ehdokasmainos

“Yhteiskuntasopimus voi syntyä vuorokaudessa” – ensin on saatava maaliin paikallinen sopiminen

Kuva: Lehtikuva
Neuvottelujen keskiössä ovat perinteisesti olleet Elinkeinoelämän keskusliiton tilat Helsingin Etelärannassa.

Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat jälleen tänään paikallisesta sopimisesta. Neuvotteluissa on varauduttu venymään myöhäänkin.

Neuvottelulähteistä on arvioitu, että jos paikallinen sopiminen saadaan maaliin tänään ja huomenna, yhteiskuntasopimus voi syntyä vuorokaudessa.

Neuvottelut ovat kuitenkin toistaiseksi sujuneet varsin nihkeästi, koska työnantajan ja palkansaajien näkemykset ovat tiettävästi yhä kaukana toisistaan monessa kohdassa.

Erityisen koukeroisiksi ovat osoittautuneet paikallisen sopimisen kiemurat, kertovat tietolähteet Demokraatti.fi:lle.

 

Suomen Pankki: Maailmantalouden kasvu kiihtyy maltilla

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
LKS 20160929 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa Helsingissä 29. syyskuuta 2016. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin Euro ja talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa Helsingissä eilen.

Maailmantalous kasvaa vain hieman nopeammin tulevina vuosina kuin nyt, ennustaa Suomen Pankki. Sen mukaan maailmantalous kasvaa runsaat kolme prosenttia seuraavien kahden vuoden aikana.

Maailmantalouden kasvu tukeutuu Yhdysvaltojen ja Kiinan talouskasvun vahvaan jatkoon, mutta kasvua hidastaa tuottavuuden kohenemisen kankeus. Yhdysvaltojen talouskasvun odotetaan kiihtyvän ensi vuonna. Kiinassa sen sijaan kasvu jatkaa hallittua hidastumistaan.

Talousnäkymien ennustettavuuteen liittyy kuitenkin monia vaikeasti arvioitavia tekijöitä. Suomen Pankki huomauttaa, että maailmanlaajuisessa keskustelussa ovat pinnalla muun muassa maahanmuuttoon ja vapaakauppaan liittyvät kysymykset.

EKP sitoutunut hintavakauteen

Euroopassa kasvua vaimentaa Britannian EU-ero, mutta euroalueen talouden odotetaan kasvavan kohtuullista vauhtia. Britannian kansanäänestyksen tuloksen vaikutukset markkinoihin jäivät Suomen Pankin mukaan lyhytaikaisiksi valuuttakursseja lukuun ottamatta.

Suomen Pankki arvioi, että EKP on toimillaan osoittanut olevansa sitoutunut hintavakauteen. Suomen Pankin mukaan rahapolitiikalla on kyetty elvyttämään euroalueen taloutta, mutta yksinään siitä ei synny pitkäkestoista talouskasvua.

– Kaikkien talouspolitiikan tekijöiden on tarpeen pyrkiä ehkäisemään vaimean kasvun ja hitaan inflaation muodostumista pitkäaikaiseksi, pääjohtaja Erkki Liikanen sanoo tiedotteessa.

Heta Hassinen

 

 

Nyt tulivat PT:n laskelmat: Näin 7 esimerkkiperheen ostovoimalle käy

Kuva: Getty Images

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä vuosille 2016 ja 2017.

Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotu-maksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa.

Aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia.

Niin sanottu kilpailukykysopimus jättää PT:n arvion mukaan ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.

PT:n laskelmissa on nojauduttu tilastotietojen lisäksi hallituksen budjettiesitykseen ja PT:n tuoreeseen talousennusteeseen vuosille 2016–2017. Niiden neljä palkansaajaperhettä edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia. Mukana on lisäksi kaksi työtöntä yksinasujaa ja eläkeläispariskunta.

Kotitalouskohtaiset inflaatiovauhdit ovat tänä vuonna kaikilla selvästi aiempaa hitaampia, mutta ne kääntyvät melko tasaiseen nousuun ensi vuonna. Työttömillä yksinasujilla ne ovat kaikkein korkeimpia.

