiin heinäkuussa Saksan valtion kanssa. Samassa yhteydessä 30 prosenttia Uniperista siirtyi Saksan valtion omistukseen vastineeksi miljardirahoituksesta.

Fortum kertoi tänään, että Uniperin pelastuspaketista saadaan lisätietoja tulevina viikkoina. Sen tuleva sisältö on merkittävä myös Fortumille.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo totesi tänään yhtiön tuloksesta kertoessaan, että pohjoismaiset sähkömarkkinat voivat vielä ajautua samanlaiseen kaaokseen kuin Saksan kaasumarkkinat. Syynä on nopeasti vaihteleva sähkön hinta. Markkinoilta sähköä ostavat energiayhtiöt saattavat joutua myymään asiakkailleen sähköä tappiolla, jos näillä on kiinteähintainen sopimus. Tämä voi osaltaan kasvattaa energiayhtiöiden vakuusvaatimuksia, joilla turvataan, että yhtiöt voivat noudattaa tekemiään sopimuksia.

Rauramo varoittikin Helsingin Sanomissa, että Fortum voi tarvita vielä omistajan eli valtion apua. Saman mekaniikan, kaasun hinnan nopean nousun takia, Fortum itse joutui rahoittamaan Uniperia kahdeksalla miljardilla eurolla alkuvuodesta.

Valtion, eli suomalaisen veronmaksajan piikki on siis auki. Edellä mainitun kahdeksan miljardin euron ja mahdollisten vielä tulevien tukisummien lisäksi mennyttä ovat ainakin toistaiseksi Fortumin maksamat hulppeat osingot. Niitä valtio sai Fortumilta viime vuonna noin 500 miljoonaa euroa. Nyt osingonmaksukyky on romahtanut. Viimeisen 12 kuukauden aikana Fortumin pörssikurssi on laskenut 60 prosenttia.

VIIMEISTÄÄN HISTORIANKIRJOITUS aikanaan toivottavasti kertoo, mihin johtopäätöksiin Uniperin osto perustui. Ja ketkä siitä päättivät. Toivottavasti myös selviää, minkälaisia riskiarvioita vuonna 2017 päätetyn kaupan yhteydessä tehtiin. Venäjän riskeistä oli jo tuolloin monella suulla varoitettu. Esimerkiksi Venäjän Krimin valtaus tapahtui 2014.

Historiankirjoitus toivottavasti myös kertoo, mikä oli tuolloisten poliittisten päättäjien – Fortumin pääomistajan ominaisuudessa – rooli kaupassa. Kuinka paljon heille kaupasta ja sen mahdollisista riskeistä kerrottiin? Ja kuinka paljon hallitus, etenkin tuolloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja omistajaohjausministeri Mika Lintilä (kesk.) pohtivat kaupan riskejä.