EVA:n raportin mukaan arviolta 7% nykyisistä työpaikoista voidaan Suomessa korvata 20 vuoden kuluessa automatisoimisella. Raportin mukaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtehtävistä voitaisiin korvata jopa 20 prosenttia.

— Uskon ja toivon robotisaation vähentävän hoitotyöntekijöiden nykyisiä rutiinitehtäviä, mutta siitä ei saa vetää vääriä johtopäätöksiä esimerkiksi koulutuspolitiikkaan.

Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että hoidon ja hoivan tarve tulee kansakunnan ikääntymisen myötä lisääntymään, eikä teknologia koskaan voi korvata ihmissuhteita ja niiden kautta välittyvää aitoa läsnäoloa ja kohtaamista.

— Se, että hoitajalla on esimerkiksi välttämättömien aamutoimien kiireisen suorittamisen lisäksi aikaa jutella vanhuksen kanssa siitä, millä tavalla tukka tänään kammataan tai siitä, millaiset olivat yöunet, on arvokas osa hoivatyötä. Tällä hetkellä tähän arjen välittämiseen on käytettävissä aivan liian vähän minuutteja.

Vaikka teknologia voi tuoda tullessaan paljon hyvää, on Mäkisalo-Ropposen mukaan kuitenkin aina muistettava eettinen näkökulma.

— Niin hieno asia kuin teknologian huima kehitys onkin, on silti aina muistettava, että sen tarkoituksena on oltava tehdä ihmisten elämästä onnellisempaa. Robotisaatio saattaa parhaimmillaan vapauttaa hoitohenkilökunnan käsiä nostelusta kädestä pitämiseen, mutta sillä ei voida korvata inhimillistä työtä.

Esimerkiksi vanhus- ja vammaistyössä tarvitaan aina ihmisiä. Mäkisalo-Ropponen painottaa, että hallituksen esittämä henkilöstömitoituksen vähentäminen on epäeettinen ehdotus. Se tarkoittaa sitä, että jopa ihmisten inhimilliset perustarpeet voivat jäädä tyydyttymättä, puhumattakaan siitä, että jokaisella meillä pitäisi olla oikeus myös kokea onnellisuutta omassa elämässään.

— Jo nykyinen hoitajasuositus 0,5 on liian pieni, mutta sen pienentäminen 0,4:ään tarkoittaa, että jatkossa yksi ihminen voi olla hoitamassa 14 arjessa ja elämässä apua tarvitsevaa. Tämä ei riitä inhimillisen elämän varmistamiseen.