Hyvätuloisen pariskunnan, jonka vuoden 2016 kuukausipalkat ovat 7 006 ja 5 689 euroa, käytettävissä olevien tulojen nousu kiihtyy selvästi vuosina 2016–2017 sekä veronkevennysten että sosiaalivakuutusmaksujen muutosten ansiosta. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten ensi vuonna.

Toimihenkilöperheen (3 829 ja 3 180 euroa) ostovoima paranee tänä vuonna esimerkkiperheistä eniten mutta alenee ensi vuonna julkisen sektorin palkkojen laskiessa. Perheen reaalituloja heikentävät myös asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden pieneneminen sekä omistusasumisen ja liikenteen kallistuminen.

Työntekijäperheen (2 453 ja 2 323 euroa) tulot kasvavat veronkevennysten ansiosta, mutta vuokrien nousu vie osan nimellistulon noususta.

Yksinhuoltajaperheen (2 097 euroa) tulokehitys vuosina 2010–2015 oli tulonsiirtojen kasvun ansiosta hyvin nousujohteista. Vuonna 2017 sen nimellistulot eivät muutu, mutta vuokrien nousu alentaa reaalituloja.

Työmarkkinatuella elävän työttömän ostovoimassa ei tapahdu suuria muutoksia vuosina 2016–2017. Asumistuki kompensoi vuokran nousua.

Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 3 002 euroa) elävä työtön on ainoa esimerkkiperhe, jonka käytettävissä olevat nimellistulot alenevat vuonna 2016, ja hänen ostovoimansa heikkenee eniten. Vuonna 2017 hänen nimellistulonsa eivät muutu, mutta vuokrien nousun johdosta hänen reaalitulonsa laskee, edelleen eniten kaikista perheistä.

Eläkeläispariskunnan (2 043 euroa ja kansaneläke) ostovoiman kasvu oli vuosina 2010–2015 esimerkkiperheistä kaikkein nopeinta. Kasvu hidastuu tänä vuonna kääntyen laskuun ensi vuonna omistusasumisen ja liikenteen kallistumisen johdosta.

Talousennuste ennallaan

Palkansaajien tutkimuslaitos pitää arvionsa Suomen talouskasvusta ennallaan verrattuna kevään ennusteeseen. PT ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,3 prosenttiin.

PT arvioi, että vienti kasvaa ensi vuonna yli kolmen prosentin vauhtia. Suomen kokonaistuotantoa voimistavat muun muassa investointien kasvu ja kilpailukykysopimuksen alentamat työvoimakustannukset.

Samalla ansiotason nousu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin.

Keskustelua aiheesta

PTT: Maidon, leivän ja lihan hintojen lasku jatkuu

Kuva: Kari Hulkko
Kuva: Lehtikuva
maitotuotteetvaliolk2014
Maidon hinta laskee, ennustaa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT.

Ruoan hinnan lasku jatkuu, mutta hidastuu loppuvuodesta, ennustaa Pellervon taloustutkimus PTT. Esimerkiksi maidon, leivän ja lihan hinnat jäävät viime vuotta alhaisemmiksi, mutta yksittäisten tuotteiden hinnat saattavat nousta.

PTT arvioi EU:n elintarvikeviennin kasvavan. Esimerkiksi juuston kysyntä kasvanee, vaikka maitotuotteiden vienti muuten takkuaa edelleen.

 

Jakeluhäiriöt piinaavat lehtiä – “Isoihin muutoksiin liittyy laaturiski”

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
posti

Demokraatin jakelussa on ollut ongelmia siitä saakka, kun lehti muuttui vuoden alusta viikkolehdeksi. Samanlaisten ongelmien kanssa painivat monet muutkin tilattavat lehdet: lehti ei kolahda sovittuna päivänä tilaajan postilaatikkoon.

Jakeluhäiriöistä tulee paljon palautetta lehteen. Toimitus on jälkipostittanut jakamatta jääneet lehdet tilaajille.

Ongelmasta on neuvoteltu Postin kanssa.

Posti myöntää, että viivästymisiä on ollut ja palautetta on tullut myös sille. Yhtiö vakuuttaa tekevänsä parhaansa, että lehti saadaan jaettua aikataulussa.

