– Kevään 2017 hallituksen esitykset sote- ja maakuntauudistuksista olivat kestävyysvajevaikutukseltaan erittäin epävarmoja.

Raportin mukaan Suomen sote-uudistus on lisäksi ylimitoitettu, sillä sosiaali- ja terveysmenot eivät ole EU-vertailussa erityisen korkeita, eikä ikääntymisen aiheuttama kestävyyshaaste poikkeuksellisen suuri.

– Sote-palvelujen laatu on arvioitu yleisesti ottaen hyväksi jo lähtötilanteessa ja koska uudistuksella tavoitellaan palvelujen saatavuuden parantamista ja terveyserojen kaventamista, on säästötavoitteen mittaluokka erittäin suuri pitkälläkin aikavälillä.

Raportissa viedään lisäksi pohjaa hallituksen esitykseltä, jonka mukaan sen toimet ovat kohentaneet Suomen talouden tilaa.

Tarkastusviraston arvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohentuminen vuoden 2017 aikana on seurausta talouskasvun ennusteita nopeammasta elpymisestä.

– Virasto kiinnittää huomiota siihen, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat eivät ole poistuneet, vaikka talouskasvu on hieman pienentänyt julkisen talouden alijäämäisyyttä.

Raportissa todetaan myös, että hallituksen pyrkimys vähentää kuntien kustannuksia ja tukea täten julkista taloutta on tällä hetkellä hyvin vaikeasti arvioitavissa.

– Hallitusohjelman tavoitteiden mukaan hallitus pyrkii vähentämään kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita. Myöhemmin reformi laajennettiin koskemaan koko julkista sektoria, ja tuloksia suunniteltiin tarkasteltavaksi kehysriihessä vuonna 2017.

– Kehysriihen tarkastelun tuloksena syntyi kuitenkin edelleen yleisluonteinen lista teemoista, joiden sisälle on määritelty karkeita säästötavoitteita. Reformin vaikutusten tavoitevuosi on asetettu hyvin kauas, 2020-luvulle. Kokonaisuudessaan reformin julkista taloutta tukeva vaikutus on tällä hetkellä vaikeasti arvioitavissa, Raportissa kuvaillaan.