Demariristeily27.-20.8.2016

”Yhteiskuntasopimus voi syntyä vuorokaudessa” – ensin on saatava maaliin paikallinen sopiminen

Kuva: Lehtikuva
Neuvottelujen keskiössä ovat perinteisesti olleet Elinkeinoelämän keskusliiton tilat Helsingin Etelärannassa.

Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat jälleen tänään paikallisesta sopimisesta. Neuvotteluissa on varauduttu venymään myöhäänkin.

Neuvottelulähteistä on arvioitu, että jos paikallinen sopiminen saadaan maaliin tänään ja huomenna, yhteiskuntasopimus voi syntyä vuorokaudessa.

Neuvottelut ovat kuitenkin toistaiseksi sujuneet varsin nihkeästi, koska työnantajan ja palkansaajien näkemykset ovat tiettävästi yhä kaukana toisistaan monessa kohdassa.

Erityisen koukeroisiksi ovat osoittautuneet paikallisen sopimisen kiemurat, kertovat tietolähteet Demokraatti.fi:lle.

 

EU:lta 88 miljoonaa Kemin biojalostamolle

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
LKS 20160712 Kiinalaisen bioenergiayhtiö Kaidin varatoimitusjohtaja Carl Haglund Vain poliitikon elämää! - Suuria tunteita, naurua ja ehkä vähän itkuakin. Miten poliitikot palauttaisivat maineensa? keskustelussa, joka järjestettiin SuomiAreena tapahtumaviikolla 12. heinäkuuta 2016 Porissa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Kiinalaisen bioenergiayhtiön varatoimitusjohtaja Karl Haglund puhui hiljan Porin Suomi areenassa.

Euroopan komissio siirtää 88,5 miljoonaa euroa investointitukea Kaidille, joka suunnittelee rakentavansa Kemin Ajokseen biopolttoainejalostamon. Tuki myönnettiin alun perin Vapon suunnittelemalle laitokselle vuonna 2012, mutta yritys luopui hankkeesta vuonna 2014.

Kaidi suunnittelee jalostamon rakentamista Kemiin vuoden 2019 loppuun mennessä.Toteutuessaan Kemin biojalostamon kokonaisinvestointi olisi noin miljardi euroa.

Hankkeen työllistävä vaikutus rakennusaikana olisi noin 4 000 henkilötyövuotta, ja tehtaan valmistuttua koko arvoketjuun syntyisi satoja uusia työpaikkoja.

Kaidi Finlandin omistaa yksi Kiinan suurimmista bioenergiatoimijoista, Sunshine Kaidi New Energy Group.
Jalostamo käyttäisi raaka-aineenaan esimerkiksi energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja.

 

Takaisin

AVAINSANAT

Alkuvuonna löytyi yli 700 väärennettyä euroseteliä

LKS 20160705 LKs 20160705 - Euroopan keskuspankki julkisti uuden 50 euron setelin ulkoasun 5. heinäkuuta 2016. LEHTIKUVA / HANDOUT / EUROOPAN KESKUSPANKKI
Uusi 50 euron seteli on entistä huonommin väärennettävissä.

Suomesta on löydetty tämän vuoden alkupuoliskolla yhteensä 703 väärennettyä euroseteliä, kertoo Suomen Pankki. Eniten paljastui väärennettyjä 50 euron seteleitä, joita löytyi 262 kappaletta. Seuraavaksi eniten löydettiin 20 euron väärennöksiä, joita oli 188 kappaletta. Vääriä 10 euron seteleitä löytyi 187 kappaletta.

Euroväärennöksiä löydettiin viime vuonna yhteensä 1085 kappaletta. Väärennetyn setelin saamisen todennäköisyys on edelleen erittäin pieni, toteaa neuvonantaja Jussi Kangas Suomen Pankista.

Uudet viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen euron setelit ovat jo käytössä, ja huhtikuussa liikkeeseen lasketaan uusi 50 euron seteli. Uusien setelien väärentäminen on entistä vaikeampaa, koska niissä on aiempaa kehittyneempiä turvatekijöitä.

