– Olen itse positiivisempi kuin Juhana Vartiainen. Odottaisin kaikkia niitä toimenpiteitä, joita hallitus on tehnyt. Nehän eivät vielä näy, ja lisäksi talouskasvulla on iso rooli, Lindström sanoo Uutissuomalaisen jutussa.

Lindström kertoo ymmärtävänsä, että rakennetyöttömyyden raja kulkee jossakin. Tutkijat puhuvat seitsemästä prosentista, mutta luvut ovat Lindströmin mukaan aina vaarallisia.

Lindströmin mukaan talouskasvun lisäksi työvoimahallinnon omat toimenpiteet ovat vaikuttaneet työllisyyskehitykseen. TE-keskuksissa on muutettu toimintatapoja, ja työllistymissuunnitelmien määrä on moninkertaistunut.

Työministeri myöntää, että toiminnassa on ollut tehottomuutta.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kertoo, että OECD on määritellyt Suomen rakennetyöttömyyden 7,4 prosentiksi.

­– Jossain siellä maastossa se on, joten Vartiaisen tyly tokaisu on oikea, Sund sanoo. Uutissuomalaiselle.

Myös SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta näkee tilanteen valoisampana kuin Vartiainen. Kaukorannan mukaan muiden Pohjoismaiden esimerkit osoittavat, että oikeilla toimenpiteillä työttömyysaste saadaan hyvin matalaksi.

Juhana Vartiainen on tullut mielestään julkisuudessa osittain väärinymmärretyksi 40 000-kommentistaan.

Hän kirjoitti palautteesta blogissaan.

– Tämä arvio on herättänyt pahennusta ja keskustelua, mutta arvioni ei todellakaan ole kovin omaperäinen, vaan perustuu aika tavanomaisiin käsityksiin ja tilastotietoihin, Vartiainen katsoo.

– Helsingin Sanomien haastatteluni nettiversio oli valitettavasti otsikoitu tavalla, joka antoi ajatuksestani ja viestistäni väärän kuvan, hän huomauttaa.

Vartiaisen mukaan 40 000 on oikea suuruusluokka sille työllisyyskasvulle, jonka voimme talouden elpyessä nykyisillä talouden säännöillä ja instituutioilla saada aikaan.

– Se, että työttömien yhteismäärä ei voi laskea kuin 40 tuhannella, ei tietenkään tarkoita, että nyt työttöminä olevista 275 tuhannesta jäisi työttömiksi 235 tuhatta, Vartiainen tarkentaa.