– Vielä muutama vuosi sitten pidettiin epärealistisena, kun SDP:n piirissä esitimme, että vähintään puolelle väestöstä pitää varmistaa korkeakoulututkinto. Olen todella iloinen, että tämä tavoite on nyt mennyt läpi. On huomattu, että olemme tippuneet koulutuksen tasossa kärjestä maiden keskikastiin. Se ei ole Suomen paikka, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Torsti toteaa.

Torstin mukaan pelkkä hyvä tavoite ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan keinoja.

– Miten jatkossa varmistamme, että opiskelupaikkoja riittää? Entä aikuiset, jotka haluavat päivittää osaamistaan muuttuvassa maailmassa tai työttömyyden uhatessa? hän kysyy.

Torsti ehdottaa yhdeksi keinoksi avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun väylän kehittämistä nopealla aikataululla.

– Avoimen väylän merkittävä kehittäminen voisi tarjota ratkaisun ainakin kahteen isoon kysymykseen. Voimme ratkoa lukion jälkeistä akuuttia hakijasumaa ja pulmaa opiskelupaikoista. Lisäksi työn murroksen myötä entisestään korostuva tarve suorittaa työvuosien aikana lisäopintoja uudella alalla pitäisi tulevaisuudessa onnistua joustavasti avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa,.

Torstin mukaan SDP:n piirissä on pitkään etsitty uusia malleja elinikäisen oppimisen kehittämiseen esimerkiksi osaamistilien avulla.

– Sen sijaan, että ihminen tekee kokonaan uuden tutkinnon, hän voisi suorittaa kaipaamansa tutkinnon osat avoimessa ja rahoittaa koulutuksen osaamistilin avulla.

Torsti muistuttaa, että Suomi kiinnostaa maailmalla aina kun puhutaan koulutuksesta. Siksi voimme kehittää ratkaisuja, jotka ovat hyödyllisiä myös maailmalla ja varmistavat meidän osaajiemme pärjäämisen.

– Kaikkialla pelätään työn murroksen tuomia muutoksia ja uskotaan, että vain osaamiseen ja koulutukseen keskittymällä voi menestyä. Avointen väylien kehittäminen ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat ehdottomasti kiinnostavia myös maailmalla.

– Ylipäänsä voisimme olla paljon nykyistä aloitteellisempia siinä, mitä koulutuksesta maailmassa ajatellaan ja mihin suuntaan sitä kehitetään.

Torsti korostaa, että tutkijat ja opettajat ovat muutokset tekijöitä ja uuden luojia, eivät vain muutokseen sopeutujia ja ongelmien ratkaisijoita. Tiede, sivistys ja osaaminen muuttavat, luovat ja rakentavat maailmaa.

– Emme kerta kaikkiaan tiedä, millainen maailma odottaa 2050 tai 2075. Siksi kannattaa panostaa monipuolisesti uuden tiedon etsimiseen. Tiede ei ratkaise kaikkia maailman kysymyksiä, mutta ilman tiedettä ne eivät ainakaan ratkea. Ajatelkaa, jos viime vuosina ei olisi ollut arabikysymyksiin vastaamassa kielitutkija Jaakko Hämeen-Anttilaa tai perhostutkija Ilkka Hanskin tutkimusta ratkomassa ilmastonmuutoksen kysymyksiä, Torsti päättää.