– Olemme tehneet maahanmuuttolinjauksemme hyvin selkeästi, tarkastelleet muiden Pohjoismaiden käytäntöjä ja vieneet ne lähelle sitä.

Loppusyksystä Migri päätti, ettei Irakista tuleva saa turvapaikkaa vain siksi, että hakija on kotoisin joltain tietyltä alueelta. Migri julkaisi toukokuussa tiedotteen, jossa se kertoi turvallisuustilanteen Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa parantuneen.

Kyseisistä maista tulevien on ollut vaikeampaa saada suojelua Suomesta. Lisäksi humanitaarinen suojelu poistettiin ulkomaalaislaista.

– Niihin ei koske kukaan millään tavalla, se on oikeasti pyhä asia. Näin minä tämän koen, Orpo sanoi lehdelle.
Myös Orpo kiistää, että Migriin olisi kohdistunut poliittista painostusta.

Helsingin Sanomien jutussa Migrin virkamiehet kertoivat, että rajut tulostavoitteet heikentävät päätösten laatua. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) korostaa STT:lle, että turvapaikkapäätösten laatu ei saa heiketä.

Ministeri vierailee Maahanmuuttovirastossa syyskuun puolivälissä. Ministeri aikoo nostaa esiin Migrin työntekijöiden työssäjaksamisen.

– Ministeriö ja Migri ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, ja viraston tilanne sekä hakemusten suuri määrä ovat olleet tiedossa.

Ministeri aikoo selvittää, voidaanko Maahanmuuttoviraston painetta helpottaa jollakin tavalla.

Maahanmuuttoviraston (Migri) irakilaisista tekemät turvapaikkapäätökset ovat usein ristiriitaisia, kertoo turvapaikanhakijoiden edustamiseen erikoistunut asianajaja Ville Punto STT:lle.

Helsingin Sanomat kertoo, että monelle Migrin ylitarkastajalle on jostakin syystä syntynyt käsitys, että heiltä odotetaan kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Asiaa on lehden mukaan käsitelty myös viraston sisällä.

– Jotenkin omituiselta vaikuttaa, että selitellään että jostain syystä on syntynyt mielikuva. Eivät nämä vaikutelmat varmaan itsestään ylitarkastajan päässä synny, Ville Punto kommentoi uutista.

Lehti kertoi myös, että Migrin kiristetyt tulostavoitteet voivat virkamiesten mielestä vaarantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja päätösten laatua. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa turvapaikka myönnetään virheellisin perustein jollekin hakijalle tai evätään joltakulta, joka sitä todellisuudessa tarvitsisi.
Punnon mukaan esimerkiksi turvapaikkapäätösten perustelut Bagdadin turvallisuustilanteen osalta ovat monesti ristiriitaisia maatietojen kanssa. Punnon mielestä eräs keskeinen esimerkki on, että maatiedoissa kerrotaan, että shiialaiset militantit kohdistavat iskuja summittaisesti sunnisiviileihin.

– Yksi keskeinen ristiriita on, että puhutaan iskujen olevan summittaisia, mutta johtopäätöksessä kirjoitetaan, että kaikki sunnit eivät olisi maatietojen mukaan vaarassa.

Asianajajan saaman käsityksen mukaan monissa tapauksissa paistaa läpi se, että tarkoitus on tehdä kielteinen päätös ja perustelut laaditaan sen mukaisesti.

Ville Punnon käsitysten mukaan Maahanmuuttoviraston päätösten taustalla on aina ollut jonkin tasoista poliittista ohjausta. Hän arvelee, että suuri turvapaikanhakijoiden määrä on tuonut ilmiön vain aikaisempaa räikeämmin esille.

– En ollut yllättynyt, mutta nyt oli ensimmäinen kerta, kun ylitarkastajat kertovat siitä julkisesti.
Punnon mukaan Migrin linjaus, jonka mukaan turvapaikkapuhuttelu pitää hoitaa kolmessa tunnissa, häiritsee hakemusten huolellista käsittelyä. Turvapaikkapuhutteluja joudutaan usein jatkamaan toisella kerralla, kun aika loppuu kesken. Tämä taas pirstaloi prosessia ja hakijan tilanteen huolellista selvittämistä.

Punnon omien kokemuksien mukaan toiminta puhutteluissa voi olla huolellisempaa, jos turvapaikanhakijalla on paikalla avustaja. Hän kertoo edustaneensa useita ihmisiä, jotka ovat ottaneet asianajajan vasta siinä vaiheessa, kun nämä valittavat kielteisestä päätöksestä,

– Olen katsonut puhuttelupöytäkirjoja tapauksista, joissa hakija on ollut yksin puhuttelussa. Pöytäkirjoista näkee, että asioita on käsitelty huomattavan suppeasti ja niistä näkee, että puhuttelut on pyritty hoitamaan kiireessä.

Tommi Forsman

http://www.hs.fi/politiikka/a1472954062163