– Tässä on viimeisten päivien aikana tullut paljon yhteydenottoja ryhmän sisältä ja laajemminkin. Se oli vahva viesti itselleni, että pitää harkita tarkkaan ja nyt tulin tähän lopputulokseen, Skinnari sanoo.

Skinnari on tällä hetkellä perustuslakivaliokunnan jäsen ja varajäsen ulkoasiainvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa.

Skinnari toteaa, että hän on tehnyt viime kaudella ministerinä ulkoministeriössä vuosia yhteistyötä ulkoasiainvaliokunnan, eduskunnan ja ulkoministeriön verkoston kanssa globaalisti. Hänellä on myös pitkä kokemus hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa eli tp-utvassa.

Skinnari näkee, että ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ulkoministeriön ja sen avainhenkilöiden tuntemus olisi iso etu ja vahvuus.

Skinnari toteaa, että nyt valmistellaan ensimmäistä ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa Nato-jäsenenä. Hän muistuttaa olleensa ulkoministeriössä tekemässä Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvää lainsäädäntöä osaltaan yhdessä silloisen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) kanssa.

– Tämä oli hyvä aika nähdä, miten Suomi vie asioita käytäntöön.

– Olemme yhtä mieltä eduskunnassa monesta asiasta, etenkin kun puhutaan sotilaallisesta suorituskyvystä. Iso kysymys on diplomaattinen suorituskyky uudessa maailmantilanteessa. Siihen liittyy meidän turvallisuutemme, mutta myös entistä tiiviimmin talous ja teknologia. Tämä on se laaja kokonaisuus, jossa Suomen pitää onnistua, jotta Suomi pysyy Suomena. Tietysti EU:nkin pitää onnistua. Me olemme Trumpin, Xin ja Putinin maailmassa. Kaikki nämä näkökulmat ovat silloin tärkeitä.

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen kertoi viime viikolla eroavansa puheenjohtajan tehtävistä. SDP:stä Skinnarin ohella kansanedustajat Johannes Koskinen ja Miapetra Kumpula-Natri ovat kertoneet olevansa kiinnostuneita ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuudesta. Kansanedustaja Mika Kari on kertonut harkitsevansa tehtävään hakemista.

Valiokunnan puheenjohtajasta päättää eduskunta.