– Meille maahanmuuttajataustaisille Turun tapahtumat eivät tulleet yllätyksenä. Voisi melkein sanoa, että se yllätti, että tämä tapahtui vasta nyt, Husu linjaa.

Hänen mukaansa osa hiljattain maahan tulleista on todella huonosti voivia ihmisiä, joiden tulisi olla laitoshoidossa.
– He ovat käveleviä pommeja. Nyt he eivät saa esimerkiksi lääkitystä. Tässä jää tekemättä ongelman ennaltaehkäisy, ja Suomihan on ollut ennaltaehkäisyn mallimaa.
Husseinin omalla kohdalla kotoutuminen Suomeen onnistui, vaikkakaan ei vailla törmäyksiä rasismiin ja ennakkoluuloihin.

– Kokonaisuutena sanon silti, että olen sydämestäni kiitollinen Suomelle siitä, että minä ja perheeni pääsimme tänne sotaa pakoon.

Hän kuvaa identiteettiään uudissanalla suomalialainen.
– Olen etnisesti somali, mutta kansalaisuuteni ja ajatukseni ovat suomalaisia. Tunnen itseni osaksi sitä Suomea, jota on rakennettu sata vuotta

Husu kertoo, että 1990-luvulla tummaihoisen piti Suomessa varoa, missä, kenen kanssa ja mihin aikaan liikkuu.

– Näin ei ole enää. Nykyisin rasismi on muuttunut enemmän verbaaliseksi, sanahelinäksi. Sosiaalinen media on antanut sille kanavan.

Husu sanoo, että 98 prosenttia suomalaisista ei ole rasisteja.

– He eivät näe minua erilaisena kuin muita: Mutta ne pari prosenttia huutavat sen verran kovaa, että se porukka vaikuttaa kokoaan isommalta.

Hussein ounastelee, että hän on onnistunut kääntämään kohtaamansa syrjinnän voimavaraksi.

– Jostain syystä se näyttäisi antaneen minulle päättäväisyyttä pyrkiä eteenpäin. En ole halunnut uhriutua.

Yksi eteenpäin pyrkimisen väylä on ollut radio. Husu juonsi yhdessä Ali Jahangirin kanssa Yleisradiossa Ali ja Husu -ohjelmaa.

– Katsoisin meidän Alin kansa todistaneen, että radio-ohjelmallakin pystyy yhä vaikuttamaan keskustelunaiheisiin ja yleiseen mielipiteeseen. Ei sosiaalinen media ole sitä muuttanut, Husu toteaa. Ohjelmalla oli jopa satatuhatta kuulijaa. Sen valtiksi arvioitiin, että Ali ja Husu eivät lähteneetkään puimaan teemojaan maahanmuuttajan näkökulmasta.

– Me halusimme osallistua keskusteluun suomalaisina, Suomen kansalaisina, emme maahanmuuttajina.

Joillakin muilla sektoreilla Husu on kuitenkin jättänyt puumerkkinsä nimenomaan maahanmuuttajana. Hän korostaa, että omien yhdistysten ja järjestöjen perustaminen on Suomeen saapuneille oiva keino rakentaa kontakteja.

– Ilman järjestöjä kuilu kontaktien luomiseen olisi vielä isompi. Suomihan on järjestöjen ja yhdistysten luvattu maa. Kun maahanmuuttajat perustavat vaikkapa oman yhdistyksen, on helpompi saada yhteys vastaaviin kantasuomalaisten yhdistyksiin.

Maahanmuuttajien Berde-yhdistyksen luotsaamisen lisäksi Husu lähti mukaan politiikkaan keskustan riveissä. Runsas vuosi sitten hän erosi puolueesta muun muassa koulutukseen ja kehitysapuun tehtyjen leikkausten vuoksi. Kunnallisvaaleissa hän pääsi läpi SDP:n edustajana.

Pertti Mattila, STT