Halla-aho olisi halunnut tervehtiä vieraita eduskunnan nimissä istuntosalissa, mutta puhemiesneuvosto ei päässyt yksimielisyyteen siitä, olisiko ele totutun protokollan mukainen.

Lopulta tilanne ratkesi istuntosalissa kansanedustaja Kimmo Kiljusen irtiotolla: hän mainitsi paikalla olleet vieraat puheessaan spontaanisti, ja kansanedustajat intoutuivat suosionosoituksiin.

Halla-aho “palkitsi” Kiljusen tästä tempauksesta huomautuksella.

Demokraatin tietojen mukaan Kontula ei ollut kokouksessa ainoa ajatusta vastustanut kansanedustaja.

KONTULA perustelee kielteistä tervehtimiskantaansa eduskunnassa sovituilla menettelytavoilla.

– Meidän perinteisessä käytännössä, kun puhemies tervehtii lehterillä olevia vieraita, siihen liittyvät myös salin taputukset eli se on hyvin juhlava tilanne. Sen takia se on aika tiukasti vuosikymmenten kuluessa rajattu vain valtiopäämiehiin tai heihin rinnastuviin henkilöihin. Minä en ole mitenkään sitä mieltä, etteikö sääntöjä voisi muuttaa, mutta jos tämmöinen pitkän ajan kuluessa vakiintunut käytäntö muutetaan, sitten pitää tehdä jokin uusi periaatepäätös. Nyt ei löytynyt käytössä olleessa aikaikkunassa kykyä tai halua lähteä uudestaan linjaamaan. Ilmeisesti sen takia päädyttiin siihen, ettei tervehdystä järjestetty, Kontula sanoo.

Eduskunnassa on voimassa muistio kansainvälisten vieraiden kohtelusta täysistunnossa. Sen ohjeissa todetaan, että puhemies huomioi istunnossa lehterille vieraaksi saapuneen toisen valtion päämiehen, puhemiehen tai varapuhemiehen.

Kaksi ensin mainittua puhemies toivottaa tervetulleeksi seisten, jolloin myös suosionosoitukset annetaan seisten.

VIIME perjantaina eduskunnassa vierailivat venäläiset oppositiopoliitikot, helmikuussa venäläisessä vankilassa kuolleen Aleksei Navalnyin leski Julija Navalnaja ja hiljattain vankilasta suuressa vankienvaihdossa vapautunut Vladimir Kara-Murza.

Heitä puhemies olisi siis halunnut tervehtiä, vaikkei heillä olekaan mitään virallista valtiollista statusta.

Onko tämä sinulla puhtaasti prosessi- tai protokollakysymys vai olisiko sinulla ollut jotakin sitä vastaan, että nimenomaan näitä henkilöitä olisi huomioitu? He ovat kuitenkin tunnettuja venäläisiä oppositiohahmoja ja kärsineet kovia.

– Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että presidentti ja pääministeri tapaa heitä ja järjestetään kaiken maailman juhlallisuuksia ja tiedotustilaisuuksia. Mutta kun puhutaan protokollasta, joka on varattu pelkästään päämiestasoisille vieraille, sen rikkominen on diplomaattisesti aika iso kysymys. Eduskunnassa aika moni asia on säädelty kirjoittamattomilla säännöillä. Niitä ei lue missään papereissa, vaan tehdään tietyn tradition mukaan. Näin on päädytty tekemään siksi, että jos traditiota rikotaan, se avaa tilan erilaisille konflikteille, Anna Kontula vastaa.

Kontula sanoo, että eduskunnassa on paljon konflikteja ja siksi on hyvä, että on pelisääntöjä.

– Minä ajattelen tämän kysymyksen enemmän eduskunnan instituution toiminnan kuin näiden henkilöiden kannalta. Ajatellaan vaikka, että Mahatma Gandhi tai Nelson Mandela olisivat tulleet Suomeen sellaisessa vaiheessa, jolloin he eivät olleet valtionpäämiehiä. Aivan varmasti presidentti ja pääministeri haluaisi tavata ja järjestettäisiin tiedotustilaisuuksia, mutta pitäisikö näissäkin tilanteissa heille myös tarjota valtionpäämiehen vastaanottoon rinnastuva tilanne. Tällaiset pitää katsoa etukäteen. Silloin, kun sääntöjä muutetaan, niitä pitää muuttaa tavalla, jotka kestävät aikaa yli sen yhden tapauksen.

Onko Venäjän opposition huomioiminen sinulle jollain tavalla myös muuten ongelma?

– Minulle ei ole mikään ongelma huomioida… Kun tässä on kaksi tasoa. Venäjän oppositiossa on paljon sellaisia toimijoita, jotka eivät ole minun aatetovereitani ja jotka esimerkiksi edustavat hyvin vanhoillista tai oikeistolaista näkemystä. En henkilökohtaisesti koe mitään tarvetta huomioida erityisesti heitä. Mutta koska toisaalta Venäjän ihmisoikeustilanne on niin heikko ja heikentynyt melko nopeasti, yleisellä ihmisoikeuksien puolustamisen tasolla hyväksyn kyllä sen, että yleisesti yhteiskunta huomioi näitä ihmisiä ja antaa heille näkyvyyttä. Mutta tämähän ei ole suinkaan Suomen historian ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun täällä ramppaa joku oppositiohahmo, vaan niitä on vuosikymmenien kuluessa ollut eri suunnista erilaisia. Siitäkin meillä pitäisi olla jo vakiintuneet käytännöt, miten suhtautua tällaiseen tilanteeseen.