Keskustelua aiheesta

”Hallituksen on opetettava komission jäseniä ja muita EU-herroja” – Pekkarinen arvostelee Suomelle asetettuja päästötavoitteita

Kuva: Lehtikuva
pekkarinenlk14707
Mauri Pekkarisen mukaan komission esitys ei saa johtaa Suomen talouden kustannustason kasvuun.

Euroopan unionin komissio linjasi eri maille erilaiset päästötavoitteet, joiden mukaan varakkaat maat maksavat enemmän. EU-tavoitteiden mukaan Suomi joutuu vähentämään kasvihuonepäästöjään päästökauppaan kuulumattomilla sektoreilla 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vertailukohtana on vuoden 2005 taso.

– Se on tiukempi kuin odotimme, sillä valmistauduimme 37–38 prosentin tavoitteeseen, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi eilen.

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, Tiilikaisen puoluetoveri Mauri Pekkarinen pitää komission maakohtaista ehdotusta päästökauppajärjestelmän ulkopuolisten päästöjen vähentämisestä vaativana esityksenä Suomelle. Pekkarisen mukaan se velvoittaa hallituksen nopeasti töihin uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi.

– Esitys ei saa johtaa Suomen talouden kustannustason kasvuun. Oikein toimittaessa velvoitteen tavoittelu voi antaa Suomelle kilpailuedun modernin, päästöttömän yhteiskunnan rakentamisessa, hän kommentoi omassa kannanotossaan tänään.

”Esitys osoittaa, etteivät komission herrat ymmärrä metsätaloutta ja sitä, millaisten toimien ansiosta hiilidioksidia syövät nielut syntyvät.”

Aivan erityisen tärkeässä roolissa tavoitteiden saavuttamiseksi on Pekkarisen mukaan liikenteen muuttaminen päästöttömäksi. Liikenne tuottaa tällä hetkellä 12-14 miljoonaa CO2-tonnia vuodessa. Se on noin 40 prosenttia nyt kyseessä olevista päästökaupan ulkopuolisista päästöistä.

– Suomessa on puhtaiden liikennepolttoaineiden tuottamiseen raaka-aineita yllin kyllin. Meillä on myös maailman paras alan teknologinen osaaminen ja yksi maailman merkittävimmistä valmistajista Neste Oyj ja joukko muita alan yrityksiä.

Puhdistuva liikenne pystyy Pekakrisen arvion mukaan vastaamaan runsaasti yli puolesta Suomen nyt saamista velvoitteista.

Maatalouden, rakentamisen, asumisen ja jätehuollon mahdollisuudet merkittäviin päästöjen vähentäminen ovat sen sijaan liikenteeseen verrattuna vaatimattomat, huomauttaa Pekkarinen.

– Komission esitys maankäytön muutosten ja metsän kasvun tuottamien nielujen huomioimisesta osoittaa, etteivät komission herrat ymmärrä metsätaloutta ja sitä, millaisten toimien ansiosta hiilidioksidia syövät nielut syntyvät. Suomen hallituksen on opetettava komission jäseniä ja muita EU-herroja asiassa ja saatava näiltä osin huojennusta esitettyihin velvoitteisiin.

Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan Suomi ei ole ainoa maa, jota esitys on harmittanut.

– Kun 28 hallitusta on yhtä pettyneitä, suurusluokat ovat kohdallaan, Katainen totesi Helsingin Sanomille.

PAMin Selin muistuttaa pettyneille Anttilan asiakkaille: ”Henkilökunta ei ole tätä aiheuttanut”

Kuva: Lehtikuva/Aleksi Tuomola
LKS 20160720 Anttilan logo kauppakeskus Kampissa Helsingissä 19. heinäkuuta 2016. LEHTIKUVA / ALEKSI TUOMOLA
Anttilan tavaratalot esimerkiksi Helsingin Kampissa pyörivät, mutta asiakkaat purkavat nettikaupan pettymystään myyjiin.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin pitää kohtuuttomana, että irtisanomisilmoituksen saaneet Anttilan työntekijät joutuvat myös asiakkaiden suuttumuksen kohteeksi.

