Antti Rinne: ”En voi uskoa, että Ahtisaari on tätä todella tarkoittanut”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
34370812-1

Presidentti Martti Ahtisaari esittää eilen ilmestyneessä keskustelukirjassa muutaman hyvin happaman kommentin SDP:n suuntaan. Hän sanoo muun demarien olevan romuttamassa hyvinvointivaltiota ja kysyy miten SDP:tä voi äänestää.

Ahtisaaren, ministeri Jaakko Iloniemen ja journalisti Tapani Ruokasen keskustelujen pohjalta on julkaistu kirja Miten tästä eteenpäin (Docendo). SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole ehtinyt kirjaa vielä lukea.

– Tulen sen luonnollisesti lukemaan ja odotan mielenkiinnolla maailmanpolitiikkaan liittyvää keskusteluosiota, Rinne toteaa.

– Presidentti Ahtisaari on tehnyt mittavan uran kansainvälisessä kehyksessä ja hän ei ole turhaan saanut Nobelin palkintoa ansioista kansainvälisesssä rauhanvälityksessä. Näistä ansioista kunnioitan häntä kovasti, hän lisää.

Ahtisaari ottaa jälleen kirjassa voimallisesti kanta siihen, että Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Hän sanoo jopa, että Suomi voisi hakea Naton jäsenyyttä ennen Ruotsia.

Rinne toteaa, että SDP näkee, että ulko- ja turvallisuuspolitikan peruspilarien rakentuvan sotilaallisen liittoutumattomuuden, uskottavan oman puolustuksen ja hyvien yhteistyösuhteiden varaan.

– Minun mielestä SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on hyvä. Kaiken perusta pitää olla suomalaisten turvallisuus. Myös Nato-kysymys on pragmaattinen kysymys.

Rinne kertaa myös, miten rauhankumppanuus ja kriisinhallinta Naton kanssa ja sen syventäminen on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaaa erityisesti uskottavan oman puolustuksen näkökulmasta.

– Syventyvä yhteistyö Ruotsin kanssa erityisesti Itämeren alueen turvallisuusympäristön takia on tärkeää. Samoin sitä on kahdenvälinen yhteistyö USA:n kanssa.

Tienestit puoliksi?

Presidentti Ahtisaaren talous- ja työmarkkinapolitiikkaan liittyvät mediassa kirjan pohjalta esitetyt kannanotot tuntuvat Rinteen korviin vierailta.

– Julkisuudessa esitettyjen kommenttien mukaan Ahtisaari syyllistää SDP:tä ja ammattiyhdistysliikettä Suomen talouden alasajamisesta. Niiden mukaan jääräpäinen sitoutuminen työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin ja yleissitovuuteen vaikuttaa Ahtisaaren mielestä olevan suurin ongelma, Rinne luettelee.

– Minun mielestä ammattiyhdistysliike ja ylipäätään työmarkkinajärjestöt ovat vuoden 2007 jälkeen osoittaneet merkittävällä tavalla vastuuta kilpailukyvun ja Suomen menestyksen näkökulmasta. On tehty useita peräkkäisiä erittäin matalia palkkaratkaisuja, eläkeratkaisu ja nyt viimeksi kiky-sopimus.

– Näissä olosuhteissa on kohtuutonta sanoa, että työmarkkinajärjestöt eivät ymmärrä, että kaupankäynti on muuttunut globalisaation seurauksena tai että niiden jääräpäisyys vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan, Rinne sanoo.

Ahtisaari viittaa kirjassaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ja puhuu ylihinnoittelusta.

– Jos pannaan tienestit puoliksi, pärjäämme, Ahtisaari lausuu.

– En voi uskoa, että presidentti Ahtisaari on tätä todella tarkoittanut. Ihmisten pitää pystyä maksamaan asuminen, ruoat, lasten harrastukset ja tällä hetkellä moni pieni ja keskituloinen on todella pulassa toimeentulonsa kanssa, Antti Rinne vastaa.

– Oikea tapa nousta suomalaisen kansantalouden ongelmista on panostaa koulutukseen ja osaamisen sekä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioon. Tätä kautta saadaan työtä, jonka tuloksista voi saada riittävän korkean hinnan, jotta Suomessa pystyy elämään, hän jatkaa.

Rinne näkee työehtosopimusten yleissitovuuden takaava yritysten välisen reilun kilpailun ja sen että vähimmäistyöehdot eivät ole kilpailutekijöitä.

– Uskon, että Martti Ahtisaari tietää, että pienimmät työehtosopimusten mukaiset vähimmäispalkat liikuvat tuhannen euron paikkeilla enkä voi uskoa, että näitä palkkoja voisi puolittaa.

