Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Ben Zyskowicz: 2000-luvun Venäjä-rähmälläänolo ei ollut suomettumista

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Suomalaispäättäjien ja elinkeinoelämän 2000-luvun mielistelyä Venäjän markkinoilla ei voi rinnastaa suomettumiseen, väittää kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok).

Petri Korhonen

Demokraatti

Veteraanikansanedustajan nuoruusvuosista julkaistiin tänään maanantaina uutuuskirja Nuori Ben Zyskowicz – Suomettumisen vuodet (Otava). Professori Vesa Vareksen teoksessa Zyskowicz kertaa perusteellisesti pahimpia taistolaisuuden ja opiskelijapolitiikan neuvostoliehakoinnin aikoja.

Lustraatio eli yhteiskunnallinen tilinteko tuon ajan vaikutuksesta Suomeen voi jäädä tekemättä, koska muistelukykyisten aikalaisten joukko vähenee Zyskowiczin mukaan koko ajan. Muisteluhaluttomuuskin vaikeuttaa työtä.

Sen sijaan 2000-luvun alun oikeistolaisten talouspiirien ja vasemmistopoliitikkojen hyväuskoinen mielistely Vladimir Putinin Venäjään ehdittäisiin vielä penkoa juurta jaksain.

– Osalliset ovat yhä keskuudessamme, suuri osa yhä työelämässäkin, joten siitä vain tutkimaan Venäjään liittyvien taloudellisten ja poliittisten ratkaisujen syitä, Zyskowicz kehottaa.

YLLÄTTÄEN hänen mielestään näissä talouden tapahtumissa ei kuitenkaan ole kyse suomettuneisuudesta, ei edes uussuomettumisesta.

– Näitä ei voi verrata. 2000-luvun alussa kyse oli herkkäuskoisuudesta ja valtavien taloudellisten ja poliittisten riippuvuusriskien ottamisesta hyötymistarkoituksessa, niin meillä kuin vaikkapa Saksan energiaratkaisuissa. Suomettuminen oli kuitenkin koko yhteiskuntaan vaikuttanut sisäpolitiikankin ilmiö, jolla oli paljon vakavammat seuraukset sitä arvostelleiden ihmisten arkeen, Zyskowicz perustelee.

Lisää aiheesta

Jos kovimpana taistolaisaikana joku yhteiskunnallinen toimija leimautui neuvostovastaiseksi, se merkitsi kirjaimellisesti mustalle listalle joutumista. Työmahdollisuudet vähenivät, virkamiesura saattoi katketa, politiikassa ovet sulkeutuivat edestä.

– Sen sijaan koko 2000-luvun ajan Venäjää ja sen ihmisoikeusrikkomuksia on saanut vapaasti arvostella, ja hallinnon epäkohdista kertoa. Yritysten talousriskeistä puhuneita ei ole hiljennetty, eikä ulkopolitiikkaa käytetty lyömäaseena sisäpolitiikassa, ihmisten luokittelemisessa, Zyskowicz sanoo.

Kukaan ei ole joutunut tämän vuosituhannen politiikassa marginaaliin siksi, että haukkui Fennovoiman ydinvoimalasuhmurointia tai kaasuputkihankkeita.

SUOMETTUMISELLA on kuitenkin oma jatkumonsa, ja se liittyy Zyskowiczin mielestä politiikassa toisinaan näkyviin lukkiutuneisiin Venäjä-asenteisiin.

1970-luvun yksisilmäisen Neuvostoliiton ylistämisen peruina meilläkin on yhä ihmisiä, jotka on kasvatettu tuntemaan lukkarinrakkautta nyky-Venäjän toimiin. Yleensä tähän liittyy myös tunteenomaisen vahva Yhdysvaltain-vastaisuus.

Samalla taistolaisuuden tai neuvostovallankumouksellisuuden symbolien romantisointi on hänen mielestään osa tätä suomettumisen aiheuttamaa kansallista itsepetosta – jonka juuret ja vaikutus pitäisi perata.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE