Ajokiellot ovat Suomessa yleisiä, ja useimmiten niiden taustalla on joko rikos- tai terveyssyy. Rikosperusteisia, määräaikaisia ajokieltoja määrätään esimerkiksi rattijuopumuksen, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tai eräiden rikkomusten, kuten toistuvien ylinopeuksien takia.

Terveysperusteiset ajokiellot sen sijaan ovat toistaiseksi voimassa olevia, ja ihminen voi saada ajo-oikeutensa takaisin, jos hänen terveydentilansa kohenee, kertoo Poliisihallituksen ylitarkastaja Henna Salmi.

-  Kiellot voivat muodostua pysyviksi esimerkiksi pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien kohdalla, kun taas esimerkiksi päihderiippuvuuden takia viety ajo-oikeus saatetaan saada takaisin, jos ihminen parantuu riippuvuudestaan, Salmi kuvailee.

Salmen mukaan ajokieltoon määrättyjä kuskeja löytyy liikenteestä tasaisin väliajoin.

Vuonna 2022 kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kahdeksan prosenttia kuljettajista oli ajokiellossa, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.

-  Vuonna 2022 onnettomuuden pääaiheuttajien ajokieltojen osuus oli hieman pienempi kuin vuonna 2021, mutta riskikäyttäytymisen osuus kasvoi. Muun muassa ylinopeutta ajaneita oli poikkeuksellisen paljon ja myös rattijuoppoja hieman aiempaa enemmän.

TERVEYSPERUSTE tuo ajokiellon tyypillisesti kahdella eri tavalla. Poliisi saattaa havaita liikenteessä epävarman kuskin, joka ajaa esimerkiksi yksisuuntaista kaistaa väärään suuntaan tai seilaa kaistalta toiselle.

Jos poliisilla herää epäilys kuskin terveydentilasta, hän voi määrätä väliaikaisen ajokiellon, minkä jälkeen kuskin pitää hankkia lääkärinlausunto terveydentilastaan, kertoo liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntijalääkäri Petteri Harjuvaara.

Vaihtoehtoisesti ajokyvyn puute voi paljastua terveydenhuollossa.

-  Iäkkäimmillä kuljettajilla korostuvat muistisairauksiin liittyvät tiedonkäsittelyn ja toimintakyvyn haasteet, kun taas kaikenikäisillä voi olla monenlaisia toimintakykyä laskevia tai jopa sairauskohtauksia aiheuttavia sairauksia. Nuoremmissa ikäluokissa terveysperusteisten ajokieltojen taustalla korostuvat päihdehäiriöt.

PELKKÄ VANHUUS ei automaattisesti tuo liikenneriskiä. Harjuvaaran mukaan väestön ikääntyminen ei ole merkittävästi lisännyt terveysperusteisia ajokieltoja. Suomessa on jo lähes 600  000 yli 70-vuotiasta kuljettajaa.

-  Ikääntyneet ovat selvästi aiempaa terveempiä ja heillä on usein eniten kokemusta ajamisesta, joten he pystyvät yleensä ennakoimaan liikennetilanteita nuorempia kuskeja paremmin. Myös riskinottohalukkuus ja impulsiivisuus vähenevät iän myötä.

Harjuvaara huomauttaa, että ikääntyminen tuo kuitenkin mukanaan tiettyjä muutoksia, kuten hämäränäön heikkenemistä ja reaktioajan pitenemistä.

Traficomin vuosittaisen ikäkuljettajakyselyn mukaan ikääntyneet alkavat herkästi itse rajoittaa omaa ajamistaan terveydentilansa perusteella. He eivät välttämättä esimerkiksi aja pimeällä tai ajavat vain lyhyitä matkoja.

MIKSI AJOKORTISTA ei oma-aloitteisesti luovuta, kun ihminen huomaa ajotaitojensa vähentyneen?

Oman terveydentilan heikentyminen saattaa jäädä huomaamatta varsinkin sellaisissa sairauksissa, joihin liittyy tiedonkäsittelyn ja muistin haasteita. Tyypillistä on myös se, että terveydenhuollossa potilas vähättelee oireitaan tai yrittää olla mahdollisimman terveen oloinen, kertoo Petteri Harjuvaara.

-  Se voi täysin tahatonta, mutta joskus myös tahallista. Monihan pelkää sitä, että lääkäri vie ajokortin, eikä ymmärrä, että alkavistakin oireista kannattaisi kertoa rehellisesti heti. Moni sairaus saadaan hoidolla ja lääkityksellä pidettyä vähäoireisena pitkään, jolloin ajokykykin säilyy pidempään.

Harjuvaaran mukaan ajo-oikeuden menettämistä saatetaan pelätä myös siksi, jos auto tuntuu välttämättömältä omassa arjessa.

Traficomin ikäkuljettajakyselyn perusteella monelle ikääntyneelle oma auto on tärkein liikkumisväline ja autolla saatetaan liikkua päivittäin.

Teksti: Janita Virtanen / STT