Kirjan julkistamistilaisuudessa eilen Ahtisaari jo hiukan pehmensi kantojaan.

Ahtisaari on myös kritisoinut edellisen puoluejohtajan Jutta Urpilaisen kohtelua puolueessa ja kertonut kannattavansa tämän asettumista presidenttiehdokkaaksi.

– Jaan Martti Ahtisaaren käsityksen siitä, että Jutta Urpilainen olisi hyvä sosialidemokraattien presidenttiehdokas, Antti Rinne toteaa.

Suomalaispoliitikot menivät sekaisin Saara Aallon menestyksestä: ”Pidän tunkkini” – ”Pakko tunnustaa. Katson Subia”

Kuva: EHTIKUVA / HANDOUT / SUBTV - X FACTOR UK
televisioruudulta Sub-tv:n lähetyksestä.
kuva: SubTV - X Factor UK
 
 LEHTIKUVA / HANDOUT / SUBTV - X FACTOR UK
Saara Aalto ja Matt Terry ovat Britannian X Factorin finalistit.

Suomalaispolitiikot ovat kommentoineet sosiaalisessa mediassa intoutuneesti Saara Aallon menestystä Britannian X Factor -kisassa.

Aalto on raivannut tiensä kahden parhaan joukkoon. Aallon loisteliasta laulutaitoa saatiin eilen ihailla Sub-kanavan kautta.

Muun muassa kansanedustaja Eero Heinäluoma oli valveilla.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sai yhdistettyä twiittinsä päivän poliittiseen keskusteluun. Juha Sipilän (kesk.) Ylen Ykkösaamussa käyttämä tunkki-sanonta päätyi hänen päivitykseensä.

– Ilman isoa visiota olisin jo sanonut, että pitäkää tunkkinne, Sipilä sanoi eilen.

Myös moni muu poliitikko antoi Twitter-tilinsä laulaa. SDP:n kansanedustaja Sanna Marin esimerkiksi jakoi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan hehkuttavaa twiittiä.

Myös muun muassa Ville Niinistö (vihr.),  Anna-Maja Henriksson (r.) ja Tuula Haatainen (sd.) antoivat riemunsa näkyä julkisesti.

Savon Sanomat: Viiden pelastuslaitoksen mallille kovaa arvostelua – valtiovarainministeriö erityisen tiukkana

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
palomies

Pelastuslaitosten uudistaminen 22 nykyisestä pelastuslaitoksesta viideksi uudeksi suurlaitokseksi on kohdannut kovaa vastustusta, uutisoi Savon Sanomat.

Lehden mukaan suurin osa pelastuslaitoksista, osa maakuntaliitoista sekä osin myös muut ministeriöt vastustavat sisäministeriössä valmistunutta pelastustoimen järjestämislakiluonnosta.

Luonnoksesta jätettiin määräaikaan mennessä 104 lausuntoa.

Kaikki uusien pelastuslaitosten rahoitusmallia kommentoineet pelastuslaitokset olivat huolissaan esityksestä, että pelastustoimen tulomalli pohjautuisi jatkossa vain asukaslukuun.

Erityisen kovaa palautetta lakiluonnoksesta antoi valtiovarainministeriö, lehti kertoo.

– Lakiehdotus näyttäisi lisäävän tuntuvasti hallinnollista byrokratiaa ja sisäministeriön tehtäviä, lausunnossa todetaan.

Keskustelua aiheesta

”Älykäs ja kansainvälinen ajattelija” — SDP:n ex-kansanedustaja haluaa Timo Harakan ehdolle

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

Tikkurilan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja, SDP:n entinen kansanedustaja Säde Tahvanainen toivoo, että Timo Harakka lähtee SDP:n puheenjohtajakisaan.

Tahvanaisen mukaan puolue kaipaa linjakeskustelua ja sisäistä sparrausta.

— Puheenjohtaja valitaan kolmen vuoden välein puoluekokouksessa eikä ole olemassa ”jonkun jo valmiiksi läänittämää paikkaa”. Viime puoluekokous, jossa Antti Rinne haastoi Jutta Urpilaisen ja voitti kisan, itse asiassa juuri osoitti tämän.

Tahvanaisen mielestä demokraattinen puolue sietää kunnon kilvoittelua ja äänestyksen puheenjohtajuudesta.

Hän kuvailee Harakkaa älykkääksi ja kansainväliseksi ajattelijaksi, joka on tuonut poliittiseen keskusteluun punnittuja puheenvuoroja ja teräviä poliittisia kannanottoja.

— Hän kykenee vetämään linjaa ja osaa keskustella eri areenoilla. Harakka ei jää tv-väittelyissä vastustajien jalkoihin. Siksi kannustan häntä matkaan.