– Posti on kansalaisille tärkeä peruspalvelu, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) painottaa. Hän on Postin hallintoneuvoston jäsen.

Taavitsainen linjaa, että posti pitää jakaa viitenä päivänä viikossa joka puolella Suomea myös jatkossa.

– Toivon, että postilain kakkosvaiheen käsittelyssä järki voittaa, hän sanoo.

Postin kirjepalveluista vastaavan johtajan Kaj Kulpin mukaan Posti on tilanteen tasalla lehtijakelun toimimisesta, myös ongelmista.

– Jos aina ei onnistuta, se on virhe ja siihen pitää tietysti puuttua. Laatutyö on päivittäistä.

Keväällä tehtiin iso jakelumuutos.

– Isoihin muutoksiin liittyy aina laaturiski. Kovasti tehdään töitä, että saadaan laatu takaisin sille tasolle, jota me tavoittelemme, Kulp sanoo.

Lue lisää lehtiä koskevista jakeluhäiriöistä torstain 29. syyskuuta Demokraatista.

“Suomi ja muu Eurooppa kärsivät pahasta investointivajeesta” – demarit vaativat EU-rahan tehokkaampaa hyödyntämistä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
LKS 20160601 Kansanedustaja Tytti Tuppurainen naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa  eduskunnassa Helsingissä 1. kesäkuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.).

Eduskunnan suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustajat vaativat Euroopan strategisten investointien ESIR-rahaston tehokkaampaa hyödyntämistä Suomessa.

Edustajat jättivät asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen keskiviikkona.

Euroopan investointipankin yhteydessä toimiva ESIR tarjoaa rahoitusta taloudellisesti kannattavien, muun muassa liikennehankkeiden toteuttamiseen EU-jäsenvaltioissa.

– Viime vuonna perustettu rahasto on lähtenyt Suomessa hitaasti liikkeelle, vaikka sen avulla on saatu aikaiseksi jo 116 miljardin euron investoinnit ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa on tälläkin hetkellä meneillään yli kymmenen rahoitusta saanutta hanketta. Suomessa ainoastaan Pasilan Tripla-keskus ja Äänekosken biotuotetehdas ovat toistaiseksi saaneet ESIR-rahaa, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen sanoo.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi hiljattain EU:n tilaa käsittelevässä puheessaan, että rahaston voimassaoloaikaa pidennetään ja rahoituskapasiteettia kaksinkertaistetaan ainakin 500 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä investointien vauhdittamiseksi.

– Rahaston kokoa aiotaan kasvattaa, joten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen olisivat entistä paremmat. Kysymmekin hallitukselta, miksi Suomessa ei ole enempää ESIR-rahoitusta saaneita hankkeita ja miten rahaston koon kasvattamiseen on varauduttu. Suomi ja muu Eurooppa kärsivät pahasta investointivajeesta. ESIR-rahaa olisi nyt tärkeää saada Suomessa etenkin liikennehankkeisiin ja arktiseen osaamisen hankkeisiin, esimerkiksi Jäämeren ratayhteyteen liittyen, entinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoo.

Kasvua ja työllisyyttä lisääviä investointeja tarvitaan, Tuppurainen painottaa.

– ESIR-rahoituksen tuella tärkeisiin hankkeisiin voidaan saada mukaan myös muita rahoittajia. Kyseessä voi olla valtavan suuri mahdollisuus, jota ei saa hukata. Esimerkiksi arktiselle alueelle haluaa moni muukin, ja Suomen on oltava todella aktiivinen, jos haluamme olla johtava arktisen osaamisen maa. Hallitukselta peräänkuulutetaan nyt kunnianhimoista, strategista otetta eri rahoituslähteiden hyödyntämiseen, hän evästää.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat Tytti Tuppuraisen ja Lauri Ihalaisen lisäksi kansanedustajat Timo Harakka, Sanna Marin, Jukka Gustafsson, Riitta Myller, Maarit Feldt-Ranta, Ville Skinnari, Johanna Ojala-Niemelä ja Maria Tolppanen.