Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Ville Skinnari: ”Hälytyskellot soivat ympäri maailmaa”

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.).

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin työhön kuuluu paljon matkustamista, muun muassa vienninedistämismatkoja. Siis normaalisti. Koronalla on ollut vaikutuksensa myös ministeri Ville Skinnarin (sd.) työhön.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Kyllähän elämä on muuttunut pitkälle video- ja etäkokouksiksi. Totta kai kriisi muuttaa työn luonnetta. Pakko myöntää, että paljon on varmasti lykkääntynyt asioita, joissa pitäisi päästä edistämään konkreettista ulkomaankauppaa. Totta kai se harmittaa, Skinnari sanoo.

Toisaalta hän lisää, että myös etäyhteyksin pystyy tekemään paljon kaupan saralla ja on tehtykin.

– Samalla odotetaan kriisin jälkeistä aikaa ja on valmistauduttu hyvin siihen, että Suomi on ensimmäisten joukossa nousemassa viennissä ja ulkomaan kaupassa, Skinnari toteaa.

Skinnari on SDP:n kolmas varapuheenjohtaja. Varapuheenjohtajuus kiinnostaa jatkossakin, kun tulevassa puoluekokouksessa aikanaan päästään asiasta päättämään.

– Olen ilmoittanut jo alkukeväästä, että haen jatkoa varapuheenjohtajuudelle ja tavoittelen ensimmäisen varapuheenjohtajan paikkaa.

”Ei ratkaista ilman kansainvälistä yhteistyötä.”

Ulkomaankaupan ohella Skinnari hoitaa kehitysyhteistyöasioita.

– Kyllä hälytyskellot soivat ympäri maailmaa, Skinnari tiivistää tämän hetken tilanteen.

Tällä hetkellä tilanne voi olla se, että ensi kertaa 30 vuoteen köyhyys alkaa maailmassa kasvaa. Pandemia vaikuttanee lopulta vakavimmin juuri Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Etelä-Aasian talouksiin.

Maailman ruokaohjelma (WFP) on varoittanut pandemian vaikutuksista kehitysmaiden ruokaturvaan erityisesti taloudellisen taantuman kautta. Globaalit taloudelliset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin ja haavoittuvimpiin väestöryhmiin.

YK onkin ollut huolissaan humanitaarisen rahoituksen leikkauksista avunantajamaiden keskittyessä pandemian aiheuttaman kansallisen kriisin hoitamiseen.

Skinnari toteaa, että humanitaarisen avun tarve on ollut jo ennen koronakriisiä suuri ja nyt se on vielä suurempi. Hän toteaa esimerkkinä, miten jo yli 90 maata on pyytänyt Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF) apua ja kehittyville maille suunnatun kansainvälisen lisätuen tarpeen on arvioitu kasvavan vuositasolla 150–200 miljardia dollaria.

– Tällaista maailmanlaajuista kriisiä ei ratkaista ilman kansainvälistä yhteistyötä. Globaaliin ongelmaan tarvitaan globaaleja ratkaisuja.

EU:la iso näytön paikka.

Koska USA on vetäytynyt monin tavoin kansainvälisestä monenkeskisestä yhteistyöstä, etenkin EU:lla on nyt Skinnarin mukaan nyt iso näytön paikka.

– Kiinalla on omat tavoitteensa sekä arvopohjansa ja maa hakee aktiivisesti suurvaltaroolinsa vahvistamista.

Kun Skinnari puhuu EU:n johtajuudesta hän nostaa esiin niin kutsutun Team Europe -paketin.

– Se on Euroopan unionin globaali ensivastaus.

Paketti on kooltaan 20 miljardia euroa, joista EU:n instituutiot kattavat 15,6 miljardia euroa ja jäsenmaiden tuki on reilut 4 miljardia euroa.

– Pitää kuitenkin sanoa sekin, että pääosin kyse on nykyisten ohjelmien uudelleensuuntaamisesta ja monenkeskisen toiminnan vahvistamisesta.

Paketin on tarkoitus keskittyä etenkin hauraimpiin valtioihin erityisesti Afrikassa sekä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin.

Skinnari painottaa, miten Suomi on tukenut nopeana ensivastauksenaan koronaviruksen vastaisia globaaleja toimia noin 30 miljoonalla eurolla.

– Varat tulevat kuluvan vuoden ulkoministeriön kehitysyhteistyöbudjetista ja sosiaali- ja terveysministeriön määrärahoista.

”Virus ei tunne rajoja.”

Suomen tuki kohdentuu ensisijaisesti monenkeskisen järjestelmän kautta eli käytännössä esimerkiksi YK:n järjestöjen, Maailman terveysjärjestö WHO:n sekä Suomen punaisen ristin kautta.

– Olen koko ajan sanonut, että emme Suomessakaan ole virukselta turvassa, ennen kuin kaikki maat ovat turvassa. Virus ei tunne rajoja, Skinnari muistuttaa tuen tärkeydestä.

– Suuri osa meidän monenkeskisistä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun rahoista on sitomatonta yleistukea siksi, että se mahdollistaa joustavan kohdentamisen.

Suomi oli vuonna 2019 kehitysyhteistyössä bruttokansantuloon suhteutettuna EU-maista yhdeksänneksi suurin rahoittaja eli keskitasolla. Esimerkiksi Norja, Ruotsi ja Tanska ovat huomattavasti suurempia rahoittajia.

Paitsi kansainvälinen solidaarisuus myös EU:n sisäinen solidaarisuus on puhuttanut EU:ssa koronakriisin keskellä.

Suomi valmistelee omia tukitoimia Italialle.

Uutistoimisto Bloomberg on kertonut italialaisesta tässä kuussa toteutetusta kyselystä, jonka mukaan peräti 59 prosenttia vastaajista näki, että EU on heille merkityksetön. Toisessa saman maan tutkimuksessa Kiinaa kuvattiin ystävänä ja miltei puolet vastaajista kuvasi Saksaa vihollisenaan.

Italiassa on ollut osin rajuakin pettymystä siihen, miten EU on avustanut sitä sitä pahoin koettelevan koronakriisin keskellä.

Toisaalta Skinnari luettelee lonkalta kymmenkunta eri EU-maan hanketta, jossa Italiaa on tuettu monin tavoin vaikkapa hengityskoneita antamalla ja lääkäreitä lähettämällä. Solidaarisuutta on osoitettu.

– Italiaa on tukenut yli 40 maata, jos katsoo globaalisti, Skinnari toteaa.

Hän paljastaa myös, että Suomella on valmisteilla omat tukitoimet Italialle. Asiasta on luvassa lisää tietoa melko pian.

– Fakta on se, että kriisin alussa EU:kin hapuili mutta on nyt saanut ryhtiä. Kyllähän nyt jos koskaan tarvitaan myös eurooppalaista solidaarisuutta ja yhteistyötä. Kriisi on osoittanut että Eurooppa ei ollut valmis koronaan, niin kuin ei koko maailmakaan. Tästä on opittava ja toimittava siten, että vastaisuudessa olemme valmiita.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Simo Alastalo

Toimituksen kommentit
23.1.2021
Kokoomus havittelee vaalivoittoa – Lissun on syytä olla varuillaan
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE