WHO:n Strategisen rokotusneuvontaryhmän SAGEn, jossa suositus tehtiin, koronarokottamisen työryhmän puheenjohtajana toimii Suomesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

– Siellä on keskusteltu asiasta ja vieläkin keskustellaan. Aikapaineiden vuoksi Työryhmä ei täysin vielä päässyt yksimielisyyteen, Nohynek toteaa. Viime kädessä päätös on WHO:n rokotusohjelman johtajan ja WHO:n pääjohtajan.

Nohynek kertoo Demokraatille, että viivästyttämispäätös kuitenkin pitää, mutta rokottamisen päivä- ja viikkorajasta käydään vielä ryhmässä keskustelua.

– Pula rokotteista on huomattava, jolloin biologisen päättelyn pohjalta ja kansanterveydellisestä kokonaisturvallisuuden näkökulmasta voidaan tehdä toisin kuin mitä myyntiluvan ehdoissa sanotaan. Se ei ole täysin ongelmatonta, koska siinä tulevat myöskin juridiset kysymykset vastaan, Nohynek sanoo.

– Heillä on tuotevastuu ja valtio ottaa potilasvahinkolain mukaisen haittavastuun, jos jotakin harvinaista tai vakavaa rokotteesta seuraa. Brittikollegoilta olen ymmärtänyt, että vaikka he ovat tehneet myyntiluvan vastaisia päätöksiä, vakuutusasiat eivät ole siellä juurikaan olleet ongelma.

Biontech varoitti aikaisemmin, että rokotteen tehoa ei voi taata, jos toisen rokotepiikin antamista viivästytetään yli kolmen viikon.

–  Rokotteen tehoa ei ole arvioitu erilaisilla rokoteaikatauluilla. Vaikka on olemassa jonkin verran dataa siitä, että jopa 90 % suoja saavutetaan jo 12 päivän päästä ensimmäisestä annoksesta ennen toisen annoksen antoa, meillä ei ole systemaattisesti tutkittua dataa, joka kertoisi, kuinka pitkään ensimmäisen rokotteen antama suoja säilyisi 21 päivän jälkeen, yhtiöstä on tiedotettu.

Käytännössä firma siis sanoutuu vastuusta irti, jos sen lääkettä käytetään eri tavalla kuin myyntiluvan mukaisesti ohjeistetaan.

WHO:n työryhmä on siis nyt kuitenkin sallimassa sen, että Pfizerin/Biontechin toista rokotetta voi myöhästyttää. Asiaa on pohdittu monelta kantilta.

– Tiedämme rokoteimmunologiasta ja proteiinirokotteista ylipäätään, että suojateho ei lopu leikkaamalla 21 tai edes 42 päivään, mikä on se, josta on olemassa tutkittua tietoa.

Myöskään pelkkä ihmisten vasta-aineiden tarkastelu ei kerro koko totuutta, vaan on katsottava myös soluvälitteistä immuniteettia.

– Kaikki nämä yhteenlaskettuna ja se että päällä on vakava epidemiologinen tilanne, WHO:ssa ymmärretään, että jokin maa voi tehdä poikkeuksellisen ratkaisun.

Nohynek selventää, että WHO ei halua olla tässä tilanteessa poikkeuksellisen ratkaisun esteenä, vaikkakin se haluaa tuoda esille myös päätökseen liittyviä ongelmia.

Koronarokotuksia on tehty niin kiireellä, että annosmäärien aikataulun suhdetta rokotteen tehoon on ehditty tutkia vähän. Pfizer/Biontech päätyi nopeaan annosväliin, jossa tehoste annetaan noin kolmen viikon päästä, koska sillä halutaan taata mahdollisimman hyvä suoja mahdollisimman nopeasti yksilölle.

Nohynek toteaa, ettei yhtiön antamaa nopeaa rokotusaikataulua ole aivan hatusta vedetty, mutta siinä ei ole otettu huomioon sitä, jos tuotetta on vähän.

– ”Rauhan tilanteessa” firma olisi testannut enemmän eri kokoisia annoksia ja erilaisia aikavälejä.

Britannia siirtää Pfizerin/Biontechin rokotteen toisen annoksen antamisen 12 viikon päähän toistaiseksi.

Nohynek toteaa, että maa nojaa mallinnustuloksiinsa ja immunologiseen päättelyyn ja päätös on tehty dialogissa paikallisen lääkeviranomaisen kanssa.

– Heillä on pitkä traditio, että he tutkivat ja miettivät itse.  Ja heillä on voimakkaasti kansanterveydellinen näkökulma.

Lääkeyhtiöt sen sijaan lähtevät myyntiluvassaan liikkeelle yksilön parhaasta suojasta, ei välttämättä kansanterveydellisestä näkökulmasta. Britanniassa on siis käytännössä pohdittu esimerkiksi sitä, onko parempi, että yksi henkilö saa 95 prosenttisen suojan kahdella nopeasti annetulla rokoteannoksella vai se, että kaksi saa rokotuksen mutta pidemmällä aikavälillä annettu rokoteannos antaa heille kummallekin kenties hiukan heikomman suojan.

– Onko oikein, että ihmiset saavat kuolla, jos toinen vaihtoehto olisi, että yhdellä annoksella olisi pysynyt hengissä, Nohynek sanoo suoraan, mistä vakavassa koronatilanteessa kamppailevassa Britanniassa on eettisessä pohdinnassa kyse.

Hän vertaa tilannetta joidenkin harvinaisten tautien hoitoon. Niidenkin hoidossa joudutaan tekemään ratkaisuja, joihin ei välttämättä ole eksaktia lääketieteellistä satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten näyttöpohjaa, mutta joka kuitenkin pohjaa vankkaan kokemukseen sekä biologiseen ja lääketieteelliseen harkintaan.

Kun toista rokoteannosta myöhäistetään, joudutaan myös pohtimaan, tarjoaako ihmisten saama mahdollinen heikompi suoja paremmat mahdollisuudet koronaviruksen mutaatioille ja kyvylle väistää rokote.

– Asialla on spekuloitu.

Nohynek toteaa, että vielä ei ole tutkimustietoa siitäkään, miten koronarokote tehoaa koronan niin kutsutun brittimuunnoksen kohdalla. Juuri tämä nopeasti levinnyt muunnos on nyt vaikeuttanut Britannian koronatilannetta.

Britanniassa odotetaan jo perjantaina tuoretta tutkimustietoa siitä, miten rokotteen synnyttämät vasta-aineet tehoavat brittivarianttiin.

Suomessakin on kannettu huolta siitä, etteivät rokotukset etene riittävän nopeasti. Rokoteainetta on tullut Suomeen vähemmän kuin lääkefirmalta oli luvattu.

Nohynek toteaa, että tautitilanne Suomessa on aivan erilainen kuin Britanniassa.

– Suomi yleensä on noudattanut rokotteen myyntiluvan suosituksia. Täytyy olla hyvin painavat syyt, jos myyntiluvasta poiketaan.

Tällainen painava syy toisen annoksen viivästyttämiseen voisi Noynekin mukaan olla esimerkiksi se, että koronan brittimuunnos lähtisi kiihtyvällä vauhdilla leviämään Suomessa.

– Silloin tämä voisi olla yksi vaihtoehto, jonka käyttöönotto pitäisi tarkoin punnita eri näkökulmista. Näinhän Britanniassa tehdään.