KONTULA sanoo, että edesmenneellä Aleksei Navalnyilla oli monia mielipiteitä, joita hän ei henkilökohtaisesti ikinä allekirjoittaisi.

– Hän oli joissakin kannoissa hyvin vanhoillinen. En pidä häntä liittolaisenani millään tavalla, mutta en myöskään paheksu sitä, että niitä oppositiovoimia, joita Venäjältä nyt löytyy, tuetaan keinoilla, joilla ylipäätään pystytään tukemaan.

Kontula kuitenkin katsoo, että hänen ajatuksensa oppositiopoliitikoista eivät vaikuttaneet hänen kannanmuodostukseensa puhemiesneuvostossa. Kyse oli eduskunnan toimintatapojen noudattamisesta.

– Jos tänne olisi tulossa vieraakseni Che Guevara, siitä huolimatta sanoisin, että täysistunnossa ei taputeta.

Eduskunnan tapakulttuuriin kirjallisissa töissäänkin perehtynyt Kontula ei halua kertoa, mitä puhemiesneuvostossa asiasta keskusteltiin.

– Kysymys on suljetusta kokouksesta, josta voin kertoa omat kantani, mutta en voi muuten kommentoida keskusteluja.

HÄN kertoo, ettei ollut paikalla, kun Kimmo Kiljunen huomioi opposition edustajat istuntopuheessaan. Näin ollen hän ei myöskään halua arvioida tapahtunutta.

Taannoinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) toivotti maaliskuussa 2022 eduskunnassa Ukrainan Suomen-suurlähettilään Olga Dibrovan tervetulleeksi seuraamaan täysistuntoa. Kansanedustajat osoittivat tuolloin seisaaltaan suosiota.

Kontula kertoo, ettei hän muistanut tätä tapausta eikä puhemiesneuvostossa ollut tietoa esillä, kun pohdittiin Kara-Murzan ja Navalnajan tervehtimistä.

– Silloin, kun puhemiesneuvosto käsitteli asiaa, minä kysyin, että onko aikaisempia esimerkkejä, jossa tästä (vakiintuneesta tavasta) olisi poikettu. Se on aina se ensimmäinen kysymys, mikä tässä talossa esitetään.

Kontula pitää selvänä, että mikäli Dibrovan saama tervehdys olisi tullut esille, sillä olisi ollut vaikutusta hänen kannanmuodostukseensa.

Olisitko siinä tapauksessa hyväksynyt huomioinnin myös heille (venäläisille oppositiopoliitikoille)?

– En osaa sanoa, olisin varmaan ensin tutustunut tähän aikaisempaan. Tilannehan ei sinällään ollut verrannollinen, koska suurlähettiläs edustaa maataan, jolle eleellä haluttiin osoittaa tukea. Mutta jos on jo tehty poikkeuksia, kynnys uusiin poikkeuksiin on tietysti matalampi, joten ainakin helpommin olisin voinut sen hyväksyä. Minulle olennaista on, että pelisäännöistä pidetään kiinni. Taputukset sinällään ovat toissijaista krumeluuria, ja itselleni sopisi mainiosti, että salissa ei taputettaisi kenellekään.

ENTINEN puhemies Matti Vanhanen muistelee, että Olga Dibrova oli täysistunnossa paikalla 3. maaliskuuta 2022 hänen omasta kutsustaan.

Dibrovalle täysistunnossa annettuja tervehdystä ja suosionosoituksia ei käsitelty missään eduskunnan elimessä, vaan Vanhanen kertoo tehneensä niistä päätöksen itse.

Hän muistuttaa, että Dibrova edusti täysistunnossa virallista valtiota ja vieläpä valtiota, johon oli tuolloin noin viikko sitten kohdistunut Venäjän hyökkäys.

– Hän oli valtion virallinen edustaja ja edusti Ukrainaa.

– Näitä ikään kuin käytäntöjä ei koskaan kannata täysin orjallisesti noudattaa, vaan täytyy ymmärtää tilannetaju ja ajan henki kullakin hetkellä. Minä en asettaisi mitään ehdottoman täsmällisiä rajaa, koska tervehtiminen on sopivaa ja koska ei. Täytyy olla tilanteessa mahdollisuus harkita, Vanhanen sanoo.

Vanhanen ei ota kantaa siihen, olisiko hän, jos olisi tällä hetkellä puhemies, esittänyt tervehdyksen Navalnajalle ja Kara-Murzalle.

– Koetan nyt olla ottamatta kantaa, se on kulloisenkin puhemiehen tehtävä. Sen kyllä mielelläni sanon, että ei pidä asettaa orjallisia ehdottomia rajoja näille muodollisuuksille. Eduskunta itse päättää kulloinkin, miten toimii. Samaa koskee sitä, keille eduskunnan ulkopuolisille annetaan mahdollisuus puhua eduskuntasalissa. Siitäkään ei ole ehdotonta rajausta olemassa. Se on erittäin harvoin käytetty mahdollisuus. Jos muistan oikein, viimeksi taisi olla fyysisesti läsnä Nobel-voittaja Bengt Holmström ja sitten videolähetykselle Ukrainan presidentti (Volodomyr Zelenskyi). Se on hyvä esimerkki siitä, että tilanteita voi tulla, jossa tuntuu siltä, että nyt on hyvä antaa arvovaltainen foorumi käyttöön.

Myös 8. huhtikuuta 2022, jolloin Zelenskyi puhui, Vanhanen huomioi juhlallisesti paikalla olleen suurlähettiläs Dibrovan.