Antti Rinne: ”En voi uskoa, että Ahtisaari on tätä todella tarkoittanut”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Presidentti Martti Ahtisaari esittää eilen ilmestyneessä keskustelukirjassa muutaman hyvin happaman kommentin SDP:n suuntaan. Hän sanoo muun demarien olevan romuttamassa hyvinvointivaltiota ja kysyy miten SDP:tä voi äänestää.

Ahtisaaren, ministeri Jaakko Iloniemen ja journalisti Tapani Ruokasen keskustelujen pohjalta on julkaistu kirja Miten tästä eteenpäin (Docendo). SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole ehtinyt kirjaa vielä lukea.

– Tulen sen luonnollisesti lukemaan ja odotan mielenkiinnolla maailmanpolitiikkaan liittyvää keskusteluosiota, Rinne toteaa.

– Presidentti Ahtisaari on tehnyt mittavan uran kansainvälisessä kehyksessä ja hän ei ole turhaan saanut Nobelin palkintoa ansioista kansainvälisesssä rauhanvälityksessä. Näistä ansioista kunnioitan häntä kovasti, hän lisää.

Ahtisaari ottaa jälleen kirjassa voimallisesti kanta siihen, että Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Hän sanoo jopa, että Suomi voisi hakea Naton jäsenyyttä ennen Ruotsia.

Rinne toteaa, että SDP näkee, että ulko- ja turvallisuuspolitikan peruspilarien rakentuvan sotilaallisen liittoutumattomuuden, uskottavan oman puolustuksen ja hyvien yhteistyösuhteiden varaan.

– Minun mielestä SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on hyvä. Kaiken perusta pitää olla suomalaisten turvallisuus. Myös Nato-kysymys on pragmaattinen kysymys.

Rinne kertaa myös, miten rauhankumppanuus ja kriisinhallinta Naton kanssa ja sen syventäminen on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaaa erityisesti uskottavan oman puolustuksen näkökulmasta.

– Syventyvä yhteistyö Ruotsin kanssa erityisesti Itämeren alueen turvallisuusympäristön takia on tärkeää. Samoin sitä on kahdenvälinen yhteistyö USA:n kanssa.

Tienestit puoliksi?

Presidentti Ahtisaaren talous- ja työmarkkinapolitiikkaan liittyvät mediassa kirjan pohjalta esitetyt kannanotot tuntuvat Rinteen korviin vierailta.

– Julkisuudessa esitettyjen kommenttien mukaan Ahtisaari syyllistää SDP:tä ja ammattiyhdistysliikettä Suomen talouden alasajamisesta. Niiden mukaan jääräpäinen sitoutuminen työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin ja yleissitovuuteen vaikuttaa Ahtisaaren mielestä olevan suurin ongelma, Rinne luettelee.

– Minun mielestä ammattiyhdistysliike ja ylipäätään työmarkkinajärjestöt ovat vuoden 2007 jälkeen osoittaneet merkittävällä tavalla vastuuta kilpailukyvun ja Suomen menestyksen näkökulmasta. On tehty useita peräkkäisiä erittäin matalia palkkaratkaisuja, eläkeratkaisu ja nyt viimeksi kiky-sopimus.

– Näissä olosuhteissa on kohtuutonta sanoa, että työmarkkinajärjestöt eivät ymmärrä, että kaupankäynti on muuttunut globalisaation seurauksena tai että niiden jääräpäisyys vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan, Rinne sanoo.

Ahtisaari viittaa kirjassaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ja puhuu ylihinnoittelusta.

– Jos pannaan tienestit puoliksi, pärjäämme, Ahtisaari lausuu.

– En voi uskoa, että presidentti Ahtisaari on tätä todella tarkoittanut. Ihmisten pitää pystyä maksamaan asuminen, ruoat, lasten harrastukset ja tällä hetkellä moni pieni ja keskituloinen on todella pulassa toimeentulonsa kanssa, Antti Rinne vastaa.

