Hofer voitti ensimmäisen kierroksen selvästi, mutta tämän päivän äänestyksen tuloksesta ei silti ole varmuutta. Monet itävaltalaisviestimet ovat päättäneet olla tekemättä mielipidekyselyitä ennen toista kierrosta, koska gallupit ennustivat ensimmäisen kierroksen tuloksen aivan väärin. Mikäli Hofer saa enemmistön puolelleen, hänestä tulee ensimmäinen äärioikeistolainen presidentti EU-alueella.

Liittopresidentti on toiminut Itävallassa yleensä edustuksellisena hahmona, vaikka perustuslaki mahdollistaa myös todellisen vallankäytön. Hofer on muun muassa vihjannut hajottavansa tarvittaessa hallituksen, jos esimerkiksi Itävallan maahanmuuttopolitiikka ei muuten kiristy.

Hofer esiintyi voitonvarmana jo toissa päivänä puhuessaan yleisölle viimeistä kertaa ennen vaaleja.

Jos Hofer voittaa, se todennäköisesti silottaa vapauspuolueen voitonkulkua vuoden 2018 parlamenttivaaleissa.

Hoferin vastus, vihreiden entinen puoluejohtaja Van der Bellen on ristiriitainen hahmo hänkin. Etenkin Itävallan konservatiivien mielestä hän on liiaksi kallellaan vasemmalle.

– Me valitsemme ruton ja koleran väliltä. Kuka voittaakin, herään huomenna tietoon, että maamme johdossa on henkilö, jonka en halua edustavan Itävaltaa, kommentoi nimettömänä pysytellyt kolmekymppinen kahden lapsen äiti äänestettyään Wienissä.

– Valitsin vaihtoehdoista pienemmän pahan, mutta tämä on turhauttava vaali, sanoi toinen äänestäjä.

EU-johtajat ovat seuranneet Itävallan vaaleja huolestuneina.

– Näkymät äärioikeiston etenemisestä pakottavat minut sanomaan, että en pidä heistä, jyrähti muun muassa EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker toissa päivänä ranskalaislehti Le Mondessa.

– Itävaltalaiset eivät pidä kuulemastaan, mutta en välitä siitä: äärioikeiston kanssa ei ole keskustelua eikä dialogia, Juncker lisäsi.