Lännen Media uutisoi tänään, että Harakka kertoo ensi viikolla, pyrkiikö hän SDP:n puheenjohtajaksi.

– Kannustusta ja kannatusta on tullut aivan valtavasti. Minulle vahva tuki tarkoittaa sitä, että suhtaudun asiaan kaikella vakavuudella, Harakka sanoo.

Toistaiseksi vain istuva puheenjohtaja Rinne on ilmoittanut, että tavoittelee johtopaikkaa myös seuraavalle kaudelle. Harakan lisäksi kansanedustaja Tytti Tuppurainen harkitsee vielä.

SDP:n puoluekokous pidetään Lahdessa helmikuun alussa. Tahvanainen on puoluekokousedustaja.

Ex-ministeri: ”Eriarvoistumisen ehkäisyä on katsottava poikamaisten silmälasien läpi”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

 

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov vaatii, että poikien hyvinvointiin ryhdyttäisiin kiinnittämään enemmän huomiota.

Hän muistuttaa, että muun muassa lapsibarometri kertoo pieniä poikia kehuttavan kotona selvästi vähemmän kuin tyttöjä. Myös Pisa-tutkimukset kertovat, ett tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on selvä ero. Lisäksi ilman toisen asteen ammattitutkintoa on paljon enemmän nuoria miehiä kuin naisia.

─ Nämä sukupuolten väliset erot, vaativat kiinnittämään erityistä huomiota poikien asemaan. Juhlapuheet eivät riitä, vaan tarvitaan konkreettisia toimia. Eriarvoistumisen ehkäisyä on katsottava poikamaisten silmälasien läpi. Vastausten löytäminen ei ole helppoa, mutta niitä on etsittävä. Kyse ei ole tyttöjen tai poikien paremmuudesta. Kyse on siitä, miten asenteet, palvelut ja toimintaympäristöt tukevat erilaisia ihmisiä eteenpäin, Filatov toteaa.

Filatov muistuttaa, että nuorten miesten ja ikääntyneiden miesten työllisyysasteessa on parantamista. Sen taustalta löytyy jo lapsuudesta, nuoruudesta ja koulutusvaiheessa syntyvät erot. Miehet ovat Filatovin mukaan äärimmäinen sukupuoli. He löytyvät maan huipulta ja vaikeimmin syrjäytyneiltä poluilta.

─ Tasa-arvopolitiikassa on kiinnitettävä enemmän huomiota poikien asemaan ja hyvinvointiin. Siis pidettävä poikien puolta. Tarvitaan erityinen työryhmä, joka ottaa huomioon poikien tarpeet ja etsii keinoja, joilla poikia tuetaan nykyistä peremmin, Filatov esittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SDP:n varapuheenjohtaja: Sipilä demarien linjalle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru on tyytyväinen muutokseen pääministeri Juha Sipilän suhtautumisessa niin sanottujen vakuutuskuorten verokohteluun. Sipilä kommentoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina niiden sijoituskohteiden verokohtelua, joiden tuoton verotusta voidaan lykätä jopa vuosikymmenten päähän.

Kiurun mukaan sosialidemokraatit ovat jo lähes kaksi vuotta vaatineet tällaisten sijoituskohteiden vääristyneeseen verotukseen puuttumista muun muassa vaihtoehtobudjeteissaan.

Kiurun mukaan kyseessä on selkeästi verojärjestelmän epäoikeudenmukaisesta porsaanreiästä.

─ Pääministeri Sipilä totesi selväsanaisesti, että jos valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät, ei hänellä ole mitään sitä vastaan, että vakuutuskuorten kaltaisten sijoituskohteiden verokohteluun puututaan. Aikaisemminhan esimerkiksi valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare on pitänyt nykytilannetta monin tavoin ongelmallisena, Kiuru sanoo kannanotossaan.

Kiurun mielestä on tärkeää, että verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja avoimuudesta pidetään kiinni. Myös sosialidemokraattien linja on tältä osin Kiurun mielestä selkeä ja perustuu näihin tavoitteisiin. Hän toivoo, että myös hallitus pyrkisi kohti aidosti oikeudenmukaista ja avointa verojärjestelmää konkreettisilla teoilla.

─ Verotuksen avoimuus on uskottavan verojärjestelmän perusta. Mikäli verotuksestaan kertoo ajoissa avoimesti, ei mitään epäselvyyksiä tai kysymyksiä pitäisi silloin ilmetä esimerkiksi julkisuudessa. Sama pätee myös pääministeriin, jonka ei olisi tarvinnut puolustautua nyt nähdyllä tavalla, mikäli hän olisi kertonut alusta asti avoimesti omistuksistaan ja niiden verokohtelusta, Kiuru päättää.

Keskustelua aiheesta