– Oikea tapa nousta suomalaisen kansantalouden ongelmista on panostaa koulutukseen ja osaamisen sekä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioon. Tätä kautta saadaan työtä, jonka tuloksista voi saada riittävän korkean hinnan, jotta Suomessa pystyy elämään, hän jatkaa.

Rinne näkee työehtosopimusten yleissitovuuden takaava yritysten välisen reilun kilpailun ja sen että vähimmäistyöehdot eivät ole kilpailutekijöitä.

– Uskon, että Martti Ahtisaari tietää, että pienimmät työehtosopimusten mukaiset vähimmäispalkat liikuvat tuhannen euron paikkeilla enkä voi uskoa, että näitä palkkoja voisi puolittaa.

Kirjan julkistamistilaisuudessa eilen Ahtisaari jo hiukan pehmensi kantojaan.

Ahtisaari on myös kritisoinut edellisen puoluejohtajan Jutta Urpilaisen kohtelua puolueessa ja kertonut kannattavansa tämän asettumista presidenttiehdokkaaksi.

– Jaan Martti Ahtisaaren käsityksen siitä, että Jutta Urpilainen olisi hyvä sosialidemokraattien presidenttiehdokas, Antti Rinne toteaa.

”Erottamispäätös oikea” – ajankohta vain ihmetyttää Pirkanmaalla

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajan Terhi Kiemungin erottaminen on monen asian summa, sanoo perussuomalaisten Pirkanmaan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja Ari Prihti. Hänen mukaansa Kiemungin ongelmat ovat liittyneet lähinnä tämän kirjoituksiin sosiaalisessa mediassa.

Prihti ei yllättynyt Kiemungin erottamisesta, mutta pitää erottamisen ajankohtaa outona, koska kuntavaalit ovat lähellä.

– Tämä aiheuttaa monenlaisia harmaita hiuksia etenkin Tampereella, hän sanoo.

Prihti pitää erottamispäätöstä oikeana. Kiemungin kirjoitukset islaminuskosta aiheuttivat kohua jo viime keväänä, minkä jälkeen Pirkanmaan perussuomalaisten piirihallitus erotti hänet varapuheenjohtajan paikalta luottamuspulan takia. Tampereen perussuomalaiset valitsi kuitenkin Kiemungin lokakuussa jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana.

Prihti sanoo, että Tampereen perussuomalaisten hallituksessa on voinut olla jonkinlaisia jakolinjoja Kiemungin suhteen, mutta hallituksen johto on ollut koko ajan tämän takana.

Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi ei halunnut kommentoida Kiemunkia STT:lle, vaan sanoi puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon hoitavan kommentoinnin.

”Herrat suhmuroivat ja kansa maksaa” – Feldt-Ranta arvostelee kovin sanoin vihreiden Vartiaa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia äänesti eduskunnassa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksen puolesta. SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ihmettelee, että nyt Vartia syyttää niitä kansanedustajia politikoinnista, jotka eivät katsoneet hyvällä ministerin epäasialliseksi todettuja toimia.

– Vartia tulee lausunnollaan ja kirjoituksellaan siunanneeksi sen, että sääntöjä saa rikkoa ja epäasiallisesti saa toimia. Mutta moitteita ei saa jakaa, vaan asiat pitää lakaista maton alle, ”ettei synny huonoa tunnelmaa”.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportti moittii Berneriä kyseenalaisesta omistajaohjauksesta, jossa yhtiö pakotettiin luopumaan vahingonkorvauskanteista. Raportissa Bernerin todetaan puuttuneen Finavian toimintaan vastoin keskeisiä omistajaohjauksen pelisääntöjä.

