Palkankorotukset noudattavat kierroksen aikana muotoutunutta yleistä linjaa. Osa maksetaan prosentteina, osa euroina.

Haastattelukierroksen perusteella JHL:läiset olisivat valmiita hyväksymään ratkaisun.

– Vaadimme lisää rahaa, ja ainakin meidän alueellamme korotukset olisi haluttu euroina. Mutta realismia on se, ettei kukaan olisi antanut meille enemmän kuin teollisuusliitoille, liikelaitoskuntayhtymä Servican pääluottamusmies Reijo Räsänen Siilinjärveltä huomauttaa.

– Olisiko pitänyt koetella kepillä enemmän jäätä. En tiedä. Ei se olisi välttämättä auttanut. Oli kuitenkin tiukka neuvottelu pitkiin aikoihin.

JHL:läisten varapääluottamusmies ja -työsuojeluvaltuutettu, Raaseporin kaupungilla kuljettajana työskentelevä Riku Oraskari on valmis hyväksymään ratkaisun. Häntä jäi kuitenkin mietittymään se, että sopimuksen mukaan kuntatyöntekijä saa jäädä vapaalle hoitamaan 12-vuotiasta lasta. Ikärajaa siis nostettiin.

– Me häviämme näin kilpailussa yksityiselle sektorille. Oikeus pitäisi olla kaikilla tai ei kenelläkään.

Oraskari on huolissaan siitä, että kuntatyönantajalla on jo nyt vaikea rekrytoida esimerkiksi pätevää keittiöhenkilökuntaa palkkojen pienuuden takia.

– Saako työnantaja helpommin työntekijöitä markkinoimalla parempia hoitovapaita vai maksamalla oikeudenmukaista palkkaa? Sitä voi jokainen miettiä.

Hänen mielestään myöskään isyysvapaan pituus ei kuuluisi työmarkkinapöytiin.

Räsänen on hieman toista mieltä. Tosin hän toteaa, että asia olisi ehkä voitu sopia paikallisesti tapaus kerrallaan.

Ylipäänsä kilpailu kuntien ja yritysmaailman kesken käy kolmikon mielestä yhä kiivaammaksi. Lomarahan kompensoinnin jääminen hieman puolitiehen ei heidän mukaansa auta asiaa.

– Kuntapuoli otti lomarahojen leikkauksen totaalisesti käyttöön, mutta yksityiset eivät. Se vaikuttaa työntekijöiden saamiseen julkiselle sektorille – ratkaisu mietityttää siksikin, että eläköityminen vauhdittuu. Meillä ei ole koskaan ollut hyvät palkat, joten sen sijaan pitäisi olla tarjolla jotain muuta. Kyllä se jännästi kosiskelee tuo yksityinen puoli, laitoshuollon puolella työskentelevä Kirsikka-aho pohtii.

Oraskari huomauttaa, että lomarahojen leikkaus iski suoraan kunta-alan työläisten ostovoimaan ja se vaikuttaa muun muassa kotimaan matkailuun.

Räsänen katsoo jo tulevaisuuteen. Hänen mielestään JHL:n ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin soisi lähestyvän enemmän toisiaan esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla – samoilla aloilla kun liikutaan.

– Saataisiin vähän hermopainetta työnantajiin.

Koko kolmikko antaa suuret kiitokset JHL:n neuvottelijoille, joilla oli kovat paineet.

– Kaikki muut kunta-alan osapuolet ovat jo hyväksyneet sopimukset. Yksinäisenä liittona me saisimme olla lakossa hamaan tappiin, Räsänen kuvailee ennen edustajiston päätöksiä.

Anna Grip ja Karoliina Silvennoinen kertovat, että neuvottelutuloksesta on tullut yllätävän vähän palautetta heille.

Karoliina Silvennoinen pitää JHL:läisten puolta Joensuun kaupungilla pääluottamusmiehenä. Jäseniä on noin 600. Virkasisko, arkistonhoitaja Anna Grip on vastaavassa tehtävässä Sotkamon kunnassa, jossa JHL:läisiä on noin 170.

Silvennoinen on tyytyväinen siitä, että kunta-alan palkkaus noudattelee yleistä linjaa.

– Mutta kyllä ihmiset ovat aika pettyneitä siihen, että lomarahan menetystä kolmelta vuodelta ei korvata kokonaan. Itse en sitä odottanutkaan, hän pohtii.

Grip on samoilla linjoilla.

– Se vähän närästää. Mutta ei ratkaisua varmaan lakkoilemallakaan olisi saatu paremmaksi. Siihen nähden olen ihan tyytyväinen neuvottelutulokseen.

Sekamalli palkankorotuksissa hieman mietityttää. Ensimmäinen korotus, vähintään 1,25 prosenttia tulee toukokuun alussa.

– Se ei hirveästi ensimmäisessä tilissä tunnu. Isompi helpotus olisi ollut, jos olisi saatu koko palkankorotussumma kerralla, Grip huomauttaa.

Silvennoinen on hyvillään siitä, että naisvaltaiselle alalle tärkeitä eurokorotuksia on myös tulossa.

He kertovat saneensa yllättävän vähän palautetta viimeviikkoisen neuvottelun tuloksesta.

– Väki tuntuisi olevan ihan tyytyväistä. Tsemppiä on tullut siitä, että päästiin tähän tulokseen.

Naiset uskovat, että ylityö- ja vuoronvaihtokiellot vauhdittivat ratkaisuun pääsemistä, mutta ne myös huolestuttivat lasten ja vanhusten parissa työskenteleviä.

– Monella on ollut huono omatunto. Mutta toisaalta tämä työtaistelutoimi osoitti, ettei ole oikein, että normaali työaika ei riitä työn tekemiseen kunnolla. Kyllä se varmaan herätti kaikki tahot, Grip ja Silvennoinen uskovat.