Lisäksi tutkimus osoittaa, että saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.

– Kotoutumistoimenpiteet, erityisesti kielikoulutus, ovat tärkeä osa Suomeen kotoutumista ja työmarkkinoille mukaan pääsyä, sanoo KTM Sanni Kiviholma Jyväskylän yliopistosta tiedotteessa.

Kiviholma tarkastelee väitöskirjansa toisessa osatutkimuksessa myös työvoimaviranomaisten pakollisten määräaikaishaastattelujen vaikutusta työttömien maahanmuuttaneiden työllistymiseen.

KOLMANNESSA osatutkimuksessa Kiviholma tutki Helsingin kaupungin kokeilua, jossa osa rekrytoinneista tehtiin anonyymisti.

– Tutkimus osoittaa, että anonyymilla rekrytoinnilla oli positiivinen vaikutus hakijoiden, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkkaamiseen. Anonyymeihin rekrytointeihin tuli myös enemmän hakemuksia, varsinkin naisilta. Naisten rekrytointitodennäköisyyteen anonymisointi ei kuitenkaan vaikuttanut, kertoo Kiviholma.

Tutkimus osoittaa, että anonymisoinnin onnistumiselle on tärkeää, että se ei ole rekrytoijille vapaaehtoista.

– Kun rekrytoijat saavat itse päättää tekevänsä rekrytoinnit anonyymisti, rekrytoimaan voivat päätyä sellaiset henkilöt, jotka jo valmiiksi eivät syrji. Tällöin anonymisoinnilla voi olla jopa päinvastainen vaikutus vähemmistöjen palkkaamiseen.

KIVIHOLMAN viimeinen eli neljäs osatutkimus tarkasteli työvoiman saatavuusharkinnan poikkeusten vaikutuksia työmarkkinoihin. Tiedotteen mukaan tutkimuksessa hyödynnettiin ELY-keskusten alueellisia työlupalinjauksia ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja.

Tutkimuksen mukaan saatavuusharkinnan poisto lisäsi odotetusti ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.

– Suurin osa poikkeusammatteihin tulevista ulkomaalaisista työntekijöistä on jo Suomessa, ja he vain vaihtavat oleskelulupaa. Saatavuusharkinnan poikkeusten vaikutus uuteen maahanmuuttoon ei ole suuri, tutkija sanoo.

Poikkeuksilla on noin kahden prosentin negatiivinen vaikutus poikkeusammatissa työskentelevien vuosipalkkoihin. Yksilötasolla työssä ennen muutosta olleille vaikutus on noin -4 prosenttia.

– Vaikutukset ovat suurimmat erityisesti palkkajakauman alimmassa neljänneksessä, vanhoille työntekijöille ja palvelualoilla. Tutkimustulosten mukaan palkkajakauman yläpäässä havaittiin positiivisia työllisyysvaikutuksia, kommentoi Kiviholma.