Työttömyysturvan suojaosan poistosta on puhuttu paljon työnteon kannustimien sekä toimeentulon heikentymisen näkökulmasta, mutta keskustelu vaikutuksista on jäänyt mustavalkoiseksi. YTK Työttömyyskassa teki jäsenkyselyn tarkastellakseen lakimuutoksenvaikutuksia.

Työttömyysturvan suojaosa poistui lakimuutoksen myötä huhtikuussa 2024. Ennen suojaosan poistoa työtön saattoi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman vaikutusta päivärahaan, nyt jokainen ansaittu euro leikkaa etuutta 50 sentillä.

Tiedotteen mukaan tämä vähentää kannustimia, mutta ei tee työnteosta kannattamatonta.

YTK Työttömyyskassan tilastojen mukaan soviteltavien ansiopäivärahahakemusten määrä on suojaosan poiston jälkeen vähentynyt. Tämä kertoo siitä, että osa‑aikatyötä tehdään nyt vähemmän kuin aiemmin.

YTK:N tuoreen kyselyn mukaan osa-aikatyötä tekevät eivät ole yksi yhtenäinen joukko. Suurin joukko eli lähes puolet (47,5 prosenttja) tekee töitä niin paljon kuin niitä on tarjolla, eikä suojaosan poisto ole muuttanut heidän käyttäytymistään.

Samaan aikaan moni muu kuitenkin elää aivan toisenlaisessa todellisuudessa.

Pienelle, mutta tärkeälle joukolle jokainen työtunti on nyt aiempaa suurempi riski. Kun päiväraha pienenee heti, tulot voivat vaihdella rajusti, jolloin epävarmuus kasvaa.

Toiset kokevat osa-aikatyön jo valmiiksi kannattamattomaksi ja rajoittavat työntekoa entisestään. Heille muutos tarkoittaa suoraan heikompaa taloudellista asemaa.

Kolmas suuri joukko (28,5 prosenttia vastaajista) tekee osa-aikatyötä, vaikka kokevat sen taloudellisesti huonosti kannattavaksi. He työskentelevät ammattitaitonsa ja työelämäyhteyksiensä säilyttämiseksi.

Suojaosan poiston myötä heidän nettotulonsa ovat pienentyneet. Tämä lisää henkilökohtaista kuormitusta tässä joukossa ja siirtää järjestelmän sopeutumiskustannuksia yksilöiden kannettavaksi.

YTK:N näkemyksen perusteella suojaosan poistosta käyty keskustelu kaipaa enemmän tarkkuutta ja vähemmän yksinkertaistuksia.

– On totta, että työnteko on edelleen taloudellisesti kannattavaa. On myös totta, että soviteltavien hakemusten vähenemistä ei voi suoraan selittää suojaosan poistolla. Samalla on kuitenkin kiistatonta, että muutos on heikentänyt joidenkin ryhmien taloudellista asemaa ja lisännyt epävarmuutta juuri niissä tilanteissa, joissa työtä on vähän, pätkittäin ja ilman mahdollisuutta vaikuttaa työmäärään, Auli Hänninen sanoo.

Suojaosa ei ollut kaikille merkityksellinen. Mutta niille työttömille, joihin se vaikutti, sen poistuminen ei ollut neutraali muutos.

– Kun työmarkkinoilla etsitään keinoja lisätä työn vastaanottamista ja tukea kiinnittymistä työelämään, keskustelun lähtökohdaksi olisi syytä ottaa tämä ryhmien välinen ero. Olettamus siitä, että muutos vaikuttaa kaikkiin samalla tavalla, on liian yksinkertainen, tiedotteessa sanotaan.