Kyselyssä mepit arvioivat EU:n onnistuneen koronapandemian hoidossa kansanterveydellisestä näkökulmasta arvosanan 7- arvoisesti. Arvosanat vaihtelivat 5:stä 8:aan.

Perusteluissa EU saa mepeiltä moitteita hitaasta reagoinnista.

– EU ei tarttunut WHO:n viesteihin riittävän jämerästi eikä ryhtynyt riittävän ajoissa koordinoimaan suojatoimia unionin ulkopuolelta EU:n ja Schengenin alueelle. EU:n matkustussuositukset tulivat liian myöhään, Mauri Pekkarinen (kesk.) toteaa kyselyssä.

Toisaalta moni muistuttaa siitä, että kansanterveysasioissa toimivalta kuuluu valtaosin jäsenmaille, ei EU:lle.

– Kriisin iskiessä ensimmäisenä pitää turvata pankkien toimintakyky ja yritysten maksuvalmius ja lainan saanti sekä toisaalta mahdollistaa että julkiset taloudet voivat reagoida nopeasti. Tähän likviditeettihaasteeseen EU ja Euroopan keskuspankki vastasivat ripeästi, hän kiittelee.

Eero Heinäluoman (sd.) mukaan jatkossa on tarve vahvistaa EU:n yhteistä roolia pandemiasuunnittelussa, tarvikehankinnoissa ja varastoinnissa sekä terveysalan tarvikkeiden häiriöttömän kulun varmistamisessa.

Petri Sarvamaan (kok.) mielestä taloudelliset rattaat ovat liikkuneet kohtuullisen vauhdikkaasti. Heinäluoma yhtyy tähän.

– Jälleenrakennusohjelmaa valmistellaan myös nopealla aikataululla, ja ratkaisuja pidemmälle aikavälille on tulossa ajoissa, hän toteaa Uutissuomalaisen kyselyssä.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kiittelee monen muun tavoin Euroopan keskuspankin EKP:n toimia. Lisäksi hän katsoo, että EU:lla on ollut keskeinen rooli sisämarkkinoiden toimivuuden turvaamisessa.

– Komission aloitteesta on otettu käyttöön tavaroiden ja keskeisten työntekijöiden vihreitä kaistoja EU-maiden välisille rajoille ja jäsenmaat on saatu luopumaan lähes kaikista EU-maiden välisistä vientirajoituksista, hän vastaa USUn kyselyssä.

Uutissuomalaisen kyselyyn vastasivat kaikki muut paitsi vasemmistoliiton Silvia Modig.