– Näitä asioita minä olen valmis käsittelemään ja miksei muitakin. Tässä on mahdollisuus nyt vuoropuheluun myöskin oppositiolle kertoa konkreettisia esityksiä, Orpo lausui.

Orpon mukaan hallituksella on valmisteluvastuu mutta hän haluaa edistää parlamentarismia niin, että hän ja hallitus ovat valmiita kuulemaan ja ottamaan vastaan esityksiä.

Demokraatti kysyi kaikilta oppositiopuolueiden puheenjohtajilta suhtautumista Orpon avaukseen.

– Ilman muuta tulemme esittämään omat kasvutoimet ja toivomme, että nyt hallitus on valmis ottamaan koppia toimista. Jää nähtäväksi, onko hallitus aidosti valmis kallistamaan korvaansa. Toivon niin, Lindtman sanoo.

Hän valittaa, että Orpon kutsu tulee niin myöhään.

– Tässä on nyt erilaisia esityksiä, aloitteita ja vinkkejä tarjottu lähes kahden vuoden ajan alkaen asuntorakentamisen lähes historiallisen alhon oikaisemisesta. Tähän mennessä näille esityksille ei ole paljon hallituksesta korvaa lotkautettu, Lindtman ihmettelee.

Hän huomauttaa, että hallituksesta on puhuttu talouden käänteen tulemisesta, mutta sitä ei ole kuulunut.

– Seurauksena on kymmeniätuhansia työttömiä lisää ja hallitus kantaa tästä tilanteesta raskaan vastuun.

LINDTMAN jatkaa, että hallituksen ensipäivistä lähtien sitä on varoitettu siitä, että mikäli se keskittyy pelkästään ”saksiin” eikä aitoihin kasvutoimiin, seuraukset Suomelle ovat mollivoittoiset.

Lintman nostaa edelleen esiin lukuja heikosta työllisyyskehityksestä, muistuttaa kasvun vähyydestä ja konkurssien määrästä.

– Valitettavasti nämä seuraukset ovat nyt kaikkien nähtävillä. Kyllähän tämän hallituksen tulostaulu on erittäin murheellinen ja pahoin pelkään, että jos Suomessa ei saada suuntaa muutettua, niin yhtälö käy erittäin vaikeaksi.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen toteaa, että keskusta on jo pitkän aikaa painottanut, että uusia kasvutoimia tarvitaan.

– Suomi ei nouse vain leikkaamalla ja veroja korottamalla, Kaikkonen sanoo.

– Olemme tehneet myös kymmeniä esityksiä kasvutoimiksi. Tottakai olemme valmiit näihin keskusteluihin vaikka heti, hän vastaa viestitse Demokraatille.

MYÖS vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kertoo suhtautuvansa myönteisesti kutsuun keskustella kasvutoimista.

– Julkaisin joulukuussa blogissani vasemmistoliiton 10 keinoa kasvutoimiksi ja nostaisin tässä yhteydessä työperäisen maahanmuuton, rakennusalan tukemisen, kotimaisen kulutuskysynnän ja vihreän siirtymän edellyttämät investoinnit.

– Hallitus on itse aiheuttanut toimillaan esteitä kasvulle esimerkiksi päästämällä rakennusalan vapaapudotukseen, vaikeuttamalla maahanmuuttoa ja leikkaamalla työllisyyden edellytyksistä kuten työttömyysturvan suojaosista. On vaikea nähdä, että kasvua tulisi, ellei hallitus ole kykenevä perumaan omia huonoja päätöksiään. Siinä mielessä kutsu tulee myöhään, vaikka onkin positiivista, että sellainen ylipäänsä esitetään, Koskela sanoo.

Vihreiden Sofia Virta kertoo, että jos kutsu tulee, hän on ehdottomasti valmis käymään pääministerin kanssa keskustelua kestävän kasvun vauhdittamiseksi Suomessa ja tuomaan pöytään vihreiden keinoja.

– Hyvä, jos hallitus on nyt vihdoin valmis kuulemaan myös opposition näkemyksiä – ongelma kun on yhteinen ja parhaat ratkaisut löytyvät vain yhteistyössä yli puolue- ja hallitus-/oppositiorajojen, Virta viestittää.

LIIKE Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo ei ainakaan suoraan lupaudu keskusteluihin Orpon kanssa.

– Liike Nyt haluaa ensin tietää, mitkä ovat hallituksen omat keinot, millä talouskasvua saa. Ja löytyykö niitä ylipäänsä, missä hallituksella on yhtenäisiä keinoja. Tällä hetkellä hallituksella ei ole keinoja, joilla talous nousisi, Harkimo sanoo.

Harkimon mielestä hallitus yrittää puhumalla saada talouden nousemaan.

– Ja senhän kaikki tietävät, että se ei onnistu. Talous on katastrofaalisessa tilassa ja joudumme EU:n holhoukseen, Harkimo pohtii.

PUOLUSTUKSEN vahvistamisen rahoituksesta Orpo sanoi Ykkösaamussa, ettei hän sulje henkilökohtaisena kantanaan pois sitä, että voitaisiin käyttää yhteistä eurooppalaista rahoitusta, myös velkarahoitusta nimenomaan puolustuksen rahoitukseen. Näin voitaisiin tehdä sillä edellytyksellä, että raha Euroopassa käytetään siellä, missä Eurooppaa puolustetaan. Hallituksen kantaa velkarahoitukseen ei kuitenkaan ole.

– Ei Eurooppaa puolusteta eteläisessä tai läntisessä Euroopassa, vaan sitä puolustetaan täällä Suomessa, Baltiassa, Puolassa, itäisemmällä alueella, Orpo totesi.

– Tarpeet puolustuksessa ovat niin suuria, että me emme enää yksin siihen kykene, hän jatkoi.

Demokraatti kysyi oppositiojohtajilta myös, tukevatko ne eurooppalaisen velkarahoituksen käyttämistä puolustukseen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman toteaa aluksi, että Euroopan pitää panostaa puolustukseen ja omaan turvallisuuteen huomattavasti nykyistä enemmän.

– Olen samaa mieltä, että suurin panostus pitää tulla sinne, missä tarpeet ovat ja kyllä ne nyt ovat täällä idässä. Tässä pitää Euroopan pystyä panostamaan, koska Venäjän uhka ei ole poistunut ja valitettavasti näyttää siltä, että se ei ole poistumassa.

– Nyt on tärkeää, että EU:ssa yhdessä päätetään, mihin panostetaan. Sen jälkeen täytyy arvioida, mitä se kaikki maksaa. On selvää, että se vaatii huomattavasti nykyistä enemmän. Tämän jälkeen on keskusteltava siitä, miten panostukset rahoitetaan. Meidän kanta on se, että ensisijaisesti pitäisi keskittyä EU:n omien varojen vahvistamiseen, Lindtman linjaa.

KESKUSTAN puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo, että keskusta tukee Euroopan puolustuskyvyn vahvistamista.

– Mutta yhteisvelkaa pidämme siihen huonona keinona, ratkaisut on syytä hakea muulla tavoin, hän linjaa.

Puheenjohtaja Minja Koskela sanoo, että Vasemmistoliitto on suhtautunut myönteisesti EU:n omien varojen kehittämiseen.

– Tapoja on käytännössä kolme eli verotus, jäsenmaksujen nostaminen ja yhteisvelka. Tästä näkökulmasta EU:n yhteisvelka ei olisi ongelma sinänsä, mutta en ole valmis lukitsemaan juuri tätä käyttökohdetta etukäteen, koska muitakin välttämättömiä kohteita on. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä edellyttäisi investointeja, joita ei ole varaa jättää tekemättä, Koskela toteaa.

Vihreiden puheenjohtaja Virta sanoo, että ehdottomasti tulee olla valmius käyttää eurooppalaista velkarahaa Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi.

– Suomen tulisi tätä edistää, sillä kyse on Euroopan turvallisuudesta, meidän kaikkien turvallisuudesta, ja silloin on oltava valmius vahvistaa puolustusta tarvittaessa myös EU:n yhteisvelalla. Tämä on vihreiden linjan mukaista ja olemme tätä pitäneet esillä.

Liike Nytin Harkimo näkee, että Suomen ei pidä mennä yhteisvelkaan.

– Ehdot ovat Suomen kannalta niin huonot, emmekä voi vyöryttää lapsillemme kaikkia maksettavaksi. Meidän pitää ottaa käyttöön puolustusvero, jos tarvitsemme lisää rahaa, koska emme voi velkaantua enempää, Harkimo linjaa.