Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi tänään lyhyessä mediatilaisuudessaan alkuiltapäivästä, että tämä päivä on aloitettu käymällä katsausta talouden isosta kuvasta.

– Meillä on tarkoitus tällä budjetilla osoittaa, että me tulemme pitämään kiinni hallitusohjelmasta ja siitä talouslinjasta, joka hallitusohjelmaan on kirjattu ja yhteisesti on sovittu, Lintilä sanoi ja viittasi siihen, että hallitusohjelma on saanut myös kritiikkiä.

– Sen jälkeen kun Säätytalolta (hallitusneuvotteluista) lähdettiin, maailmalta on tietysti tullut paljonkin viestejä, jotka ovat tuoneet epävakaisuutta maailmantalouden kehittymiseen. Siksi painopisteen pitää olla vahvasti niissä toimissa, joihin me pystymme kansallisesti vaikuttamaan ja joilla on Suomen talouskehitystä ja taloutta tukeva vaikutus, Lintilä totesi.

– Uskon, että meillä on hyvä pohja, josta pystymme lähtemään rakentamaan kokonaisuutta, joka on hallitusohjelmaan kirjattu. Julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Haasteellista se toki on.

Lintilän puheista syntyi kuva, jonka mukaan saattaa olla, että valtiovarainministeriö joutuu laskemaan Suomen kasvuennustetta. Ensi vuodeksi se on luvannut 1,2 prosentin kasvua ja seuraavaksi vuodeksi 1,1 %:n kasvua.

Voiko talouskasvu painua alle prosentin kahtena seuraavana vuonna?

– Hyvin vaikea sanoa. Niin kuin sanoin, ennustettavuus on tällä hetkellä vaikea kansainvälisesti. Sen takia meidän pitää toimia sillä tavalla, että yrityksillä ja kansalaisilla on luottamus meidän talouspoliittiseen linjaan, sekä ennustettavuus. On äärettömän tärkeää yrityksille, että on ennustettavuutta. Minne sitten BKT:n kasvu voi mennä? Sen sanon, että tulee olemaan matalampaa, mutta pidän sitä normaalissa suhdanneraamissa olevana alenemana. Minne asti mennään, se on täysin mahdoton tällä hetkellä sanoa, Lintilä vastasi.

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvosteli Ylelle budjettiesitystä siitä, että pitäisi ensin olla varmuus millä menot rahoitetaan ennen kuin päätetään lisämenoista.

– Verotukselliset kiristykset, joita tulee, ovat verrattain lieviä. Ennustettavuus tällä hetkellä on vaikeaa johtuen kansainvälisestä tilanteesta, Lintilä kommentoi.

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan,  mikäli hallitus ei tee kompensoivia kevennyksiä, kiky-sopimuksen lmuutokset nostavat palkansaajien tuloveroprosenttia noin puolella prosenttiyksiköllä.

Lintilän mukaan valtion budjetinteossa suurin haaste on ihmisten työllistäminen.

– Se nousee ykköstavoitteeksi. Työllisyyden kautta pystytään vastaamaan talouden pienempään kasvuun, jota ehkä on odotettu.

Lintilä nosti esiin myös sen, että osaavaa työvoimaa olisi saatava Suomeen.

– Samalla tarvitsemme myös investointeja ja tuottavuuden kasvua niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Lintilä on edelleen huolestunut Suomen kilpalilykyvystä.

– Me olemme saaneet kilpailukyvyn kuntoon. Kumppaneihin, verrokkimaihin verrattuna me olemme suunnilleen samalla rintamalla. Tätä kilpailukykyä meidän tulee tietysti vaalia.

Lintilä ei ainakaan kategorisesti sulkenut pois sitä, etteikö valtio voisi olla veroratkaisulla mukana tulevalla työmarkkinakierroksella. Tällä hetkellä mitään varausta tähän ei kuitenkaan ole. Näin Lintilä kommentoi asiaa:

Onko täysin poissuljettua, ettei valtio tule työmarkkinakierrokseen mukaan veroratkaisulla?

– Annetaan työmarkkinaosapuolien käydä neuvottelut.

Onko täysin poissuljettua?

– Meillä on tällä hetkellä varaus 200 miljoonan kevennyksestä ansiotuloverotukseen pieni- ja keskituloisille. Siinä ainut varaus, joka meillä on olemassa.