– Meidän arvopohjamme ovat liian kaukana toisistaan, enkä näe, että yhteisiä tavoitteita tulevalle hallituskaudelle löytyy nimeksikään, Ohisalo sanoi.

Ohisalo ohjasi myös viestiään yhteistyöhaluttomuudestaan perussuomalaisten kanssa seuraavalle pääministerille.

– Tämä on tulevan pääministeripuolueen, mikä se ikinä onkaan, otettava omassa harkinnassaan huomioon, hän kirjoitti Facebookissa.

VIHREÄN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne jakaa Ohisalon näkemyksen hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa.

Eli on ehdoton ei, että teitä ei seuraavien vaalien jälkeen voida samassa hallituksessa nähdä?

– Kyllä se jonkin todella maagisen tempun perussuomalaisten päästä edellyttäisi. Siellä on kuitenkin vaaliohjelmat lyöty lukkoon, joten en näe, että pystyttäisiin neuvottelemaan sellaista pakettia, missä me olisimme mukana.

Harjanne muistuttaa puolueiden eroavan perustavalla tavalla esimerkiksi suhtautumisessa luontoon, ilmastoon, maahanmuuttoon ja Euroopan unioniin.

Hän myös sanoo ihmettelevänsä, onko kokoomuksessa todella joustoa perussuomalaisten erilaisille ehdottomille vaatimuksille.

VIHREÄT kapeuttaa nyt uloslausutulla linjauksellaan hallitusvaihtoehtoja. Demokraatti pyysi Harjannetta itseään analysoimaan, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

Kuten politiikassa on tapana, hän muistuttaa alkuun, että vasta vaalit ratkaisee hallituksen muodostajan, voimasuhteet ja vaihtoehdot.

Tämän jälkeen hän painottaa, että vihreillä on halua kantaa vastuuta seuraavassa hallituksessa.

– Kyllä se on selkeä tavoite. Siitä lähdetään.

Voiko vihreiden ilmoitusta pitää äänenä sinipuna-hallituksen puolesta?

– Se on ääni vihreän politiikan puolesta. Tässä kun näitä spekuloidaan, tämä on ehkä myös haaste kaikille kirkastaa sitä linjaa, mitkä ne todelliset reunaehdot omalle politiikan tekemiselle ja hallitusvastuulle ovat.

Harjanteen ajattelussa vaalitulos ratkaisee sen, ovatko vihreät vai perussuomalaiset hallituksessa. Se taas, ovatko vihreät hallituksessa vai eivät, ratkaisee painotukset ja reunaehdot, millaista politiikkaa maassa tehdään.

Hän ei näe, että vihreiden linjaus erityisesti blokkiuttaa suomalaista vaaliasetelmaa.

– Kyllä minä nyt silti näkisin, että vaalituloksesta riippuen voi olla erilaisia vaihtoehtoja, minkälaisia hallituksia maassa voi muodostua.

Perussuomalaiset ja vihreät ovat aiemminkin hyötyneet vastakkainasettelusta. Ohisalon ja Harjanteen argumenteista päätellen nyt haetaan samanlaista efektiä. Toisaalta sen tuloksellisuutta vastaan saattaisi puhua se, että näistä vaaleista on povattu enemmäkin vaaleja, jotka ratkaistaan oikeisto-vasemmisto-akselilla. Kuitenkin esimerkiksi ilmastokysymykset ja energiapolitiikka lienevät asioita, joissa sekä perussuomalaiset että vihreät voivat herätellä omia kannattajiaan.

Jos teidän ilmoituksenne blokkiuttaa osaltaan vaaliasetelmaa, huolestuttaako vihreitä se, että äänestäjät valitsevatkin vihreiden sijaan SDP:n tehdäkseen siitä ykköspuoluetta?

– Minä en ihan allekirjoita blokkiasiaa. Olen edelleen sitä mieltä, että vihreät voivat toimia erilaisissa hallituskoalitioissa. En usko, että Ruotsin tyylinen blokkiajattelu tekisi suomalaiselle politiikalle välttämättä hyvää. Siinä voi puhua tietyn selkeyden puolesta, mutta tosiasiassa suomalaisessa politiikanteossa pragmaattinen yhteistyön perinne on aika vahva, kunhan siihen on edellytyksiä. En sitä kautta näe, että tämä rakentaa kahden fiksatun blokin asetelmaa.

