Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Näin ministeriöiden virkamiehet puolustelivat ulkomaalaisten kiinteistökauppoja vuonna 2010: “Ei ole havaittu turvallisuuden kannalta arveluttavia seikkoja”

Airiston Helmen huvila Villa Ybbersnäsin pihapiiriä ilmasta kuvattuna Paraisilla 23. syyskuuta 2018. Airiston Helmen kiinteistöjen eristys oli lopetettu sunnuntaina aamulla. Keskusrikospoliisi (KRP) teki kotietsintöjä Varsinais-Suomen alueella viikonloppuna. Etsinnät liittyivät Verohallinnon kanssa tehtävään esitutkintaan, jossa epäillään muun muassa törkeää rahanpesua ja törkeää veropetosta, KRP kertoo

Keskusrikospoliisin Turun saaristossa viikonloppuna toteuttama laaja operaatio nosti jälleen esiin keskustelun ulkomaalaisten maaomistuksista Suomessa. Etenkin kokoomuksesta on viime päivinä korostettu, miten ulkomaalaisten kiinteistönkauppojen valvontaa ja rajoituksia pitäisi lisätä turvallisuusuhkien vuoksi. Viimeisimpänä maanantaina asiaan otti kantaa oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Demokraatti

Demokraatti

Aihe ei ole uusi. Menneinä vuosina myös julkisuudessa on toistuvasti pohdittu, synnyttävätkö ulkomaalaisten hankkimat maa-alat sotilaallista tai kansallista turvallisuusuhkaa Suomessa.

Tapaus Airiston Helmen jälkeen maanantaina keskusteluun otti osaa myös nykyisin Suomen Kuvalehden toimituspäällikkönä toimiva toimittaja Jussi Eronen.

– Keväällä 2010 puolustusministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön viestintäjohtajat halusivat vaientaa juttumme synnyttämää keskustelua kirjoittamalla yhteisen mielipidekirjoituksen, jonka mukaan maakauppojen valvonta oli kunnossa. Karkea valhe jo silloin, Eronen arvioi julkaisussaan.

Helsingin Sanomien sivuilta löytyy 9.5.2010 julkaistu mielipidekirjoitus, jonka ovat allekirjoittaneet puolustusministeriön Jyrki IivonenPirkko Kauppinen oikeusministeriöstä ja sisäasainministeriön Kaija Uusisilta. Kaikki toimivat ministeriöidensä viestintäjohtajina. Kirjoituksesta selviää, miten ministeriössä nähtiin tilanne 2010-luvun taitteessa ja ennen Krimin kriisiä. “Ulkomaalaisten omistamat kiinteistöt eivät ole uhka”, kirjoitus oli otsikoitu.

Lisää aiheesta

Kirjoittajat korostavat kirjoituksessaan, miten ulkomaalaisten kiinteistönomistus Suomessa on ennen kaikkea vähäistä.

– Vain noin yhdessä prosentissa kaupoista ostajana on ollut ulkomaalainen. Voidaan arvioida, että venäläiset omistavat henkilöinä tai venäläisten yritysten kautta Suomessa runsaat 3000 kiinteistöä tai määräalaa, he täsmentävät. Venäläiset ostajat ovat kirjoittajien mukaan perustelleet hankintojaan lähinnä turvallisuuteen ja ympäristön puhtauteen liittyvillä tekijöillä.

Kirjoittajien mukaan kiinteistöjen myyntiä ulkomaalaisille seurataan normaalisti, “ja sitä on tehty jo pidempään”.

– Ei ole havaittu mitään merkkejä siitä, että ostoissa olisi Suomen sotilaallisen tai kansallisen turvallisuuden kannalta arveluttavia seikkoja.

Kirjoittajat painottavat, miten esimerkiksi puolustusvoimien linkkimastot eivät ole kansallisen puolustuksen kannalta kriittisiä kohteita.

He painottavat tekstissään myös Ruotsin ja Saksan näyttämään esimerkkiin.

– Suomi ei ole ainoa EU-valtio, joka on omaksunut myönteisen asenteen ulkomaalaisten kiinteistönomistukseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa ei ole rajoitettu EU:n ulkopuolisten valtioiden kansalaisten oikeutta hankkia kiinteistöjä.

Ministeriöiden viestintäjohtajat linjasivat keväällä 2010 miten nyky-yhteiskunnassa tulisi voida esittää painavat perusteet sille, miksi maanhankintaan koskeviin rajoituksiin tulisi palata.

– Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että ulkomaalaisten kiinteistönomistuksesta tietyillä alueilla olisi aiheutunut sellaisia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöllisiä tai alueellisia vaikeuksia, joiden vuoksi rajoituksia voitaisiin pitää perusteltuina.

– Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että ulkomaalaisten kiinteistönhankinnoilla ja niihin liittyvillä investoinneilla voi olla myönteisiä vaikutuksia alueiden taloudelle, kirjoittajat vielä huomioivat.

Mielipidekirjoituksen otsikko lisätty juttuun klo 14:50.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE