Suomessa asetettiin viime vuonna konkurssiin lähes neljännes enemmän yrityksiä kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 2 715.

Taloushallintoliiton mukaan konkurssien määrän kasvamisen taustalla olivat korkojen nousu ja siitä seuranneet muutokset taloudessa.

Tammikuussa tilintarkastajat odottivat ongelmien lisääntyvän tänä vuonna jopa enemmän kuin pahimpaan korona-aikaan syksyllä 2020. Heikentyneen taloustilanteen ja korkojen nousun lisäksi myös rahoituksen riittävyys nostettiin tapetille.

Tuoreimmassa, vuosittain tehtävässä Tilintarkastajabarometrissä ”työmarkkinajärjestelmän ja työlainsäädännön jäykkyydet” taas saivat vain 5 prosentin osuuden vastauksista.

Kerron näistä taustaksi tilanteessa, jossa työmarkkinajumi on iskenyt satamia ja vientiä säppiin ja maassa on päällä jo neljäs peräkkäinen poliittinen lakkoviikko.

Kiistan keskellä työnantajapuoli on jo haksahtanut esittelemään johdattelevia kysymyksiä ja epäselviä tuloksia sekä odottamaan palkansaajajärjestöltä jopa ”uskottavia vaihtoehtoja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiselle”.

Samalla SAK:ta ja sen liittoja kuitenkin syytetään ulkoparlamentaarisesta vaikuttamisesta.

KUKAAN tuskin on eri mieltä siitä, että lakoilla on se harmillinen puoli, että niistä aiheutuu vahinkoa.

Tämä vahinko on seurausta siitä laillisuudesta, jolla työntekijäpuoli koettaa ajaa asemaansa ja oikeuksiaan tilanteessa, jossa hallitus ja työnantajat haluavat siltä niitä viedä.

Kauan nykyistä oikeutta poliittiseen lakkoiluun ei Suomessa kuitenkaan ole, koska maan hallitus on tekemässä sen nykylaajuudessaan kielletyksi viimeistään 1. heinäkuuta.

Monet pienemmistä yrityksistä ovat kovilla mutta usein syistä, jotka kannustavat suomalaista yrityskenttää katsomaan enemmän myös peiliin kuin “Hakaniemen ay-ruhtinaiden” suuntaan.

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan jopa neljännes konkursseista johtuu siitä, että yritys ei saa rahojaan ajallaan, koska suuret yhtiöt pidentävät laittomasti maksuaikoja. Suurten yritysten lisäksi vastaavaan syyllistyvät myös valtio- ja kuntaomisteiset yhtiöt.

Helmikuussa tehdyn gallupin vastaajista 53 prosenttia kertoi, että käytössä olevista yli 30 päivän maksuajoista ei ole sovittu yrityksen kanssa lain edellyttämällä tavalla.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kuvailikin tiedotteessa, kuinka suuryritys voi vain yksipuolisesti ilmoittaa pienyrittäjän saavan rahansa myöhemmin. Tämä on suoranainen “maan tapa”.

Voimassa olevan lain mukaan yritysten välisten laskujen maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on osapuolten välillä erikseen sovittu, mutta silti noin 40 prosenttia yrityksistä kertoo joutuvansa odottelemaan saataviaan yli 30 päivää.

Mitä pidemmäksi aika venyy, sitä suurempia vaikeuksia siitä tietysti seuraa. Konkursseja.

Jos Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitäisivät ongelmasta meteliä yhtä lailla kuin monesta muusta asiasta, yrityskentän tilanne ja tulevaisuus olisi jo sen vuoksi monin tavoin valoisampi.