– Tiedossa on ollut, että asia on valmistelussa ja että se tulee tällä valtuustokaudella käsittelyyn. Tarkka ajankohta ei ollut tiedossa, Oskala sanoo.

Hänen mukaansa Guggenheimin kanssa on menetelty samalla tavoin kuin esimerkiksi asemakaavaan liittyvässä virkamiesvalmistelussa, jossa keskeneräisistä asioista ei tiedoteta.

– Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasella (sd.) on hyvät syyt, kun mukana neuvotteluissa on valtio, Helsingin kaupunki ja ulkomaalainen säätiö. Neuvottelut ovat vaikeat ja monimutkaiset, niiden lopputulos kerrotaan huomenna ja sen jälkeen kaikki tulee olemaan avointa ja esillä julkisesti.

– Vähän tarkoitushakuista puhua salailusta. Toivoisin, että tutustutaan ensin esitykseen ja puhutaan esityksestä, ei siitä minkä värinen se on.

– Odotan mielenkiinnolla sitä, että onko löytynyt sellainen ratkaisu, jossa valtio on jollakin tavoin mukana.

Oskalan mukaan edellisen kaltainen esitys ei tule menemään läpi.

– Helsingillä pitää olla oma taidemuseo, se saatiin jo edellisessä vaiheessa paremmalle tolalle. Kaupungin osuuden pitää olla kohtuullinen eikä käyttökulut saa olla kovin isot. On välttämätöntä, että mukana on voimakkaasti jokin muukin toimija kuin Helsingin kaupunki.

Yle uutiset kertoi tänään, että Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ovat valmistelleet esityksen Guggenheimin taidemuseon perustamiseksi Helsinkiin. Esitys menee kaupunginhallituksen käsittelyyn jo maanantaina.

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) ei yllättäen tiedä Guggenheim-hankkeen uudesta käänteestä.

– En tässä vaiheessa oikeastaan kommentoi lainkaan, en edes tunne Ylen uutista. En tunne vielä esitystä. En lähde spekuloimaan, kun en tunne lainkaan. Pitää katsoa, jos esitys on tulossa, tutustumme ja otamme siihen kantaa.

Kokoomuksen valtuustoryhmällä on ollut positiivinen vire suhteessa Guggenheimiin. Sen piirissä on katsottu sen tuovan lisäarvoa Helsingille.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Terhi Peltokorpi ei hänkään tiedä kaupunginhallitukselle maanantaina menevästä Guggenheim-esityksestä.

– Lähtökohtaisesti en suhtaudu ehdottoman kielteisesti, mutta en sano että myöskään myönteisesti, kun en tiedä mistä on kysymys.

Perhokorpi pohdiskelee mahdollista yksityisen rahan osuutta, sillä on ollut tiedossa, että sitä saattaisi olla myös ehdollisena tulossa, jos mukana on julkista rahaa.

Peltokorven mukaan pitkä Guggenheimin ympärillä pyörinyt prosessi on johtanut siihen, että valtuutettujen ajatukset ovat tulleet kielteisemmäksi museota kohtaan. Peltokorpi huomauttaa, että toisaalta Guggenheim on kuitenkin tullut omalta puoleltaan vastaan.

– Hirveän vaikea sanoa löytyisikö sille enemmistöä, varmaan riippuu paljon esityksestä ja paljonko yksityistä rahaa olisi tulossa.

Peltokorpi pohtii myös, että erilaiset investoinnit sinänsä voisivat tuoda lisäarvoa ja lisätä kiinnostusta Helsinkiä kohtaan. Tässä mielessä hän sanoo suhtautuvansa Guggenheimiin positiivisesti.

Myös keskustalainen kaupunginhallituksen edustaja Laura Kolbe kertoo, ettei hän tiedä asiasta mitään.