Esityksellä pyritään työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan parantamaan vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Laki on tarkoitus saada voimaan vuodenvaihteessa.

–  Yhteistoimintalaki mielletään nykyään irtisanomislaiksi, vaikka siinä on nimensä mukaisesti kysymys yhteistoiminnasta eli yhdessä tekemisestä työpaikoilla. On siis aika tehdä uudistus, jolla parannetaan vuoropuhelua ja luottamusta työantajan ja henkilöstön välillä, Haatainen perustelee tiedotteessa.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK pitää uudistusta merkittävänä, vaikka keskusjärjestön tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutumassa.

– Työelämän kiivaassa muutoksessa jatkuvalle ja säännölliselle vuoropuhelulle ja yhteistoiminnalle on entistä suurempi tarve. Myös yhteistoimintalain merkitys työpaikoilla kasvaa, toteaa puolestaan toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n johtaja Minna Ahtiainen tiedotteessa.

– Hyvä yhteistoiminta edellyttää lain vähimmäisvelvoitteiden noudattamisen lisäksi työnantajan ja henkilöstön välistä molemminpuolista luottamusta ja arvostusta. Lakiesitys on pohja yritysten nykyistä aktiivisemmalle ja kannustavammalle yhteistoiminnan kulttuurille.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava kannattaa yritysten yhteistoimintalain uudistamista siten, että työntekijöiden asemaa erityisesti tiedonsaannissa ja vaikutusmahdollisuuksissa parannetaan. Akava on kuitenkin pettynyt siihen, että lakiesityksessä ei alenneta henkilöstön hallintoedustusta koskevaa rajaa.

– Työmarkkinajärjestelmän muutokset, teknologian voimakas kehitys ja koronapandemian tuomat muutokset työelämään korostavat työpaikkojen vuoropuhelun, luottamuksen ja yhteistyön merkitystä. Työpaikat menestyvät, kun henkilöstön näkemyksiä kuunnellaan ja otetaan huomioon sekä tehdään päätöksiä yhä enemmän yhteistyössä. Avoimuus, jatkuva tiedonkulku ja osallistaminen ovat avaintekijöitä paremman luottamuksen ja motivaation rakentamiselle, painottaa työmarkkinajohtaja Katarina Murto tiedotteessa.

Hänen mielestään yhteistoimintalain uudistaminen on askel kohti tasapainoisempaa, avoimempaa ja osallistavampaa työelämää. Tästä muutoksesta hyötyvät sekä työntekijät että yritykset.

Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät moittivat esitystä. EK kutsuu sitä isoksi pettymykseksi ja suosittelee sen hautaamista ja paluuta lähtöruutuun. Yrittäjät arvioi, että esitys lisää byrokratiaa ja yritysten kustannuksia.

–  Yt-lakiesityksessä päätettiin laittaa pää pensaaseen. Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut, muotosäännökset ja seuraamukset pysyvät käytännössä entisellään samoine vanhoine ongelmineen. Odotettavissa siis valitettavasti on, että myös tyytymättömyys puolin ja toisin säilyy entisellään, jos lakiesitys hyväksytään, EK ryöpyttää.

Hallituksen esityksen sisältö koostuu jatkuvasta vuoropuhelusta työnantajan ja henkilöstön välillä, neuvotteluista muutostilanteissa ja henkilöstön edustajista yritysten hallinnossa.

Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien olisi käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Vuoropuhelua tulisi käydä pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Työpaikat sopisivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä.

Neuvottelut muutostilanteissa säilyisivät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuisi.

Lakia sovellettaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä henkilöstön hallintoedustajasta sovellettaisiin kuitenkin vain yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovellettaisi valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.