”Voisimme olla paljon nykyistä aloitteellisempia” – SDP:n Torsti: Rohkeutta ja kunnianhimoa koulutuspolitiikkaan

Kuva: Jari Soini
Pilvi Torsti ehdottaa yhdeksi keinoksi avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun väylän kehittämistä nopealla aikataululla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee tiistaina korkeakouluvision, joka kurottaa vuoteen 2030. SDP:n kansanedustaja Pilvi Torstin mukaan visiolta on syytä odottaa kykyä maalata isolla pensselillä ja rohkeita tavoitteita.

– Vielä muutama vuosi sitten pidettiin epärealistisena, kun SDP:n piirissä esitimme, että vähintään puolelle väestöstä pitää varmistaa korkeakoulututkinto. Olen todella iloinen, että tämä tavoite on nyt mennyt läpi. On huomattu, että olemme tippuneet koulutuksen tasossa kärjestä maiden keskikastiin. Se ei ole Suomen paikka, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Torsti toteaa.

Torstin mukaan pelkkä hyvä tavoite ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan keinoja.

– Miten jatkossa varmistamme, että opiskelupaikkoja riittää? Entä aikuiset, jotka haluavat päivittää osaamistaan muuttuvassa maailmassa tai työttömyyden uhatessa? hän kysyy.

Torsti ehdottaa yhdeksi keinoksi avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun väylän kehittämistä nopealla aikataululla.

– Avoimen väylän merkittävä kehittäminen voisi tarjota ratkaisun ainakin kahteen isoon kysymykseen. Voimme ratkoa lukion jälkeistä akuuttia hakijasumaa ja pulmaa opiskelupaikoista. Lisäksi työn murroksen myötä entisestään korostuva tarve suorittaa työvuosien aikana lisäopintoja uudella alalla pitäisi tulevaisuudessa onnistua joustavasti avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa,.

Suomen ratkaisut kiinnostavat.

Torstin mukaan SDP:n piirissä on pitkään etsitty uusia malleja elinikäisen oppimisen kehittämiseen esimerkiksi osaamistilien avulla.

– Sen sijaan, että ihminen tekee kokonaan uuden tutkinnon, hän voisi suorittaa kaipaamansa tutkinnon osat avoimessa ja rahoittaa koulutuksen osaamistilin avulla.

Torsti muistuttaa, että Suomi kiinnostaa maailmalla aina kun puhutaan koulutuksesta. Siksi voimme kehittää ratkaisuja, jotka ovat hyödyllisiä myös maailmalla ja varmistavat meidän osaajiemme pärjäämisen.

– Kaikkialla pelätään työn murroksen tuomia muutoksia ja uskotaan, että vain osaamiseen ja koulutukseen keskittymällä voi menestyä. Avointen väylien kehittäminen ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat ehdottomasti kiinnostavia myös maailmalla.

– Ylipäänsä voisimme olla paljon nykyistä aloitteellisempia siinä, mitä koulutuksesta maailmassa ajatellaan ja mihin suuntaan sitä kehitetään.

Kannattaa panostaa monipuolisesti uuden tiedon etsimiseen.

Torsti korostaa, että tutkijat ja opettajat ovat muutokset tekijöitä ja uuden luojia, eivät vain muutokseen sopeutujia ja ongelmien ratkaisijoita. Tiede, sivistys ja osaaminen muuttavat, luovat ja rakentavat maailmaa.

– Emme kerta kaikkiaan tiedä, millainen maailma odottaa 2050 tai 2075. Siksi kannattaa panostaa monipuolisesti uuden tiedon etsimiseen. Tiede ei ratkaise kaikkia maailman kysymyksiä, mutta ilman tiedettä ne eivät ainakaan ratkea. Ajatelkaa, jos viime vuosina ei olisi ollut arabikysymyksiin vastaamassa kielitutkija Jaakko Hämeen-Anttilaa tai perhostutkija Ilkka Hanskin tutkimusta ratkomassa ilmastonmuutoksen kysymyksiä, Torsti päättää.

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.

Osavoitto ”Loimaan kassasta” ei riittänyt – SAK:laiset työttömyyskassat valittavat korkeimpaan oikeuteen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK:laiset työttömyyskassat ovat tänään jättäneet valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus liittyy monta vuotta kestäneeseen prosessiin, joka koskee Yleisen työttömyyskassan YTK:n tapaa markkinoida omia palveluitaan vuosina 2013–2015.

Markkinaoikeus totesi syyskuun lopulla, että ”Loimaan kassana” tunnetun YTK:n yksi mainosvideo oli harhaanjohtava. Siinä vertailtiin eri työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Kassa antoi väärän mielikuvan, että sen jäsenmaksu on edullisin.

Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle YTK:n markkinointitempauksesta, jossa se mainosti liiton mielestä omaa työttömyyskassaansa väärin perustein muita halvemmaksi.