– Anttilan konkurssi tuli kaikille yllätyksenä. Olen erittäin pahoillani työntekijöiden puolesta, joita uhkaa työpaikan menetys. Monien kohdalla työttömyys voi kohdata jo kahden viikon päästä, eikä toimeentulon heikkenemiseen ole voinut mitenkään varautua, toteaa Selin.

Selin harmittelee, että Anttilan tilanne on päästetty sellaiseksi, että yrityksen johdon ainoa keino oli konkurssi.

– Kesän alussa yritys kertoi uusien tavaratalojen avaamisesta. Vaikka tiesimme tavaratalojen ja varsinkin KodinYkkösten vaikeuksista, niin yrityksen viestit olivat ristiriitaisia. Eikö yrityksen johto ollut aiemmin ajan tasalla tilanteesta vai miten tällainen tilanne pääsi käymään? kysyy Selin.

Tilannetta pahentaa Selinin mukaan vielä se, että Anttilan myyjät joutuvat myös asiakkaiden kiukun kohteeksi.

– Anttilan työntekijät elävät epävarmuudessa ja kohtuuttomassa paineessa, jota asiakkaat voivat vielä lisätä purkamalla kiukkuaan työntekijöihin. Toivonkin, että asiakkaat ymmärtäisivät henkilökunnan paineen ja käyttäytyisivät asiallisesti työntekijöitä kohtaan, sanoo Selin.

PAM auttaa Anttilassa työskenteleviä jäseniään mm. antamalla neuvontaa ja tukea sekä työsuhde- että työttömyysturva-asioissa.

AVAINSANAT

Rinne: Anttilan konkurssi lisää tarvetta aktiiviselle työllisyyspolitiikalle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
34370812-1
Antti Rinne vaatii hallitukselta uusia avauksia työpaikkojen luomiseen ja työttömyysturvan kehittämiseen.

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne pitää tavarataloketju Anttilan konkurssia ikävänä uutisena.

Rinne on pahoillaan erityisesti niiden 1 300 työntekijän puolesta, jotka konkurssin seurauksena menettävät työnsä. Konkurssi heikentää jo entisestään huonoja työllisyysnäkymiä Suomessa.

− Anttilan konkurssi keskellä kesää on ikävä uutinen kaikille tavarataloketjun työllistämille työntekijöille. Konkurssi lisää paineita hallituksen suuntaan aktiivisiin työllisyystoimiin ryhtymiseksi. Viimeistään nyt olisi herättävä siihen vakavaan tilanteeseen, joka Suomessa on työllisyyden suhteen. Työpaikkojen luomiseen ja työttömyysturvan kehittämiseen täytyy saada uusia avauksia, Rinne toteaa.

On syytä kysyä, olisiko tavarataloketjun kehittämiseen sitouduttu pitkäjänteisemmin, jos omistajuus olisi pysynyt kotimaisissa käsissä?

Rinteen mielestä Anttilan konkurssi antaa aihetta vakavaan keskusteluun omistajuuden merkityksestä. Vuonna 2015 Kesko myi omistamansa ketjun ulkomaiselle 4K Investille. Toiminta jatkui uuden omistajan alaisuudessa vain vuoden ajan.

− On totta, että Anttila oli vaikeuksissa jo kauan ennen kun se myytiin 4K Investille. Kuitenkin on syytä kysyä, olisiko tavarataloketjun kehittämiseen sitouduttu pitkäjänteisemmin, jos omistajuus olisi pysynyt kotimaisissa käsissä? Uuden omistajan kaltaisille toimijoille konkurssit ovat liiketoimintamallin mukaista arkipäivää, Rinne muistuttaa