tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Antti Rinne: ”En voi uskoa, että Ahtisaari on tätä todella tarkoittanut”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Presidentti Martti Ahtisaari esittää eilen ilmestyneessä keskustelukirjassa muutaman hyvin happaman kommentin SDP:n suuntaan. Hän sanoo muun demarien olevan romuttamassa hyvinvointivaltiota ja kysyy miten SDP:tä voi äänestää.

Ahtisaaren, ministeri Jaakko Iloniemen ja journalisti Tapani Ruokasen keskustelujen pohjalta on julkaistu kirja Miten tästä eteenpäin (Docendo). SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole ehtinyt kirjaa vielä lukea.

– Tulen sen luonnollisesti lukemaan ja odotan mielenkiinnolla maailmanpolitiikkaan liittyvää keskusteluosiota, Rinne toteaa.

– Presidentti Ahtisaari on tehnyt mittavan uran kansainvälisessä kehyksessä ja hän ei ole turhaan saanut Nobelin palkintoa ansioista kansainvälisesssä rauhanvälityksessä. Näistä ansioista kunnioitan häntä kovasti, hän lisää.

Ahtisaari ottaa jälleen kirjassa voimallisesti kanta siihen, että Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Hän sanoo jopa, että Suomi voisi hakea Naton jäsenyyttä ennen Ruotsia.

Rinne toteaa, että SDP näkee, että ulko- ja turvallisuuspolitikan peruspilarien rakentuvan sotilaallisen liittoutumattomuuden, uskottavan oman puolustuksen ja hyvien yhteistyösuhteiden varaan.

– Minun mielestä SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on hyvä. Kaiken perusta pitää olla suomalaisten turvallisuus. Myös Nato-kysymys on pragmaattinen kysymys.

Rinne kertaa myös, miten rauhankumppanuus ja kriisinhallinta Naton kanssa ja sen syventäminen on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaaa erityisesti uskottavan oman puolustuksen näkökulmasta.

– Syventyvä yhteistyö Ruotsin kanssa erityisesti Itämeren alueen turvallisuusympäristön takia on tärkeää. Samoin sitä on kahdenvälinen yhteistyö USA:n kanssa.

Tienestit puoliksi?

Presidentti Ahtisaaren talous- ja työmarkkinapolitiikkaan liittyvät mediassa kirjan pohjalta esitetyt kannanotot tuntuvat Rinteen korviin vierailta.

– Julkisuudessa esitettyjen kommenttien mukaan Ahtisaari syyllistää SDP:tä ja ammattiyhdistysliikettä Suomen talouden alasajamisesta. Niiden mukaan jääräpäinen sitoutuminen työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin ja yleissitovuuteen vaikuttaa Ahtisaaren mielestä olevan suurin ongelma, Rinne luettelee.

– Minun mielestä ammattiyhdistysliike ja ylipäätään työmarkkinajärjestöt ovat vuoden 2007 jälkeen osoittaneet merkittävällä tavalla vastuuta kilpailukyvun ja Suomen menestyksen näkökulmasta. On tehty useita peräkkäisiä erittäin matalia palkkaratkaisuja, eläkeratkaisu ja nyt viimeksi kiky-sopimus.

– Näissä olosuhteissa on kohtuutonta sanoa, että työmarkkinajärjestöt eivät ymmärrä, että kaupankäynti on muuttunut globalisaation seurauksena tai että niiden jääräpäisyys vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan, Rinne sanoo.

Ahtisaari viittaa kirjassaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ja puhuu ylihinnoittelusta.

– Jos pannaan tienestit puoliksi, pärjäämme, Ahtisaari lausuu.

– En voi uskoa, että presidentti Ahtisaari on tätä todella tarkoittanut. Ihmisten pitää pystyä maksamaan asuminen, ruoat, lasten harrastukset ja tällä hetkellä moni pieni ja keskituloinen on todella pulassa toimeentulonsa kanssa, Antti Rinne vastaa.

– Oikea tapa nousta suomalaisen kansantalouden ongelmista on panostaa koulutukseen ja osaamisen sekä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioon. Tätä kautta saadaan työtä, jonka tuloksista voi saada riittävän korkean hinnan, jotta Suomessa pystyy elämään, hän jatkaa.

Rinne näkee työehtosopimusten yleissitovuuden takaava yritysten välisen reilun kilpailun ja sen että vähimmäistyöehdot eivät ole kilpailutekijöitä.

– Uskon, että Martti Ahtisaari tietää, että pienimmät työehtosopimusten mukaiset vähimmäispalkat liikuvat tuhannen euron paikkeilla enkä voi uskoa, että näitä palkkoja voisi puolittaa.

Kirjan julkistamistilaisuudessa eilen Ahtisaari jo hiukan pehmensi kantojaan.

Ahtisaari on myös kritisoinut edellisen puoluejohtajan Jutta Urpilaisen kohtelua puolueessa ja kertonut kannattavansa tämän asettumista presidenttiehdokkaaksi.

– Jaan Martti Ahtisaaren käsityksen siitä, että Jutta Urpilainen olisi hyvä sosialidemokraattien presidenttiehdokas, Antti Rinne toteaa.

”Onko niin, että tässäkin asiassa hallitus on perussuomalaisten haamun panttivankina?” – demariedustaja vaatii tekoja pakolaiskiintiön nostamiseksi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Joona Räsänen.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen vaatii hallituspuolueita ryhtymään sanoista tekoihin pakolaiskiintiön nostamiseksi.

Pakolaiskiintiön nostamisen avulla Suomi auttaisi kaikkein eniten hädänalaisia ihmisiä, lapsia, naisia ja lapsiperheitä. Sekä keskustan että kokoomuksen useammat ministerit ovat aikaisemmin ilmoittaneet valmiudestaan korottaa pakolaiskiintiötä. Räsäsen mielestä on selvää, että hallituksen arvopuhe ei voi jäädä vain sanahelinäksi.

Niin pääministeri Sipilä kuin valtiovarainministeri Orpo ovat julkisuudessa väläyttäneet tahtoaan nostaa Suomen pakolaiskiintiötä nykyisestä. Pakolaiskiintiön nostoon liittyvät päätökset voitaisiin tehdä esimerkiksi syksyn budjettiriihessä. Sanojen jälkeen pitää olla tekojen vuoro. Vai onko niin, että tässäkin asiassa hallitus on perussuomalaisten haamun panttivankina, Räsänen kysyy.

Pakolaiskiintiön nostoon liittyvät päätökset voitaisiin tehdä esimerkiksi syksyn budjettiriihessä.

Räsäsen mukaan maahanmuuttopolitiikan tulee olla hallittua ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on juuri keino auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, jotka oleskelevat esimerkiksi pakolaisleireillä. Pakolaiskiintiön nostaminen ei Räsäsen mielestä poista tarvetta saada Euroopan laajuinen muuttoliike hallintaan ja unionin ulkorajojen valvonta kuntoon.

Jatkossakin Suomen on edistettävä sitä, että kaikki Euroopan maat kantavat oman vastuunsa humanitäärisistä kriiseistä. Tässä Suomi onkin jo näyttänyt hyvää esimerkkiä unionin sisäisten siirtojen vastaanottamisessa. Samaa on vaadittava myös muilta EU:n jäsenvaltioilta.

Räsäsen mukaan pakolaiskiintiöjärjestelmän suurempi hyödyntäminen on keino vähentää niin ihmisten turvautumista ihmissalakuljettajiin kuin ihmisten omatoimista ja vaarallista hakeutumista Välimeren yli Eurooppaan.

Jutta Urpilainen ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajaksi

Ulkoministeri Timo Soini (uv.) on nimittänyt kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) rauhanvälityksen erityisedustajakseen. Urpilaisen tehtävä painottuu naisten ja nuorten roolin vahvistamiseen. Tehtävän alueellinen painopiste on Afrikka.

Urpilainen seuraa tehtävässään Pekka Haavistoa (vihr.). Haavisto on hoitanut tehtävää kaksi vuotta, ja hän on ollut myös aiemmin erityisedustajana Afrikan kriiseissä.

Nimitys on Urpilaiselle henkilökohtainen palkaton tehtävä, jota hän hoitaa kansanedustajan työn ohella.

Ulkoministeriön mukaan Urpilaisen nimitys vahvistaa Suomen panosta kansainväliseen rauhanvälitykseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn.

Perustuslakivaliokunta yrittää pusertaa sote-lausuntonsa valmiiksi jo tänään

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie.

Perustuslakivaliokunta yrittää saada sote-lausuntonsa valmiiksi tänään, valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo STT:lle.

Lausunnon on määrä olla valmis viimeistään huomenna perjantaina. Lapintien mukaan valiokunnan kokous alkaa kello yhdeksän.

Odotettavissa on, että valiokunnalla on huomautettavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvästä valinnanvapauskokonaisuudesta, varsinkin yhtiöittämisvelvoitteesta.

Kansanedustaja Filatov työvoimapalveluäänestyksestä: ”Kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Tarja Filatov eduskunnassa toukokuussa.

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona lakia julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Valtaosa SDP:n kansanedustajista äänesti tänään eduskunnassa lain puolesta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi Demokraatille, miksi näin toimittiin, vaikka esitykseen kuului myös työelämäkokeilu, jota SDP vastustaa. Kokeilussa voitaisiin ohjata karenssin uhalla yrityksiin palkattomaan työhön työmarkkinatuella.

Rinne painotti, että SDP:n kanta lain kyseiseen kohtaan on yhä mietintöön kirjattu valiokunnan vastalauseen kanta eli työelämäkokeilua ei hyväksytä. Rinne totesi tiukasti, ettei SDP hyväksy ”orjatyötä”.

– Tässä lakipaketissa merkittävä parannus oli se, että annetaan kunnille mahdollisuus toimia aiempaa huomattavasti laajemmin työllisyystoimissa ja tähän kunnille annetaan myös resurssit, Rinne taustoitti äänestystä ja muistutti SDP:n pitkän linjan olevan se, että kunnissa on paras tietämys muun muassa pitkäaikaistyöttömistä.

Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov kävi tänään läpi asiaa Facebookissa. Hänellä on sama viesti kuin Rinteellä.

– SDP vastustaa ilmaisen työn teettämistä. Työntekijä on palkkansa ansainnut, Filatov teroittaa.

Hän kertaa, miten SDP esitti 21.6 eduskunnassa, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa ulottaa yrityksiin. Asiasta äänestettiin SDP:n esityksen pohjalta.

– Hävisimme äänestyksen.

Filatov toteaa, että tänään taasen äänestettiin koko lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

– Emme halunneet hylätä koko lakia, koska siinä on paljon enemmän hyvää kuin mätää. Kunnat saavat oikeuden järjestää pitkäaikaistyöttömien palveluja ihmisläheisesti ja sote-ja työvoimapalvelut voidaan kytkeä paremmin yhteen. Näitä asioita me tänään kannatimme.

– Eduskunnassa joutuu usein tekemään kokonaisharkintaa. Jos korissa on yksi mätä omena, se kannattaa ottaa pois, kuten esitimme, mutta kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuntouttava työtoiminta kokonaisuudessaan pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi, koska ihminen ei opi eikä kuntoudu pakolla. On herätettävä motivaatio, Filatov toteaa.

”Hallitus aikoo seilata lastuna laineilla” – Kiuru: Hallituksen sinisilmäisyys ei tuo talouteen vauhtia

Kuva: Lehtikuva
Krista Kiuru.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) ihmettelee hallituksen optimismia luottaa sokeasti maailmantalouden kasvuvoimaan.

Lisätalousarvion käsittelyssä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) antoi Kiurun mukaan ymmärtää, että talouskasvu auttaa yksistään saavuttamaan hallituksen asettamat taloustavoitteet. Kiuru muistuttaa, että vireäkään talouskasvu ei pelkästään toteuta työllisyys- ja velkatavoitteita. Lisätoimia tarvitaan.

– On virhe tuudittautua suhdanneluonteiseen apuun maailmalta. Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu. Tarvitaan aitoja rakenneuudistuksia, joilla työllisyysaste saadaan nousemaan. Nyt hallitus aikoo seilata lastuna laineilla luottaen, että Suomi-laiva ajautuu lopulta satamaan positiivisen myötätuulen ansiosta.

Kiuru katsoo, että lisätalousarvio pitää kuitenkin sisällään oikeansuuntaisen toimen positiivisen rakenneuudistuksen tukemisesta.

– Viime hallituskauden aikaiset Äänekosken ja pääkaupunkiseudun esimerkit osoittavat, että alueellisten kasvumahdollisuuksien vahvistaminen kannattaa. Käänne taloudessa tapahtui vuonna 2015. On hyvä, että hallituksen lisätalousarviossa tuetaan positiivista rakennemuutosta nyt Lounais-Suomessa.

– Panostukset Turun alueelle ovat positiivisia ja ehdottoman tarpeellisia, ja SDP kannattaa niitä. Esitämme, että panostuksia laajennettaisi aluetalouden, paikallisen elinkeinoelämän ja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen eri puolille maata. Myös muilla alueilla on tarvetta kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.

Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu.

Kiurun mielestä tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa selvisi, että hallitus luottaa siihen, että yhden alueen vahvistamisesta voi valua hyötyjä muillekin alueille.

Kiuru epäilee tällaista valumisefektiä.

Lounais-Suomen aluetalouden tukeminen ei valunut hallituksen päätöksessä edes alueen pohjoisempaan osaan, yli Varsinais-Suomen rajan Satakunnan puolelle, hän huomauttaa.