Luvut perustuvat valtiovarainministeriön talousennusteeseen, joka julkaistaan perjantaina. Budjettiarviosta voi päätellä, että talouden piristymisestä huolimatta julkisen talouden ongelmat eivät kaikkoa lähivuosina.

– Meidän näkemyksemme mukaan oleellista muutosta ei ole tapahtunut. Perjantaina avaamme sitä, mihin meidän ennusteemme perustuu ja miten me tulkitsemme lyhyen aikavälin informaatiota ja toisaalta kovaa dataa, jonka perusteella ennusteemme teemme, sanoi valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander STT:lle keskiviikkona.

Puoliväliriihen tiedotteessa todetaan, että julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä ja julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan taittuen ainoastaan väliaikaisesti vuosikymmenen vaihteessa.

– Toimia tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy jatkaa. Varmaan tämä hallitus jatkaa niitä kautensa aikana, ja luulisin, että seuraavallekin hallitukselle jää jotakin tehtäväksi. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja aina 2030-luvun puoliväliin saakka. Kyllä kaikkien seuraavien hallitusten pitää tarkkaan seurata tilannetta, että voidaan varmistaa julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä, Spolander sanoo.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite on suurin piirtein kasassa, jos talouskasvu olisi kahden prosentin tasolla tästä vuodesta alkaen koko loppukauden.

– Ennusteet eivät kuitenkaan vielä tue tällaista kasvua, hän sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ei usko, että kahden prosentin kasvulla hallitus voisi päästä työllisyystavoitteeseensa.

– Kyllä sen pitäisi olla lähempänä 2,5 prosenttia, että työvoiman kysyntä kasvaisi niin paljon, että työpaikkoja voisi syntyä tarvittavat 90 000, Vihriälä sanoo.

Vihriälän mukaan lisäksi tarvittaisiin lisää toimia työvoiman tarjontaan, jotta mahdolliset työpaikat myös syntyvät. Hänen mukaansa mahdollisia uusia toimia voisivat olla muutokset työttömyysputkeen ja perhevapaisiin. Lisäksi valmistelussa olevaa työttömyysturvan ”aktiivimallia” voitaisiin edelleen virittää.
Vihriälästä puoliväliriihen toimet olivat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä sekä työllisyyden että tuottavuuden parantamisen kannalta pidemmällä aikavälillä.

– Tarvittaisiin vahvempia panostuksia osaamiseen, innovaatioihin sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, mitä nyt on ollut halukkuutta tehdä.

Olli Kuivaniemi