VM ei ole juuri muuttanut syksyistä ennustetaan talouskasvusta mutta julkisyhteisöjen rahoitusalijäämään se ennustaa rajumpaa heikkenemistä kuin edellisessä ennusteessa.

Vuositasolla bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan pienenevän 0,3 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2024. Vuonna 2025 bkt kasvaa 1,6 prosenttia ja vuosina 2026 ja 2027 1,5 prosenttia.

Syyskuisessa ennusteessaan VM ennusti BKT:n kasvun olevan ensi vuonna noin 1,7 prosenttia ja vuonna 2026 1,5 prosenttia, joten merkittävää muutosta ennusteessa ei ole.

VM toteaa tiedotteessaan, että Suomen talous on kasvanut kuluvan vuoden jokaisella neljänneksellä edellisestä, ja kasvu jatkuu ensi vuonna. Kulutus ja investoinnit lisääntyvät, kun hintojen nousu hidastuu ja korot laskevat. Julkisen talouden säästöt ja veronkorotukset kuitenkin hillitsevät talouden kasvua.

– Taloudesta kuuluu yhtenä päivänä hyvää ja toisena huonoa, mutta käänne talouden kasvua tukevissa tekijöissä, inflaatiossa, koroissa ja ostovoimassa on jo niin vahva, että odotamme kasvun nopeutuvan selvästi ensi vuonna. Kasvun ja julkista taloutta vahvistavien toimien myötä myös alijäämät alkavat pienentyä vähitellen, ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander sanoo VM:n tiedotteessa.

EUROALUEEN talous on elpymässä, mutta Saksan teollisuuden ongelmat heikentävät kasvunäkymiä. Yhdysvalloissa vahva työllisyystilanne ylläpitää yksityistä kulutusta, vaikka erittäin nopea talouskasvu hidastuukin ennustejaksolla.

VM:n mukaan keskeinen uhka maailmantalouden kasvulle on Yhdysvaltojen tuleva kauppapolitiikka. Muiden maiden vastatoimet ja kauppasodan eskaloituminen heikentäisivät koko maailmantalouden kasvua.

Suomen viennin kasvu vauhdittuu mutta odotettua hitaammin. Tavaraviennin näkymiä varjostaa euroalueen teollisuuden hidas toipuminen. Viennin kasvusta huolimatta nettoviennin vaikutus talouskasvuun jää tulevina vuosina pieneksi, sillä myös tuonti kasvaa investointien lisääntymisen myötä. Suomen vaihtotase onkin VM:n mukaan lievästi negatiivinen koko ennustejakson.

HINTOJEN nousu on hidastunut selvästi ja pysyy maltillisena veronkorotuksista huolimatta. Hidastumisen myötä kotitalouksien reaalitulot ovat alkaneet kasvaa. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt kulutuksen lisääntymisenä. Kulutus on vähentynyt ja säästäminen on lisääntynyt selvästi.

Jatkossa lainakorkojen lasku keventää asuntovelallisten velanhoitomenoja, ja kertyneitä säästöjä aletaan käyttää kulutukseen. Kulutuksen kasvu kiihtyy vuonna 2026 työllisyystilanteen kohentuessa, VM:n katsausta referoifassa tiedotteessa todetaan.

Rakentamisen jyrkkä väheneminen näyttäisi pysähtyneen, mutta rakennusalan toipuminen ottaa aikaa. Sekä rakentamista että kone- ja laiteinvestointeja vauhdittavat osaltaan energiasiirtymä ja siihen liittyvät hankkeet. Erityisesti ensi vuodelle odotetaan paljon uusia investointeja, kun myös puolustushankinnat kasvattavat investointien määrää huomattavasti.

VAIKKA talous on kasvanut, työllisyys on heikentynyt. VM:n mukaan työmarkkinoiden käänne parempaan siirtyy vuoteen 2025, jolloin talouden elpyminen lisää työvoiman kysyntää.

VM:n mukaan työllisyyden kasvua tukevat hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet ja lisääntynyt maahanmuutto. Maahanmuuton myötä työikäisen väestön määrä on kääntynyt kasvuun, ja se on omiaan kasvattamaan Suomen talouden potentiaalista tuotantoa.

Työikäisen väestön kasvu lisää työvoimaa ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä, mutta suhdannejaksolla se näkyy erityisesti matalampana työllisyysasteena. Ennusteessa on nostettu aiempaa oletusta maahanmuuton määrästä myös tulevina vuosina.

VM:n mukaan työmarkkinoiden käänne parempaan siirtyy vuoteen 2025, mikä oli tiedossa syksylläkin. Vuosina 2026-2027 työllisyys paranee talouden vahvistuessa. Työttömyydestä VM on korjannut lukuja negatiivisemmaksi kuin syksyllä. Nyt se ennustaa, että työttömyysaste laskee vuoden 2025 8,4 prosentista 7,4 prosenttiin vuonna 2027.

JULKISYHTEISÖT eli valtionhallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot lähtivät kuluvaan vuoteen heikosta tilanteesta, eikä tilanne ole vuoden mittaan kohentunut. Kauan odotettu talouden toipuminen on viivästynyt.

VM:n mukaan tänä vuonna julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä nousee 4,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Alijäämän ennakoidaan pienevän 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2025 ja siitä asteittain 2 prosentin tuntumaan vuonna 2029.

Syyskuun ennusteeseen nähden VM on laskenut ennustettaan julkisyhteisöjen rahoitusalijäämästä. Tuolloin se ennusti vielä, että alijäämä asettuu tänä vuonna 3,7 prosenttiin bkt:stä ja ensi vuonna 3,2 prosenttiin. Näitä lukuja katseltaessa on huomattava, että EU-sääntöjen mukaan tärkeä raja on 3 prosenttia, joka ei saisi ylittyä tai uhkana on alijäämämenettely.

Tänä vuonna julkisyhteisöjen menot ovat kasvaneet nopeasti ja verotulojen kasvu on ollut vaimeata. Valtion menot kasvoivat erityisesti varautumiseen ja turvallisuuteen tehtyjen investointien vuoksi.

Sosiaaliturvamenot ovat kasvaneet voimakkaasti sekä eläkkeiden suurten indeksikorotusten että kasvaneen työttömyyden seurauksena. Vuodesta 2025 alkaen eläkemenojen kasvu hidastuu ja
myös työttömyysmenot kääntyvät laskuun.

VUONNA 2025 verotulojen odotetaan kasvavan kuluvaa vuotta nopeammin, kun talouden toipuminen saa vauhtia ja veroja korotetaan. Myös muut hallituksen päättämät sopeutustoimet vahvistavat VM:n mukaan erityisesti valtion taloutta.

Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee yli 82 prosentin ja siitä edelleen 85 prosenttiin ensi vuonna. Tässäkin ennusteessa on heikentymistä syyskuun ennusteeseen nähden. Velkasuhde kasvaa vähitellen 87 prosentin vuonna 2029. Kestävyysvajeen arvioidaan olevan 1,5 % suhteessa BKT:hen.

Velkasuhteen kasvun ennustetaan vakiintuvan vuosikymmenen lopulla.

Mikäli hallituksen koko 9 miljardin euron julkisen talouden sopeuttamistoimenpidekokonaisuus toteutuu suunnitelmien mukaisesti, velkasuhde vakiintuu jo vaalikauden taitteessa ja pysyy VM:n mukaan vakaana pidemmän aikaa. Sen jälkeen velkasuhde kääntyy loivaan nousuun.