x

Antti Rinne: ”En voi uskoa, että Ahtisaari on tätä todella tarkoittanut”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Presidentti Martti Ahtisaari esittää eilen ilmestyneessä keskustelukirjassa muutaman hyvin happaman kommentin SDP:n suuntaan. Hän sanoo muun demarien olevan romuttamassa hyvinvointivaltiota ja kysyy miten SDP:tä voi äänestää.

Ahtisaaren, ministeri Jaakko Iloniemen ja journalisti Tapani Ruokasen keskustelujen pohjalta on julkaistu kirja Miten tästä eteenpäin (Docendo). SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole ehtinyt kirjaa vielä lukea.

– Tulen sen luonnollisesti lukemaan ja odotan mielenkiinnolla maailmanpolitiikkaan liittyvää keskusteluosiota, Rinne toteaa.

– Presidentti Ahtisaari on tehnyt mittavan uran kansainvälisessä kehyksessä ja hän ei ole turhaan saanut Nobelin palkintoa ansioista kansainvälisesssä rauhanvälityksessä. Näistä ansioista kunnioitan häntä kovasti, hän lisää.

Ahtisaari ottaa jälleen kirjassa voimallisesti kanta siihen, että Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Hän sanoo jopa, että Suomi voisi hakea Naton jäsenyyttä ennen Ruotsia.

Rinne toteaa, että SDP näkee, että ulko- ja turvallisuuspolitikan peruspilarien rakentuvan sotilaallisen liittoutumattomuuden, uskottavan oman puolustuksen ja hyvien yhteistyösuhteiden varaan.

– Minun mielestä SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on hyvä. Kaiken perusta pitää olla suomalaisten turvallisuus. Myös Nato-kysymys on pragmaattinen kysymys.

Rinne kertaa myös, miten rauhankumppanuus ja kriisinhallinta Naton kanssa ja sen syventäminen on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaaa erityisesti uskottavan oman puolustuksen näkökulmasta.

– Syventyvä yhteistyö Ruotsin kanssa erityisesti Itämeren alueen turvallisuusympäristön takia on tärkeää. Samoin sitä on kahdenvälinen yhteistyö USA:n kanssa.

Tienestit puoliksi?

Presidentti Ahtisaaren talous- ja työmarkkinapolitiikkaan liittyvät mediassa kirjan pohjalta esitetyt kannanotot tuntuvat Rinteen korviin vierailta.

– Julkisuudessa esitettyjen kommenttien mukaan Ahtisaari syyllistää SDP:tä ja ammattiyhdistysliikettä Suomen talouden alasajamisesta. Niiden mukaan jääräpäinen sitoutuminen työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin ja yleissitovuuteen vaikuttaa Ahtisaaren mielestä olevan suurin ongelma, Rinne luettelee.

– Minun mielestä ammattiyhdistysliike ja ylipäätään työmarkkinajärjestöt ovat vuoden 2007 jälkeen osoittaneet merkittävällä tavalla vastuuta kilpailukyvun ja Suomen menestyksen näkökulmasta. On tehty useita peräkkäisiä erittäin matalia palkkaratkaisuja, eläkeratkaisu ja nyt viimeksi kiky-sopimus.

– Näissä olosuhteissa on kohtuutonta sanoa, että työmarkkinajärjestöt eivät ymmärrä, että kaupankäynti on muuttunut globalisaation seurauksena tai että niiden jääräpäisyys vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan, Rinne sanoo.

Ahtisaari viittaa kirjassaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ja puhuu ylihinnoittelusta.

– Jos pannaan tienestit puoliksi, pärjäämme, Ahtisaari lausuu.

– En voi uskoa, että presidentti Ahtisaari on tätä todella tarkoittanut. Ihmisten pitää pystyä maksamaan asuminen, ruoat, lasten harrastukset ja tällä hetkellä moni pieni ja keskituloinen on todella pulassa toimeentulonsa kanssa, Antti Rinne vastaa.

– Oikea tapa nousta suomalaisen kansantalouden ongelmista on panostaa koulutukseen ja osaamisen sekä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioon. Tätä kautta saadaan työtä, jonka tuloksista voi saada riittävän korkean hinnan, jotta Suomessa pystyy elämään, hän jatkaa.

Rinne näkee työehtosopimusten yleissitovuuden takaava yritysten välisen reilun kilpailun ja sen että vähimmäistyöehdot eivät ole kilpailutekijöitä.

– Uskon, että Martti Ahtisaari tietää, että pienimmät työehtosopimusten mukaiset vähimmäispalkat liikuvat tuhannen euron paikkeilla enkä voi uskoa, että näitä palkkoja voisi puolittaa.

Kirjan julkistamistilaisuudessa eilen Ahtisaari jo hiukan pehmensi kantojaan.

Ahtisaari on myös kritisoinut edellisen puoluejohtajan Jutta Urpilaisen kohtelua puolueessa ja kertonut kannattavansa tämän asettumista presidenttiehdokkaaksi.

– Jaan Martti Ahtisaaren käsityksen siitä, että Jutta Urpilainen olisi hyvä sosialidemokraattien presidenttiehdokas, Antti Rinne toteaa.

Anna Kontula: ”Naispoliitikot saavat enemmän uhkailua ja muuta vihapostia kuin miespoliitikot”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan päivitys Facebookissa on herättänyt keskustelua. Kontula nosti esiin huomioita vaaleista sekä äänestäjien ja ehdokkaiden sukupuolen merkityksestä.

Kontula kirjoittaa muun muassa, että naisehdokkaiden kampanjabudjetit ovat vaalista toiseen keskimäärin 20 % pienemmät kuin miesehdokkaide,n ja että naisia on ehdokkaista noin 40 %, vaikka aikuisväestöstä enemmistö on naisia.

Lisäksi Kontula huomautti, että naisäänestäjät äänestävät tasaisesti sekä miehiä että naisia, kun taas miehet äänestäjät useammin miehiä.

”Politiikassa kuullaan miestä asiantuntijana kaksi kertaa naista useammin. Naispoliitikot saavat enemmän uhkailua ja muuta vihapostia kuin miespoliitikot, mikä luonnollisesti nostaa poliittisen toiminnan kynnystä entisestään.”

Kontula pohtii, että näitä huomioita on hyvä miettiä nyt kuntavaalien alla, kun ihmiset hakevat sopivaa ehdokasta, jota äänestää.

Moni kommentoija vastasi Kontulalle, minkä jälkeen kansanedustaja päivitti tekstiään.

”Väittämä vihapuheen yleisyydestä perustuu laadullisiin aineistoihin, joten sitä on pidettävä enemmän todennäköisyytenä kuin todistettuna faktana.”

”Jos nyt joku haluaa protestoida, että pelkistän kahteen sukupuoleen, menkööt tekemään sen omalle seinälleen.”

Kummalliset ruotsalaiset: laadukas sairaanhoito, pitkä terve elämä, mutta silti napisevat

Kuva: Roope Permanto
Valinnanvapaus nosti Ruotsissa terveydenhuollon kustannuksia.

Ruotsalaiset ovat perin merkillista kansaa: kansainväliset vertailut osoittavat, että ruotsalaisilla on hyvä terveys ja pitkä keskimääräinen elinikä, joka jatkaa pitenemistään. Monissa raporteissa osoitetaan myös, että sairaanhoito on laadukasta. Samalla kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ruotsalaiset ovat suhteellisesti katsottuna verrattain tyytymättömiä sairaanhoitoon.

Asia mietityttää tutkijoita naapurissamme. Kaikki on erinomaisesti, mutta paremmin pitäisi olla.

Ruotsissa vuonna 2010 voimaan tullut valinnanvapauslaki on lisännyt terveydenhuollon palvelutarjontaa ennen muuta tiheään asutuilla ja vaurailla kaupunkialueilla, joissa palvelutarjonta on jo valmiiksi laajaa. Kilpailu on myös kannustanut  yksityisiä toimijoita houkuttelemaan asiakkaiksi helppohoitoisia potilaita.

Näin arvioi ruotsalainen toimittaja ja tietokirjailija Mats Wingborg, joka on kirjoittanut ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle yhteenvedon Ruotsin terveydenhuollon uudistuksista viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta.

Uudistaminen on ollut vaiheittaista aaltoliikettä, mutta yleistrendi on kulkenut kohti markkinaehtoisuuden lisääntymistä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet, mutta lähinnä potilailla, joilla on vähäinen lääkärihoidon tarve.

Wingborg arvioi, että yksityisten ja julkisten palveluntuottajien välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja kustannuksissa tai hoidon laadussa.

Terveydenhuollossa lisääntyneet markkinaelementit ovat vahvistaneet segregaatiota, sekä maantieteellistä että sosiaalista. Sairaanhoidosta on tullut vähän epätasa-arvoisempaa.

Lue koko artikkeli täältä.

 

 

 

Kapakat eivät kannata – Päivi Räsänen listaa alkoholilain haittavaikutuksia

Kuva: Lehtikuva

KD:n kansanedustaja Päivi Räsänen vastustaa jyrkästi hallituksen kaavailemaa alkoholilain muutosta. Räsäsen mukaan Suomella ei ole varaa siihen, että kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla myytävän alkoholijuomien prosenttiraja nousisi 4,6 prosentista 5,5 prosenttiin.

Valmistustaparajoitteen poistuminen mahdollistaisi muun muassa vahvemman lonkeron ja viinapohjaisten limuviinojen myynnin kaupoissa.

– Alkoholi aiheuttaa jo nyt yli miljardin euron kokonaiskustannukset ja tuhansien ihmisten alkoholikuolemat vuosittain. Alkoholin saatavuus lisää kulutusta ja siten myös alkoholihaittoja ja kustannuksia yhteiskunnalle, Räsänen muistuttaa.

Lakiesitystä on perusteltu Viron viinarallilla. Räsäsen mukaan Viro on siirtymässä alkoholipolitiikassaan pohjoismaiselle linjalla ja aikoo korottaa verotusta ja rajoittaa mainontaa.

Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen.

– Useat tahot, kuten sisäministeriön poliisiosasto, pelastusala sekä lääketieteen ja hoitoalan ammattilaiset ovat todenneet, että toteutuessaan esitys lisää ongelmia ja haittoja. Esityksen on arvioitu esimerkiksi lisäävän alkoholiperäisiä hoitojaksoja sairaaloissa noin 1500:lla vuosittain. Poliisille ja pelastusviranomaisille esitys tietäisi lisää hälytystehtäviä, kustannuksia sekä kuormitusta.

Useat sosiaalialan ammattilaiset ja järjestöt pitävät esitystä Räsäsen mukaan erittäin vahingollisena erityisesti lapsille ja nuorille.

– Alkoholilakiesitys on tehty elinkeinoelämän intressien, erityisesti panimoalan ja kaupan näkemysten mukaan. Se siirtäisi kulutusta pois ravintoloista, vaikka alkuperäinen ajatus oli päinvastainen. Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen sekä alan työllisyyteen ja verotuloihin, Räsänen sanoo.

Keskustelua aiheesta

Ex-ministeri tuskastui: ”Ahdistus kasvaa näitä hullutuksia lukiessa”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero palaa verkkosivuillaan edellisen viikon poliittisiin tapahtumiin. Hänen mukaansa epäilys sote-uudistuksen toteutumiseen heikkenee edelleen.

”Ainakin luulisi hallituksen ottavan tosissaan, kun yli 60 % sairaanhoitajista ei luota malliin, ammattilaisten kritiikki siis kovenee. Samalla vakuutusyhtiöt ovat jo kehittäneet uudenlaisen sote-vakuutuksen, jonka myynti kasvaa kohisten.”

Paatero kirjoittaa, että viime viikolla kokoontui myös parlamentaarinen sote-työryhmä.

”Samaa aihetta kävin puhumassa myös JHL:n porukoille Kotkassa, jossa suuri huoli työntekijöiden asemasta ja erityisesti tukipalvelun, joiden työpanoksesta osa siirtymässä maakunnalle. Aihetta ei myöskään helpota että hallitus päätti perustaa jo ennen lain käsittelyä valtion kiinteistöyhtiön ”senaatti2″, jonne kuntien omaisuutta siirretään, käsittämätöntä toimintaa. Tähän pakettiin liittyen kirjoitimme demareiden lausuntoa maakuntien rahoituslaista, jossa mukana siis valtion viranomaispäätökset ja soten lähipalvelut samassa budjetissa yleiskatteellisena.”

Toinen lausunto on Paateron mukaan valmisteluvaiheessa.

”Siihen kävimme kuntaliiton työvaliokunnassa hyvän keskustelun. Ainoa julkinen lupaus on keskustalta että 75 % toiminnoista ulkoistetaan eli ostetaan yrityksiltä eli samainen määrä on siis saamassa lopputilin julkiselta puolelta. Samalla hajotetaan kuntien tekemä 800 miljoonan euron panostus yhtiöille ja pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vaikeasti työllistyvien asioiden hoito otetaan kunnilta pois samoin kuin työvoiman palvelukeskukset lopetetaan.

Paatero sanoo, että yrityspalveluiden puolella ei ole mitään tietoa siitä, miten paikalliset kuntien elinkeino- ja kehittämisyhtiöt liitetään maakunnan toimintaan.

”Onneksi kuntaliiton oma ja holding-yhtiöiden toiminta on hyvällä mallillla. Ahdistus kasvaa näitä hullutuksia lukiessa.”

AVAINSANAT

Sanna Marinilta haaste Sanni Grahn-Laasoselle: Tartutteko SDP:n esitykseen joustavasta koulupäivästä?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin toivoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) tarttuvan SDP:n esittämään aloitteeseen joustavasta koulupäivästä ja vievän sitä eteenpäin.

Grahn-Laasonen vastaanotti tänään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia selvittäneen työryhmän raportin, jossa yhtenä keskeisenä seikkana nousi esiin koulun ja koulurakennusten hyödyntäminen harrastuskäytössä.

— SDP on esittänyt tuoreessa koulutuspoliittisessa ohjelmassaan joustavaa koulupäivää, jossa lasten harrastukset nivoutuisivat osaksi koulupäivää ja perheille jäisi enemmän yhteistä aikaa iltaisin. Tämä esitys on mukana myös työryhmän raportissa ja jäänkin odottamaan, aikooko ministeri ottaa tämän esityksen vietäväksi eteenpäin, Marin sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa jokaisella lapsella on oltava oikeus harrastaa. Hän muistuttaa, että SDP on esittänyt myös koulurakennusten entistä parempaa hyödyntämistä lasten harrastustoiminnassa. Marin pitää hienonaa, että tämäkin esitys löytyy työryhmän listalta.

— Seuraavaksi toivon, että hallituksessa tartutaan SDP:n esitykseen koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien korjaustalkoista. Sisäilmaongelmainen jumppasali ei ole hyvä paikka sählyturnaukselle. Lapset, nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät ansaitsevat terveen työympäristön.

Keskustelua aiheesta