– Älkää – jälleen kerran – huonon valmistelun seurauksena synnyttäkö itse itsellenne ylitsepääsemättömiä ongelmia, Rinne kirjoittaa.

– Älkää sulkeko itsenäisiä asiantuntijoita, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä taikka keskijohtoa työaikalain ulkopuolelle, sillä se olisi epäreilua ja lyhytnäköistä. Jos näin teette, suljette työaikasuojelun ulkopuolelle yli 40 prosenttia kaikista palkansaajista, hän korostaa.

Rinteen kirjoitus liittyy hallituksen kaavailemaan esitykseen työaikalaista. Keskustelu laista otti jälleen kierroksia perjantaina, kun Iltalehti kertoi Sipilän hallituksen aikovan päättää ennen pääsiäistä siitä, ohitetaanko lainsäädännöllä työehtosopimukset tilanteessa, jossa järjestäytymättömät yritykset haluavat joustoja työntekijöiden työaikamääräyksiin.

Rinnekin nostaa esiin, että työaikalain muuttaminen on nyt hallituksen poliittisessa käsittelyssä riitaisan kolmikantakäsittelyn jälkeen.

Siksi Rinne toivookin kirjoituksessaan Sipilän hallituksen ottavan vetoomuksensa vakavasti. Hän kertoo keskustelleensa niin palkansaajia kuin työnantajia edustavien tahojen kanssa.

Sipilän hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa halun uudistaa työaikalainsäädäntöä muuttuneen ja muuttuvan maailman tarpeisiin.

– Tämä on oikea ja hyvä tavoite, Rinne toteaa.

– Akavalaiset, STTK:laiset ja SAK:laiset liitot ja ihmiset työpaikoilla tunnistavat kyllä teknologisen kehityksen, alustaja- ja jakamistalouden sekä globaalin talouden muutoksen aiheuttamat muutospaineet – myös työajan sääntelylle, hän esittää.

Rinne tuo esiin, kuinka edellä mainitut tahot ovat kyllä valmiita kehittämään työaikasääntelyä maailman muutoksen edellyttämällä ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä vahvistavalla tavalla.

– Mutta eivät reiluista pelisäännöistä ja ihmisten turvallisuudesta ja terveydestä tinkimällä. Aivan sama lähtökohta on, uskon niin, järjestäytyneellä työnantajakentällä, Rinne huomauttaa.

Rinne korostaa, kuinka hallituksesta esitetyt suunnitelmat uhkaavat nyt kuitenkin sulkea työaikasuojelun ulkopuolelle yli 40 prosenttia kaikista palkansaajista. Esitys luo epäluottamusta työmarkkinoille.

– Suomi on hyvä maa tehdä töitä. Työntekijöitä suojellaan ja heidän henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen panostetaan. Itse asiassa olemme niin moderni ja edistyksellinen maa, että on vaikea uskoa, että osa työelämän hyvistä perusteista on ollut todellisuutta jo sadan vuoden ajan.

SDP:n puheenjohtaja muistuttaa, että kehityksen ei ole annettu pysähtyä, vaan suunta on ollut eteenpäin.

– Poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen ensimmäisiä työelämään liittyviä tavoitteita oli vuorokautisen työajan rajaaminen kahdeksaan tuntiin.

– Tämä siksi, että työtä tekevän ihmisen työkuorma ei olisi liian suuri, että jäisi aikaa elpymiseen ja että olisi vapaa-aikaa hoitaa ruumiin ja sielun kulttuuria, sanalla sanoen sivistyä.

Rinne kuvailee, kuinka tämä tavoite toteutui 1900-luvun alussa, reilut sata vuotta sitten. Hän muistuttaa, kuinka työaikasääntely on kehittynyt vuosikymmenten kuluessa, noudattaen etenkin ajassa olleita tarpeita.

– Puitteet ovat rakentuneet työaikalain kautta ja niitä on toimialakohtaisten tarpeiden mukaan sovellettu työehtosopimusten avulla.

– Työaikalain peruslähtökohta on alun alkaen ollut luoda reilut ja oikeudenmukaiset pelisäännöt sekä luoda työtä tekevälle terveelliset ja turvalliset puitteet. Tämä lähtökohta – työntekijän suojeluperiaate – on ollut voimassa läpi vuosikymmenten, jatkuvasti muutoksessa olleessa ajassa. Ja on edelleen, hän muistuttaa.

Hän huomauttaa, kuinka Suomen ja suomalaisten menestyminen on pitkälti kiinni niiden palkansaajien jaksamisesta ja työkykyisyydestä, joita hallitus uhkaa nyt sulkea työaikasuojelun ulkopuolelle. Rinne korostaa, kuinka tälläkin 40 prosentilla palkansaajista pitää olla oikeus terveellisiin työolosuhteisiin.

– Älkää tuhotko sitä romuttamalla pelisäännöt ja vaarantamalla heidän terveyttään, hän kirjoittaa suunnaten sanansa hallitukselle.

– Se olisi kilpailukykyä ja työelämää heikentävä vakava virhe sekä askel taaksepäin menneisyyden maailmaan.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi perjantaina, että työaikalaki on hallituksen valmistelussa kilpailukyky-ministeriryhmässä.

– Kaikki tiedämme, että se on haastava kokonaisuus. Kiky-ministeriryhmä viimeistelee parhaillaan sitä.

Orpo sanoo lähtevänsä siitä, että esitys työaikalaista tulee.

– Työaikalain uudistaminen on yksi keskeisiä hallituksen lakihankkeita, kyllä se pitää tehdä.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi puolestaan Demokraatille, että Sipilän hallitukselta olisi hyvien tapojen mukaista informoida etukäteen omista aikatauluistaan ja ajatuksistaan liittyen työaikalakiin.

– Se on vähintä mitä tässä voi toivoa. Etenkin kuin se (työaikalaki) on pitkään hallituksen keskinäisessä käsittelyssä muhinut, Eloranta sanoi ja kertoi, ettei SAK:ta ole informoitu.

Jos hallitus päätyy ajamaan Suomen Yrittäjien sanomaa, SAK katsoo, että hallitus rikkoo jälleen yhdessä tehtyä sopimusta.

Myös STTK on samoilla linjoilla ja pitää edelleen kiinni siitä, mitä kiky-sopimuksessa sovittiin paikallisesta sopimisesta, kertoi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola STT:lle.

– Jos nyt lähdetään poikkeamaan siitä, katsomme, että se on (kiky-) sopimuksen hengen vastaista. Emme voi hyväksyä sitä, Palola painottaa.

SAK:n johtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutolakertoo Demokraatille, että SAK:n hallituksessa vallitsee herkkä tila.

– Aktiivimallin toteuttamisen jälkeen jää nähtäväksi, mitä tässä tapahtuu. Mutta kun vielä tulee aktiivimalli 2, joka on aika kysymysmerkki, sekä työaikalain uudistus, niin näyttää, että hallitus vie asioita sellaiseen suuntaan, mistä meillä ei ole samanlaista hahmotusta. Kyllä itse tulkitsen niin, että SAK:n hallitus on aika herkkä reagoimaan nyt mihin tahansa, Huutola toteaa.