Vihreiden Vartian edustama ajattelu on paluuta vanhaan aikaan.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta moitti yksimielisessä mietinnössään ministeriötä omistajaohjauksen vakiintuneiden periaatteiden vastaisesta puuttumisesta yhtiön operatiivisiin asioihin. Valiokunta kannatti myös vahingonkorvauksien hakemista ja katsoi, että korvausasiat olisi tullut ratkaista yhtiökokouksessa.  Samalla valiokunta velvoitti hallitusta täsmentämään valtionyhtiöiden riskienhallintaa sekä omistajaohjauksen periaatteita, jottei vastaavaa enää tapahtuisi.

– Mitä tästä ei olisi saanut sanoa? Vartia sanoo edustavansa uutta poliittista kulttuuria, mutta eikö hän päinvastoin edusta ikivanhaa ja kyseenalaista kulttuuria: aikaa, jolloin herrat suhmuroivat, poliitikot pelastavat toisiansa ja kansa maksaa, Feldt-Ranta kysyy.

Hänen mukaansa näin yhteiskunnan yhdessä sovittujen pelisääntöjen sijaan astuu vahvemman oikeus.

– Nythän hallituspuolueiden ja vihreiden tuella uhkaa syntyä tilanne, jossa valtio menettää 34 miljoonaa euroa eikä asiasta vastaa kukaan, hän muistuttaa.

– Vihreiden Vartian edustama ajattelu, jossa ikäviä tosiasioita ei saa sanoa ääneen, on paluuta vanhaan aikaan. Avoimuus, yhdenvertaisuus ja tilivelvollisuus ovat uuden ajan tärkeitä arvoja, joita kaikkien poliitikkojen pitäisi tänään kunnioittaa, Feldt-Ranta korostaa.

Hälytyskellojen pitäisi soida: Luottamus päättäjiin on matalalla

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Suomalaisilla on heikko luottamus päättäjiin, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.

Euroopan unionin päättäjiin luottaa erittäin tai melko paljon vain alle viidesosa suomalaisista (18%). Valtakunnan ja oman maakunnan päättäjiin luottaa hiukan useampi, noin joka neljäs (26%). Kotikunnan päättäjiin puolestaan luottaa kolmannes (33%).

Edellisen kerran luottamusta oman kotikunnan päättäjiin selvitettiin vuonna 2013. Vertailu aiempaan ei kerro mittavasta muutoksesta.

Kokoomuksen kannattajat luottavat päättäjiin muita enemmän, perussuomalaisten tukijat taas muita vähemmän. Keskustan kannattajat luottavat muita enemmän oman maakunnan ja kotikunnan päättäjiin.

SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien epäluottamus kohdentuu voimakkaasti valtakunnan tason päätöksentekijöihin. Tämä selittyy sillä, että puolueet ovat oppositiossa.

Oman maakunnan päättäjiin luotetaan eniten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa luotetaan maakunnan päättäjiin keskimäärää vähemmän.

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS. Viime joulukuussa järjestettyyn internetpaneeliin osallistui noin 4 300 vastaajaa.

Kiemunki erotettiin perussuomalaisista: ”Ei ole muuta ulospääsyä”

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Perussuomalaisten puoluehallitus on erottanut Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajan Terhi Kiemungin puolueesta. Asian vahvistaa STT:lle puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Erottamisesta päätettiin puoluehallituksen kokouksessa perjantaina.

Slunga-Poutsalo sanoo, ettei voi avata erottamisen syitä, koska puolueen jäsenyyteen liittyvät tiedot ovat luonteeltaan arkaluonteisia. Hänen mukaansa perussuomalaiset on puolueena hyvin pitkämielinen, mutta nyt puoluehallitus totesi, että on ajauduttu tilanteeseen, josta ei ole muuta ulospääsyä.

Kiemunki on kansanedustaja Lea Mäkipään avustaja.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti lokakuussa 2016 syytteen Kiemunkia vastaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Käräjäoikeus tuomitsi Kiemungille kirjoituksesta 30 päiväsakkoa.