Kysymys blokeista on sinänsä vähän huonosti muotoiltu, sillä Ruotsissa blokit ovat rakentuneet sosialidemokraattien ja maltillisen kokoomuksen ympärille. Suomessa juuri tällä hetkellä povatuimmat hallitusvaihtoehdot ovat sinipuna ja porvarihallitus.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kommentoi kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon Ilta-Sanomille antamaa haastattelua sanoen kokoomusjohtajan rakentavan avoimesti uudenlaista oikeistohallitusta. Ilta-Sanomien mukaan Orpo ei näe enää esteitä hallitusyhteistyölle perussuomalaisten kanssa.

– Eduskuntavaalien asetelma kirkastuu. Ainut varma vaihtoehto uudelle oikeistohallitukselle on, että SDP ja Sanna Marin nousee vaalien ykköspaikalle. Tuki sosialidemokraateille näissä vaaleissa on tukea tasapuoliselle & vahvaa työllisyyttä korostavalle yhteiskuntapolitiikalle, Lindtman kirjoitti Facebookissa.

KOKOOMUS on tämän hetken gallup-johtaja. Orpon Harjanne sanoo tähtäävän pääministeriksi ja arvioi, että hän yrittää pitää hyvän asetelman siinä, millaista koalitiota hän pääsisi vetämään.

– Mutta toki kokoomuksellakin on selvästi ristipainetta. On kansalliskonservatiivisuuteen nojaavia, jotka haikailevat varmasti tavallaan kovaa oikeistokonservatiivipohjaa hallitukseen. Sitten tiedetään, että siellä on liberaali, EU-myönteinen, progressiivisempi poppoo. Näiden kanssa tietysti Petteri Orpo joutuu myös tasapainoilemaan siinä, mikä se viesti vaalikentille on.

Kun Maria Ohisalo tänään tviittasi, ettei perussuomalaiset kelpaa hallituskumppaniksi, kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo vastasi hänelle, että “muut puolueet ovat alkaneet miettiä samoin teidän puolueen kohdallanne”.

– Jos nyt menisi kysymään kaikilta puolueilta, että onko vihreät yhteistyökykyinen puolue, niin kovin hiljaista olisi. Nyt olisi teillä ryhtiliikkeen paikka, Wallinheimo kirjoitti.

Harjanne toteaa Wallinheimolle, että vihreät on nykyisessä hallituksessa ja aikaisemmissakin osoittanut olevansa hyvin yhteistyökykyinen puolue.

– Meillä on hyvin selkeä ja pragmaattinen ote siihen, että saamme meidän tavoitteet eteenpäin. En ihan tiedä, mihin Sinuhe siinä viittaa, mutta en minä ole nähnyt merkkejä siitä, että me emme olisi yhteistyökykyisiä, Harjanne jatkaa.

Huolestuttaako vihreitä, että maahan syntyisi porvarihallitus?

– En tiedä, onko porvarihallitus edes oikea sana kuvaamaan sitä. Jos se rakentuu perussuomalaisten ja kokoomuksen ympärille, se on hyvin konservatiivinen hallitus. Kyllä minua huolettaa, mitä se tekisi Suomen kyvylle uudistua, kehittyä ja kukoistaa – sellainen tietynlainen sisäänpäin kääntynyt, synkkä, vähän tunkkainen tapa tehdä politiikkaa.

– Kyllä minä olen aidosti huolissani, minkälaisia seurauksia sillä olisi erityisesti, kun siihen tuntuu liittyvän varsinkin perussuomalaisten puolelta niin sanottua “owning the libs” -ajattelua, että tehdään asioita vain sen takia, että signaloidaan, että se on joltakin pois. Siinä on sellaisia elementtejä, se ei kyllä Suomen tulevaisuuden kannalta ole ollenkaan toivottava suunta, Harjanne toteaa.

Toivotko muiltakin puolueilta samanlaisia ilmoituksia siitä, kenen kanssa hallitusyhteistyö ei onnistu?

– Ymmärrän, ettei siihen välttämättä haluta lähteä, mutta ainakin pitäisi olla kirkas viesti äänestäjille, mihin ollaan valmiita ja mihin ei.