– Se tarkastaisi ja varmistaisi yhteen sovittamisen eri alojen suunnitelmissa sekä rahoitussuunnitelmissa. Sille voisi antaa myös erityisiä tehtäviä. Niistä merkittävä voisi olla tehtyjen päätösten toteutuksen seuranta ja valvonta, Vanhanen totesi tiedotteessaan.

Keskustan kesäpäivillä Laukaassa puhuneen Vanhasen mielestä oli virhe lakkauttaa Suomesta puolustusneuvosto perustuslain uudistamisen yhteydessä.

– Neuvostosta muodostui myös ylimmän poliittisen johdon ja turvallisuuden virkamiesjohdon vuorovaikutuspaikka. Tätä vuorovaikutuksen tarvetta korostaisin nyt erityisesti. Tarve koskee paitsi puolustusta myös kaikkia muita yhteiskunnan elintärkeitä sektoreita.

Myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) pitää puolustusneuvoston lakkauttamista virheenä. Hän kuitenkin katsoo, ettei vastaavan neuvoston perustaminen ole nykyaikaa.

– Mekaanisen ratkaisun sijaan, joka kaikuu puolustusneuvostoon, pitäisi katsoa, miten TP-UTVA:n roolia tai presidentin roolia sen kautta voidaan kehittää.

TP-UTVA:lla tarkoitetaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteistä kokousta.

Kanerva huomauttaa, että perustuslain mukaan presidentti on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja.

– Presidentin roolia ei voi heikentää valtioneuvostoa vahvistamalla ja presidenttiä sivuuttamalla.

Vanhasen ehdotuksessa on kyse valtioneuvoston sisäisen työn organisoinnista, sanoo puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.).

Hän myöntää, että siinä voi olla kehittämistä, mutta näkee vielä tärkeämpänä hallituksen ja eduskunnan välisen tiedonvaihdon kehittämisen.

– Hallitus istuu neljä vuotta, mutta turvallisuudessa näkökulman pitää olla paljon pidempi. Laajan turvallisuuden työ pitäisi tehdä pidemmällä aikavälillä ja se vaatii hallituskokoonpanosta riippumatta opposition mukana pitämistä.

Karin mukaan tätä ovat korostaneet sisäisen turvallisuuden ja puolustuksen selonteot sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko.

– Turvallisuus ei ole yksin valtioneuvoston tehtävä. Laaja parlamentaarinen työ ja se, että parlamentti kokee turvallisuusasiat yhteiseksi, on tärkeää.