Politiikka
19.12.2024 12:03 ・ Päivitetty: 19.12.2024 12:49
Uusi puolustusselonteko: Uhka idästä pysyy vähintäänkin ennallaan – näin Suomi aikoo vastata siihen
Valtioneuvoston uuden puolustusselonteon mukaan Suomen turvallisuustilanne ei kohentuisi, vaikka sota Ukrainassa päättyisikin nopeasti. Venäjä ei luovu intresseistään ja etupiirijaon tavoittelusta lähialueillamme.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) esitteli Suomen ensimmäistä Nato-jäsenyyden aikana tehtyä selontekoa medialle torstaina.
Tänään eduskunnalle annetussa selonteossa ennakoidaan muun muassa Suomen puolustusvoimien tärkeimpiä kehittämistarpeita ja määritellään puolustusratkaisujen linjaukset 2030-luvulle asti.
Selonteon mukaan turvallisuuspoliittinen toimintaympäristömme on vaikeasti ennakoitavissa ja saattaa muuttua nopeastikin. Suomenkin pitää varautua Venäjän käynnistämään pitkäkestoiseen, monitasoiseen konfliktiin lisäämällä kriittisen materiaalin varastojaan ja parantamalla kriisinsietokykyään.
Kehityskohteina mainitaan erikseen Pohjois-Suomen infran kunnostaminen sekä nykyistä paremmat liikenneyhteydet Ruotsin ja Norjan rajoille.
SUOMI LUPAA pitää yhä kiinni nykyisestä asevelvollisuusjärjestelmästään, eikä naisten pakollista asepalvelusta ole edelleenkään tulossa.
Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen palvelukseen aiotaan kannustaa ja edistää muun muassa ”viestinnän keinoin”.
Lisää aiheesta
Sen sijaan miesten palveluksen keskeyttämisiä yritetään vähentää erilaisin helpotustoimin.
Siviilipalvelusta pitää selonteon mukaan muuttaa nykyistä selkeämmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta palvelevaksi toiminnaksi.
Puolustusvoimien henkilökuntaa pitää lisätä lähivuosina huomattavasti, samoin parantaa varusteiden ja sotateknologian kotimaista tuotantoa sekä huoltovarmuutta. Uusia ammattisotilaiden virkoja tarvitaan kotimaisiin ja Nato-tehtäviin ainakin 1500 henkilötyövuoden verran tämän vuosikymmenen aikana.
Ammattisotilaiden virkasuhde-ehtoja joustavoitettaisiin niin, että pakollisen eläkeiänkin ylittäneitä voitaisiin palkata uusiin sotilasvirkoihin esimerkiksi Nato-tehtäviin.
Lainsäädäntöä pitää myös uudistaa siten, että asevelvollisia voidaan lähettää Nato-tehtäviin (muihinkin kuin harjoituksiin) Suomen rajojen ulkopuolelle.
HÄKKÄSEN mukaan materiaalisen kehittämisen painopiste siirtyy nyt maavoimiin. Puolustusbudjetti pidetään vähintään Naton vaatimalla tasolla bruttokansantuotteesta.
Selonteossa luetellaan tarpeellisiksi muun muassa jalkaväen käsiaseiden eli rynnäkkökivääreidenkin uusiminen sekä panssariajoneuvokaluston päivittäminen.
Suomi sovittaa puolustustaan yhä enemmän myös Naton tarpeisiin ja luo puolustusvoimiin Naton tarvitsemat ”suorituskyvyt”, tarvittaessa myös Naton tehtäviä varten perustettavilla uusilla joukoilla. Näistä ei ole kuitenkaan vielä päätetty mitään, koska Natonkin omat arktisen alueen puolustusratkaisut ovat vielä pahasti suunnitteluvaiheessa.
Suomen edellinen puolustusselonteko on vuodelta 2021. Selontekoa on valmisteltu ministeriön mukaan 15 kuukauden ajan. Sitä on käsitelty parlamentaarisessa seurantaryhmässä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.