Valtosen mukaan asevalvonta ja kansainvälinen sopimusjärjestelmä ovat Suomen etujen ja ulkopoliittisen linjan mukaisia asioita. Samaan aikaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensisijainen tavoite on taata Suomen alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

-  Aina kun näitä asioita punnitaan vastakkain, lopulta tietenkin meidän olemassaolomme ja turvallisuutemme painavat aavistuksen verran enemmän kuin muut kysymykset, Valtonen sanoi.

Valtosen mukaan Suomi tukee jatkossakin kansainvälistä sopimuspohjaista järjestelmää.

SUOMEN hallitus ilmoitti tiistaina alkavansa valmistella Ottawan sopimuksesta irtautumista. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli ratkaisua Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneella perustavanlaatuisella muutoksella, kun Venäjä muodostaa Suomelle ja Euroopalle pitkäkestoisen turvallisuusuhan.

Presidentti Alexander Stubb sanoi maanantaina, että Euroopassa on alkanut keskustelu siitä, milloin eurooppalaisten johtajien olisi syytä ottaa yhteyttä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.

Valtonen korosti Ykkösaamussa, että yhteydenoton aika ei ole nyt, kun Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa.

-  Kun katsoo näitä eilisillankin uutisia, kun Venäjä on ballistisella ohjuksella suoraan osunut siviilikohteeseen jälleen kerran ja tappanut lapsia, näkisin, että puhelun ajankohta saattaa siirtyä vielä tuonnemmaksi, Valtonen sanoi.

SUHTEIDEN normalisoimiseen Venäjän kanssa on Valtosen mukaan erittäin pitkä matka.

-  Kun Venäjä paitsi sanoin myös teoin alkaa indikoida, että se haluaa palata kansainväliseen sopimuspohjaiseen järjestelmään, niin jos joku on sitä tukemassa, Suomi on, Valtonen sanoi.

-  Mutta se toden totta vaatii tässä kohtaa enemmän tekoja kuin pelkkiä puheita, ja edes niitä puheita ei ole kuultu, Valtonen jatkoi.

Valtosen mukaan lännen on jatkettava Venäjän vastaisten talouspakotteiden kiristämistä, koska Venäjä ei voi loputtomiin jatkaa sodankäyntiään. Valtonen viittasi Venäjän nopeaan inflaatioon ja muihin talousongelmiin.

-  Tässä on paljon sellaisia elementtejä, että jos meillä olisi nyt vaan malttia kiristää taloudellista ruuvia vielä vähän pitempään, Venäjä voisi olla ihan erilaisessa neuvotteluasemassa jonkin ajan päästä, Valtonen painotti.

VALTONEN kiitteli presidentti Stubbin kansainvälisen Ukraina-diplomatian saralla tekemää työtä, jonka myötä Suomi on saavuttanut huomattavasti kokoaan vahvemman aseman.

Valtonen ei lähtenyt yksityiskohtaisemmin arvioimaan sitä, voisiko Stubb toimia jonkinlaisena Euroopan ja niin sanotun halukkaiden koalition edustajana Putinin kanssa mahdollisesti käytävissä neuvotteluissa.

-  Siihen varmasti kyllä löytyy vahvoja persoonia, joista näkisin, että Alexander Stubb on yksi, Valtonen sanoi.

Valtonen arvioi, että myös Saksa ottaa halukkaiden koalitiossa vahvemman roolin Britannian ja Ranskan rinnalla, kun maan uusi hallitus aloittaa toimintansa.

YHDYSVALTAIN presidentin Donald Trumpin havittelemasta Grönlannista puhuttaessa Valtonen korosti, että Suomi ei hyväksy minkäänlaista voimankäyttöä eikä sillä uhkailemista.

-  Grönlanti on osa Tanskaa, ja se on kansainvälisen oikeuden mukaan itsestään selvästi näin, Valtonen painotti.

Valtosen mukaan Suomen ja Yhdysvaltain väliset jäänmurtajakaupat eivät liity millään lailla Yhdysvaltain Grönlanti-havitteluun, vaan kyse on Suomen huippuosaamisesta jäänmurtajarakentamisen saralla ja vastaavasti siitä, että Yhdysvalloissa ei tällaista osaamista ole.

Valtonen kavahti ajatusta maailmasta, jossa Venäjä valtaa itselleen osia Ukrainasta, Yhdysvallat Grönlannin ja Kiina Taiwanin.

-  Tämä on sellainen maailma, missä Suomen kaltaisella maalla – enkä puhu pelkästään arvoista, vaan meidän olemassaolostamme – olisi aika kylmä olla, Valtonen sanoi.

Tuomas Savonen/STT

Täydennetty klo 14.17.