Sipilä uhkuu voitonvarmuutta: ”Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupungistuminen on kiihtynyt Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, vaikka pääministeri on toistuvasti puolustanut koko maan asuttuna pitämistä. Viimeksi kymmenen suurinta kaupunkiseutua ovat kasvaneet Suomen sisäisellä muuttoliikkeellä mitaten yhtä nopeasti Paavo Lipposen (sd.) pääministerikaudella 2000-luvun taitteessa. Aluetutkija Timo Aron laskelmasta voi tulkita, että taloustilanne vaikuttaa kaupungistumisen vauhtiin hallituspohjaa enemmän.

Sipilän mukaan kaupungistumisen vauhti riippuu työpaikkojen synnyttämisestä. Hän sanoo hallituksen panostaneen esimerkiksi tieverkkoon ja korjausrakentamiseen, jotka vaikuttavat kasvukeskusten ulkopuolella.

– Isot uutiset kasvukeskusten ulkopuolella ennakoivat toisenlaisesta kehityksestä, paljon on toisenlaista virtaa olemassa. Siinä löytyy luonnon tasapaino mihin työpaikat syntyvät, Sipilä sanoo STT:n kuntavaalihaastattelussa.

Hän viittaa isoilla uutisilla biotuotetehtaisiin ja muihin tehdashankkeisiin. Sipilän mukaan kaupungistuminen on eurooppalainen ilmiö, jossa Suomi etenee valtavirrassa.

– Biotalouden hankkeet ovat hyvä esimerkki, että tekeminen hajautuu sinne missä luonnonvarat ovat. Se on tervettä hajauttamista, kun se lähtee luontaisista elinvoimatekijöistä, joita kullakin alueella on, Sipilä sanoo.

Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys.

Tällä hetkellä ihmiset muuttavat samalla keskustan vahvoilta kannatusalueilta kaupunkeihin, joissa Etelä-Suomessa keskusta on pieni puolue. Helsingissä ja Espoossa keskusta keräsi edellisissä vuoden 2012 kuntavaaleissa alle neljä prosenttia äänistä, Tampereella ja Vantaalla puolueen kannatus oli noin viisi prosenttia.

Sipilä uskoo keskustan kasvavan etelän kaupungeissa, mutta prosenttitavoitetta puolue ei ole huhtikuun kuntavaaleihin asettanut. Helsingissä puolue tavoittelee suurempaa kannatusta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla, joka vaihtaa pääkaupunkiin Ruokolahdelta.

– Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue. Keskusta edustaa yleispuolueena keskilinjaa, joka esimerkiksi Eurooppa-politiikassa näyttää tulevan Suomen linjaksi. Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys, Sipilä sanoo.

Sipilä uskoo, että kuntien määrä tulee vähenemään ”jonkin verran” vapaaehtoisten kuntaliitosten myötä. Sipilä välttää antamasta kuntapoliitikoille neuvoja esimerkiksi koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä, mutta puolustaa hallituksen linjaa. Hallitus on antanut kunnille vaihtoehdon esimerkiksi rajoittaa subjektiivista päivähoitoa ja kasvattaa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.

– Hallituksena olemme kuntien toivomuksena päättäneet antaa liikkumavaraa, ja haemme yhä liikkumavaraa muissa kysymyksissä, Sipilä sanoo.

Hänen mukaansa paras asiantuntemus on paikan päällä.

– Jos koulussa oppilasmäärä laskee eikä ole mahdollisuutta kaikkia kouluja pitää, luotan paikalliseen päätöksentekoon, Sipilä sanoo.

Sipilä sanoo tavanneensa esimerkiksi koulutuksesta tai elinkeinopolitiikasta kiinnostuneita ehdokkaita, jotka eivät ole aiemmin olleet ehdolla, koska sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut valtuuston suurin asia. Nyt sote-uudistus vie kunnilta tämän vallan, mutta voi tuoda muista asioista kiinnostuneita mukaan politiikkaan.

STT–MIKKO ISOTALO