Asian selvittämistä vaati JHL:n lisäksi kahdeksan muun SAK:laisen liiton kassaa. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen totesi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että oli jo puoli voittoa, että oikeus ylipäänsä tutki asian.

– Markkinoinnille saadaan näin selkeät pelisäännöt lainsäädännössä, hän totesi tuolloin Demokraatille.

Yhden mainosvideon tuomitseminen harhaanjohtavaksi ei kuitenkaan riitä SAK:laisille työttömyyskassoille. Se vaati alun perin laajempaa kieltovaatimusta YTK:n markkinoinnissa. Markkinaoikeuden mielestä se taas olisi estänyt YTK:lta hintavertailun esimerkiksi tietyn tulotason palkansaajille. JHL:n työttömyyskassa piti oikeuden tulkintaa kieltovaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vääränä.

Pasi Koskinen JHL:stä arveli jo lokakuun alussa, että työttömyyskassat ”todennäköisesti” valittavat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemus ja valitus on nyt jätetty korkeimpaan oikeuteen, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa muun muassa riita-asioissa.

”Sanni Grahn-Laasonen sulkee silmänsä ongelmilta – toistuvasti”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä opettajajärjestö OAJ:n kanssa huolissaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvistä ongelmista, joilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toistuvasti sulkee silmänsä.

Mäkisalo-Ropponen haluaa kiinnittää ministerin huomion työvoimakoulutukseen kirjallisella kysymyksellään .

Työvoimakoulutuksen uudistaminen on yksi osa ammatillisen koulutuksen reformia. Sen keskeinen tavoite on reagoida nopeasti ongelmiin työmarkkinoilla sekä nostaa väestön työllisyysastetta. Vuoden 2018 alusta työvoimakoulutusta ohjataan, rahoitetaan ja toteutetaan kahden eri rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinohallinnolla säilyy vastuu työvoimakoulutustarpeiden ennakoinnista, koulutustarjonnan suuntaamisesta, työnhakijoiden ohjaamisesta, opiskelijavalinnasta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten selvittämisestä.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ammatillista koulutusta ja valtionosuusrahoituksen piiriin siirtyy tähän tarkoitukseen asteittain 80 miljoonaa euroa.

Mäkisalo-Ropposella on lista huolia esitettävänään:

– Uuteen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen käytännön toteutus, kireä aikataulu ja valtakunnallisen Ura-järjestelmän päivitys vasta vuodenvaihteessa ovat synnyttäneet ongelmia, joihin on puuttuva välittömästi.n.

– Kuka on vastuussa siitä, jos työvoimakoulutuksen epärealistinen aikataulu ja tekniset ongelmat järjestelmissä aiheuttavat useille sadoille aikuiskouluttajille lomautuksia ja osa-aikaistamisia?

Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee.

Lisäksi sd-edustaja huomauttaa, että katkos uhkaa synnyttää 2–3 kuukauden mittaisen lomautusjakson sadoille aikuiskoulutuksen opettajille.

– Tampereen, Turun ja Helsingin osalta pelkästään on noin kaksisataa opettajaa yt-neuvottelujen piirissä. Heistä noin 130 uhkaa lomautus ja 70 uhkaa irtisanominen.

Jo ilman työvoimakoulutuksen viivettäkin aikuiskoulutuksen opettajien tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikea.

– Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee. Tähän mennessä tiedossa olevien yt-neuvottelujen seurauksena ensi vuonna irtisanotaan noin 60 opettajaa ja lomautetaan toistasataa.

– Työvoimakoulutukseen toteutetut muutokset aiheuttavat useiden kuukausien viivettä työvoimakoulutuksen järjestämiseen, työllistymiseen ja aikuiskoulutuksen opettajien työllisyyteen. Menikö kaikki oikein, ministeri Grahn-Laasonen, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hakkarainen sai äänen eduskunnan oikeusasiamieheksi – kansanedustaja Teuvo ei ollut ehdolla tehtävään

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeustieteen tohtori Petri Jääskeläinen on valittu eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään toimikaudeksi 1.1.2018 – 31.12.2021.

Valinta vahvistui eduskunnan täysistunnossa tiistaina. Vaalissa ei ollut muita ehdokkaita, sillä Jääskeläinen oli ainoa tehtävään ilmoittautunut henkilö määräaikaan 13. marraskuuta mennessä.

Tästä huolimatta vaalissa äänen sai toinenkin henkilö: ”Hakkarainen”, joka mahdollisesti viittaa kansanedustaja Teuvoon. Etunimeä eduskunnassa ei kuitenkaan mainittu, joten täyttä selvyyttä äänen kohteesta ei toistaiseksi saatu.

Lisäksi vaalissa annettiin kaksi ääntä, jotka eivät täyttäneet teknisiä vaatimuksia.