-  Nyt kun sota Lähi-idässä saadaan päätökseen, samaa tahtia rauhan edistämiseksi on tärkeää jatkaa, Zelenskyi kirjoittaa.

Ukrainalaispresidentti sanoo keskustelleensa Stubbin kanssa siitä, että myös Euroopassa sota voidaan saada päätökseen, ja sen saavuttamiseksi sekä Yhdysvaltojen että muiden kumppanien johtajuus on erittäin tärkeää.

Zelenskyin mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin oli tärkeää onnistua Gazan sodan lopettamiseen ja panttivankien vapauttamiseen tähtäävissä toimissa.

Zelenskyi sanoo keskustelleensa Stubbin kanssa myös viimeaikaisista Venäjän iskuista Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja Ukrainan tarpeesta ilmapuolustuksen vahvistamiseen.

Stubb kiittää omassa X-julkaisussaan Zelenskyiä perusteellisesta puhelinkeskustelusta.

-  Nyt tärkeintä on keskittyä lyhyellä aikavälillä sotilaalliseen apuun, pitkällä aikavälillä turvatakuisiin ja rauhanprosessiin, Stubb kirjoittaa.

YHDYSVALTAIN presidentti Trump sanoi tapaavansa Zelenskyin perjantaina Valkoisessa talossa Washingtonissa. Trump kertoi asiasta varhain tiistaiaamuna Suomen aikaa.

Zelenskyi vahvisti osaltaan maanantaina, että hän matkaa Yhdysvaltoihin tällä viikolla. Zelenskyin mukaan tavoitteena on keskustella Ukrainan ilmapuolustuksesta ja Venäjän painostamisesta.

Ainakin Financial Times ja CNN olivat jo tätä ennen uutisoineet lähteidensä pohjalta Zelenskyin ja Trumpin perjantaille kaavaillusta tapaamisesta.

Zelenskyi on kertonut käyneensä Trumpin kanssa kaksi eri puhelinkeskustelua viikonloppuna.

-  Keskustelimme herkistä asioista. Keskustelu ei ollut riittävä, mutta se oli asiasisältöinen, Zelenskyi sanoi EU:n ulkopoliittisen edustajan Kaja Kallaksen tapaamisen yhteydessä Kiovassa.

Etukäteen on arvuuteltu, aikooko Yhdysvallat antaa Ukrainalle pitkän kantaman iskuihin soveltuvia Tomahawk-risteilyohjuksia, mitä Trumpin on kerrottu harkitsevan.

UKRAINALLE annettava ulkomainen sotilaallinen apu on ollut viime kuukausina selvässä laskussa, kertoo Kyiv Independent -lehti. Sen tiedot perustuvat Saksassa toimivan Kiel-instituutin selvitykseen, joka on määrä julkistaa myöhemmin tänään.

Instituutti pitää avun laskua heinä-elokuussa yllättävänä ottaen huomioon Naton uuden järjestelyn, jossa eurooppalaiset Nato-maat voivat ostaa aseita Yhdysvalloista toimitettavaksi Ukrainalle. Uuteen PURL-lyhenteellä (Prioritised Ukraine Requirements List) tunnettuun hankkeeseen ovat jo ilmoittautuneet muun muassa Tanska, Norja, Saksa ja Hollanti.

Lehtitietojen mukaan myös Suomen hallitus harkitsee osallistumista aseostoihin Yhdysvalloista Ukrainalle.

Yhdysvallat lopetti sotilaallisten apupakettien myöntämisen Ukrainalle viime keväänä. Kiel-instituutin mukaan Ukrainan saaman sotilaallisen avun kokonaismäärä pysyi kuitenkin vielä vuoden ensimmäisen puoliskon ajan vakaana, Kyiv Independent kirjoittaa.

Sotilasavun vähenemisestä huolimatta Ukrainalle annetun taloudellisen ja humanitaarisen avun määrä on pysynyt Kiel-instituutin mukaan yhä jotakuinkin ennallaan.