Orpo sanoi esittäneensä Costalle pyynnön Münchenin turvallisuuskokouksessa perjantaina.

PÄÄMINISTERI kertoi vieneensä turvallisuuskonferenssiin Suomen näkemystä, jonka mukaan EU:lla pitää olla Ukrainan rauhaan yhtenäinen viesti.

– Siksi olen pyytänyt, ja uusin eilen sen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Costalle, ylimääräisen Eurooppa-neuvoston koolle kutsumista. Siitä käydään nyt hyvää keskustelua. Hän pohtii asiaa. Ensimmäinen vaihe on se, että sunnuntaina tai maanantaina EU:n ulkoministerit kokoontuvat pohtimaan tilannetta, Orpo sanoi Ykkösaamussa.

EU:N pitää Orpon mukaan etsiä yhteinen näkemyksensä keskeisiin rauhanelementteihin, jälleenrakennukseen ja rauhanturvaamiseen.

Yhdysvalloista on viime päivinä kuultu Ukrainan suhtaan ristiriitaisia viestejä. Puolustusministeri Pete Hegseth sanoi aiemmin viikolla Brysselissä, että rauha edellyttää Ukrainalta alueluovutuksia. Ukrainasta ei Hegsethin mukaan olisi tulossa myöskään Naton jäsentä.

– Me tuemme Ukrainan EU-jäsenyyttä ja Ukrainan Nato-jäsenyyttä, Ukranan länsi-integraatiota. Ukrainan paikka on Euroopassa, Orpo sanoi.

– Me emme hyväksy sitä, että kansainvälistä oikeutta, YK:n peruskirjaa rikotaan ja rajoja siirrellään voimalla ja sodalla, pääministeri jatkoi.

ORPON mukaan Euroopan turvallisuusinfrastruktuuriin ei rauhassa pidä koskea.

– Venäjä ei voi tulla sanelemaan eurooppalaisia turvallisuusrakenteita.

– Venäjä on siksi pakotettava neuvottelupöytään, niin kuin on tapana sanoa, että neuvottelut ja rauha voiman kautta. Siksi ei ole aika nyt vähentää Ukrainan tukemista eikä helpottaa Venäjän sanktioita. Ei pidä antaa periksi tuumaakaan Euroopan turvallisuusjärjestelyissä. Sitä kautta saadaan pysyvä rauhantila Eurooppaan suhteessa Venäjään.

RAUHAN turvaamiseen Ukrainassa tarvitaan Orpon mukaan myös sotilaallista tukea.

– Meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Me olemme liittokunnan (Nato) jäsen ja Euroopan unionin jäsen. Meidän kumppanimme sekä Euroopan unionissa että Natossa ymmärtävät sen, että meidän sotilaidemme tehtävä on turvata ennenkaikkea Suomea.

Orpo ei kuitenkaan sulkenut pois, etteikö Ukrainaan voitaisi lähettää rauhanturvaajia myös Suomesta. Koska asiasta ei ole esitystä, ei siihen Orpon mukaan ole tässä vaiheessa myöskään kantaa.

– Totta kai olemme, kuten olemme aina, sillä resurssilla ja niillä kyvyillä mukana, mikä meille on mahdollista.