Myös apulaispormestarit nimetään, yhtenä heistä SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar.

Jan Vapaavuori tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä.

Demokraatti haastatteli hänet tilaisuuden jälkeen ja julkaisee haastattelun kokonaisuudessaan:

– Kaupunkipolitiikasta keskusteleminen ei ole luontevaa. Minä koen, että tasavallan presidentti on meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja, joka tulee jo perustuslaista. Sen lisäksi hän on tietyntyyppinen arvojohtaja.

Uskotteko, että presidentinvaalissa tarvitaan toinen kierros?

– En minä usko mitään, aika näyttää. Riippuu vähän vielä vaaliasetelmasta, en minä tiedä vielä edes kaikkia ehdokkaita.

Kuinka paljon kokoomuksessa harmitti, että Niinistö ei lähtenyt kokoomuksen ehdokkaaksi, vaan valitsi toisenlaisen tien?

– Sitä pitää kysyä kokoomukselta.

Mitä itse ajattelette siitä?

– Minusta tämä oli hyvin luonteva toimintatapa tasavallan presidentti Niinistölle. Minua se oikeastaan ei edes yllättänyt. On pelkästään positiivista, jos alusta alkaen voidaan kerätä ehdokkaan taakse laajempia kansanjoukkoja, ettei se rajoitu pelkästään kokoomukseen, joka totta kai itsestäänselvästi tulee olemaan varmaan ydin siinä liikkeessä.

Eikö siellä tällä hetkellä aika paljon ole kokoomustaustaisia kuitenkin ne nimet?

– Varmasti on. Siis ihan varmasti on. En tunne enkä tiedä, miten se on edennyt, mutta on totta kai luontevaa, että kokoomustaustaiset ihmiset sankoin joukoin siihen liikkeeseen ilmoittautuvat.

Näette tavallaan ihan ok:na, että yksi ehdokas on kansalaisliikkeen kautta ja muut sitten edustavat puolueita?

– Joo. En minä näe siinä sinänsä mitään ongelmaa. Minusta tasavallan presidentti on sen myös hirveän hyvin perustellut eli kun hän on aikanaan kokoomuksen jäsenkirjasta luopunut tultuaan valituksi presidentiksi, kuusi vuotta pyrkinyt minun mielestäni hyvin menestyksekkäästi toimimaan ikään kuin koko kansan presidenttinä, niin tuntuisi jopa hassulta, että hän sitten heittäytyisi taas muutamaksi kuukaudeksi kokoomuslaiseksi ja tultuaan uudelleen valituksi ryhtyisi taas koko kansan (presidentiksi).

– Minusta tämä on ihan luontevaa enkä minä näe tässä yhtään mitään ongelmaa. Itse koen, että olennaista on se, että hänet valitaan uudelleen.

Pitäisikö jatkossakin olla pelisääntö, että jos tasavallan presidentti hakee virkaa, hän olisi aina kansalaisliikkeen kautta?

– Minusta se on aidosti harkinnanarvoinen tulokulma. Tietenkin jokainen ehdokas päättää itse ja meillä on vasta varsin lyhyt kokemus suorista presidentinvaaleista. Mutta kyllä minä uskon, että presidentti Niinistö tässä luo tietyn ennakkotapauksen, joka jos ja kun joskus tulevaisuudessa joku presidentti, joka on yhden kauden istunut ja pyrkii toiselle, niin pitää ainakin otta huomioon ja miettiä, olisiko se myös hänelle luontevaa.

On puhuttu myös demokratian tilasta ja luottamuksesta puolueisiin. Onko Niinistöltä oikea viesti, kun hän jättää tässä puolueen sitten kuitenkin syrjään? Olisiko voinut antaa toisenkin viestin, tavallaan painottaa puolueen asemaa ja lähteä reilusti puolueen ehdokkaaksi?

– Tässä on valtavan monta eri tulokulmaa. Minusta presidentin perustelut ovat luontevia ja hyväksyn ne täysin enkä minä näe, että tässä mitenkään halveksuttaisiin puoluejärjestelmää.

Vapaavuoren siirtymäkorvauksesta, jota hän saa siirryttyään pormestariksi Euroopan investointipankista, nousi huhtikuussa kohu. Melko nopeasti hän kuitenkin päätti, että lahjoittaa rahat hyväntekeväisyyteen.

Siirtymäkorvauksesta, teillä ei vielä ole ajatusta, minkätyyppiseen kohteeseen se menee?

– On minulla ajatuksia, mutta en ajatellut nyt tässä niitä paljastaa. Se on sitten aikanaan, kun niitä on sen verran kerätty, että on luontevaa lahjoittaa kerralla vähän isompi summa.

Miten aikanaan, kun ilmoititte, että pidätte ne rahat ja sitten hyvin nopeasti korjasitte, oliko se (alkuperäinen ilmoitus) virhe?

– Minä en itse asiassa missään vaiheessa sanonut, että minä pidän ne. Minä vain sanoin, että ei niistä voi kieltäytyäkään, kun ne tulevat automaattisesti. Joo, varmaan olisi voinut vielä aikaisemmin ja heti alusta alkaen…ehkä siinä kävi myös näin, että minä en ollut orientoitunut koko kysymykseen ja minä ajattelin, että sen asian pohdiskelu on sitten jossain myöhemmässä tulevaisuudessa.

– Itse asiassa vieläkään en tiedä tarkkaan ottaen, kuinka paljon siirtymäkorvauksia tulen saamaan. En nyt ollut orientoitunut siihen kysymykseen ja olisi varmaan pitänyt heti alusta saakka sanoa, että palaan tähän kysymykseen sen jälkeen, kun olen selvittänyt, mistä on kysymys.

Mitä ajattelette pormestaritiimistänne (pormestari ja apulaispormestarit)?

– Tuntuu hyvältä. Minusta siinä on monipuolista osaamista, hyviä persoonia. Uskon, että kyllä tuolla joukkueella saadaan hyvä yhteishenki ja yhteistyön meininki heti alusta alkaen. Helsingin vahvuus on ollut se, että täällä isommat puolueet ovat pystyneet tekemään keskenään yhteistyötä riippumatta siitä, mikä on ollut valtakunnan hallituksen kokoonpano. Käytännöllisesti katsoen melkein aina osa puolueista on ollut valtakunnan hallituksessa ja osa oppositiossa, mutta siitä huollimatta Helsingissä on vedetty yhtä köyttä.

– Totta kai se riippuu myös yksittäisistä ihmisistä ja minä luulen, että tämä porukka, joka tähän on tulossa, pystyy näkemään valtakunnanpolitiikan, hallitus–oppisitio-asetelman yli ja ymmärtämään, että ollaan Helsingin palveluksessa ja että Helsingin linja ei voi vaihdella sen mukaan, ketä milloinkin istuu valtakunnan hallituksessa.

Aiotte tulla pormestarinpaikkaan ja pitää samalla kovan profiilin valtakunnallisena poliittisena keskustelijana?

– Sanotaan näin, että aika tietenkin näyttää, mutta en tule välttelemäan valtakunnanpoliittista keskustelua, mutta totta kai se rajoittuu sellaisiin tulokulmiin, jotka ovat pääsääntöisesti Helsingin kannalta relevantteja. Mutta koska Helsinki on maan ylivoimaisesti suurin kaupunki ja pääkaupunki, niin hyvin monet asiat ovat Helsingin kannalta relevantteja.

Jopa ulko- ja turvallisuuspolitiikka?

– Ehkä nyt ei ihan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ainakaan perinteisessä mielessä enkä minä nyt siitä ole muistaakseni mitään lausunutkaan.