Brexit muutti RKP:n Henrikssonin kantaa Nato-kansanäänestykseen: Eduskunta voisi päättää tietyin ehdoin

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds sanoi eilisessä Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttitentissä pitävänsä moraalisesti ja poliittisesti kestämättömänä, että poliitikot ”menevät kansanäänestyksen taakse piiloon” Nato-keskustelussa.

Presidentti Sauli Niinistö piti Torvaldsin puheita vastuunpakoilusta naurettavina.

– Varoitan Naton suhteen ja muutenkin päätöksistä, joissa suuri osa kansasta saisi syviä haavoja. Ei suomalaisella yhteiskunnalla ole varaa sellaiseen, Niinistö sanoi.

Presidentin mukaan parempaa tapaa mitata kansan näkemystä kuin kansanäänestys ja hankkia legitimiteettiä ”ei ole kuulunut”.

”RKP:n linjahan on, että…”

Torvalds on presidenttiehdokkaista ainut Nato-jäsenyyden kannattaja. RKP:n puoluekokouksen vuonna 2016 siunaama visio on, että Suomi on Naton jäsen 2025.

Puoluekokouksen päätöksen mukaan RKP pitää Nato-jäsenyyden edellytyksinä vahvaa kansan tukea ja sitä, että jäsenyydestä käydään laaja yhteiskunnallinen keskustelu.

– Torvalds on tuonut esille sen, että hän on Nato-jäsenyyden puolesta. RKP:n linjahan on, että me katsomme, että tulevaisuudessa olisi syytä hakeutua niihin pöytiin, joissa päätökset tehdään ja jotka ovat myös meidän turvallisuustilanteemme osalta tärkeitä. Tietenkin on myös koko ajan muistettava, että eihän sitä hakemusta huomenna jätetä, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kommentoi tänään Demokraatille.

– On hyvä että asia nostetaan pöydälle ja toivon, että argumentteja voidaan nyt sitten esittää puolesta ja vastaan. Juuri sitä luulen, että kansalaiset tarvitsevat.

Henriksson käyttää samaa piiloutumis-retoriikkaa kuin Torvalds.

– Aina on parempi, että keskustellaan kuin vaietaan ja tavallaan piiloudutaan kansanäänestysajatuksen taakse.

”Sen jälkeen, kun näin miten Isossa-Britanniassa kävi.”

Henriksson arvioi, että RKP:n sisällä on erilaisia ajatuksia siitä, tarvittaisiinko kansanäänestystä vai ei.

– Sen jälkeen, kun näin miten Isossa-Britanniassa kävi Brexitin kanssa, en ole itse enää niin varma, että kansanäänestys olisi kaikissa tilanteissa paras mahdollinen. Laajan kansan tuki voidaan mitata myös toisilla keinoilla. Eduskunnan enemmistö on myös osoitus laajasta kansallisesta tuesta, Henriksson sanoo.

Brexit-äänestys osoitti Henrikssonin mukaan, miten herkkä instrumentti kansanäänestys on. Hän sanoo, että elämme mediakulttuurissa, jossa somen kautta pystytään vaikuttamaan paljon ihmisten asenteisiin.

– Voin sanoa, että ainakin omalta kohdaltani Brexit-äänestys on tarkoittanut sitä, että olen ruvennut miettimään Nato-kansanäänestystä hiukan toisenlaisesta näkökulmasta kuin aikaisemmin.

Sitä Henriksson ei kuitenkaan ole suoraan valmis sanomaan, etteikö Nato-kansanäänestystä voisi olla myös mahdollinen.

– Tämä ei välttämättä ole niin mustavalkoinen asia, että puolesta tai vastaan, vaan pitää miettiä missä olosuhteissa keskustelua käydään. Jos lähdettaisiin kansanäänestykseen, asetelman pitäisi olla sellainen, että tietää että voi olla turvallisin mielin – eli että ihmiset tietävät, mistä äänestävät ja muut asiat eivät vaikuta siihen.

– Mutta voi sanoa, että mielestäni Torvaldsin tapa ajatella on siinä mielessä kannatettava, että hän ajattelee asiaa kyllä laajemmasta näkökulmasta ja ottaa myös huomioon sen mitä muualla on tapahtunut.

”Eduskuntahan on valittu sen takia, että se tekee päätökset kansalaisten puolesta.”

Anna-Maja Henriksson sanoo itse kannattavansa pitkällä tähtäimellä Suomen Nato-jäsenyyttä sinä päivänä, ”kun meillä on enemmistö Suomessa sen puolesta”.

Mihin enemmistöön viittaatte?

– Eduskuntahan on valittu sen takia, että se tekee päätökset kansalaisten puolesta. Se on demokratian peruslähtökohta. Itse olen tietenkin RKP:n puoluekokouksen päätöksen kannalla. Olemme avoimia prosessille, joka johtaa Nato-jäsenyyteen, mutta siihen tarvitaan laaja keskustelu ja kansan tuki. Se on se kanta.

Henrikssonin mielestä eduskunta voisi päättää ilman kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä, mutta tämä edellyttäisi tiettyjen ehtojen täyttymistä.

Henrikssonin mukaan tätä ennen yhteiskunnassa olisi pitänyt käydä asiasta laajaa keskustelua niin, että myös kansan näkökulmaa voitaisiin mitata. Lisäksi eduskunta olisi pitänyt valita vaaleissa, joissa olisi keskusteltu Nato-jäsenyydestä ja ihmiset olisivat näin ollen tietoisia, minkä puolesta ovat äänestäneet.

– Silloin se täyttyy. Mutta nythän tämä asia ei ole tällä hetkellä ajankohtainen.

Ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut ja PAM sopuun työehdoista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Matkailu- ja ravintola-ala ja PAM ovat päässeet sopuun ravintola- ja vapaa-ajanpalvelujen työehtoneuvotteluissa. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksymisen. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin vasta sen jälkeen.

– Takana on pitkä neuvottelurupeama, joten olemme luonnollisesti tyytyväisiä tuloksen saavuttamiseen. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokohtaisina.

– Ne olivat vaikeat, koska molemmilla sopijapuolilla oli vuosien aikana kertyneitä tavoitteita. Tästä vaikeudesta huolimatta neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Nyt on otettu neuvoa-antava ja tadaa, keskusta vie kossun pörssiin” – Kansanedustaja syyttää puoluetta takinkäännöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Stefan Wallin (rp.) syytää keskustaa takinkäännöstä valtioyhtiö Altian myynnissä. Wallinin mukaan keskusta vastusti vuonna 2014 ”henkeen ja vereen” Altia-kauppaa.

– Nyt on otettu neuvoa antava ja, tadaa, asia on tullut uuteen valoon: Keskusta vie Kossun pörssiin ja valtion pyhästä strategisesta omistamisesta tuleekin kansanosake, Wallin kirjoittaa Twitterissä.

– Totta vieköön. Politiikka on mahdollisuuksien laji, hän päättää.

Keskustelua aiheesta

”Ikävä kyllä Ville mölisee” – Soini syyttää ”turhautunutta” Niinistöä somesoosista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on menettänyt malttinsa kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) esittämään kritiikkiin, jonka mukaan Soini ei olisi tuonut esiin Suomen kantaa Turkin ja Syyrian tilanteeseen. Soini kutsuu Niinistön kannanottoja sosiaalisessa mediassa muun muassa räkyttämiseksi.

– Ikävä kyllä Ville mölisee, kun ei tiedä, ei välitä ottaa selvää tai ei tunne asioita tai ei ole paikalla, kun niistä puhutaan ja keskustellaan, ulkoministeri Soini kirjoittaa blogissaan.

Omasta mielestään Soini kokee ottaneensa Turkin ja Syyrin tilanteisiin kantaa voimakkaasti.

– Keskiviikkona 14.2.2018 olin sekä Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnassa että Suuressa valiokunnassa kuultavana. Kerroin selkeästi omat ja Suomen kannat Turkin ja Syyrian järkyttävin tilanteisiin. Kerroin ne myös julki EU: n ulkoministerien Gymnich- kokouksessa.

”Iloa ja valoa Villelle.”

– En tiedä, eikö Villeä kiinnosta kyseisten valiokuntien jäsenyys vai mistä johtuu, ettei entinen puolueensa puheenjohtaja välitä olla tiedon lähteillä. Sen sijaan Ville puhuu Korean vierailustani tosiasiat unohtaen. Ville vippailee, kun ei jaksa tai viitsi perehtyä, Soini lataa.

Hän suosittelee Niinistölle vierailua Koreoiden rajalla, joka on Soinin mukaan maailman suurin jännitelinja.

– Se on vakava paikka, jota ei kannata somesoosilla aliarvioida.

– Ville. Olet selvästi turhautunut, kun luovuit puheenjohtajuudestasi puolueenne typerien sääntöjen pakottamana. Pyrit Palloliiton puheenjohtajaksi. Et hävinnyt huonolle miehelle.

– Kokoa itsesi ja mene myönteisyyden kautta. Katkeruus ei kauaksi kanna. Siitä tulee huono olo. Eli iloa ja valoa Villelle, Soini toivottaa.

Ville Niinistö kommentoi Twitterissä Soinin ottaneen kantaa Syyrian ja Turkin tilanteisiin vain suljettujen ovien takana. Hän pitää kirjoitusta tyyppiesimerkkinä arvostelemastaan toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Yli 400 000 tulot alle minimibudjetin – Tutkija: Hyvinvointivaltio-Suomen ruokatrendi on nälkä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Yli 400 000:n suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kirjoittaa köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo leipäjonoja ja köyhyyttä käsittelevässä kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa.

–  Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa, Ohisalo kirjoittaa.

Kirjoitus liittyy käynnissä olevaan Yhteisvastuu-keräykseen, jonka teemana on tänä vuonna ironinen #ruokatrendit2018. Ohisalon mukaan yksi valitettava ruokatrendi on hyvinvointivaltio-Suomessakin nälkä.

– Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapa- ja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla.

Ohisalo kertoo myös oman perheensä saaneen 1990-luvun laman aikana apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä.

”Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.”

– Opiskeluaikoina menot ylittivät tulot ja välillä laskettiin senttejä. Läheisiäni on joutunut leipäjonoon. Olen kiitollinen siitä avusta ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on minulle ja perheelleni suonut.

Leipäjonoja tutkineena Ohisalo toivoo, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa.

– Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista.

– Tämän etäisyyden kaventaminen on avain suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenäisyydelle. Sitä etäisyyttä pienennetään hiekkalaatikoilta ja kouluista lähtien, joissa eri tulo- ja koulutustasojen vanhempien lapset kohtaavat, Ohisalo kirjoittaa.

Erkki Tuomioja: ”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin viikolla monien hämmästykseksi, että voisi harkita opettajien aseistamista uusien kouluampumisten ehkäisemiseksi.

Trump toi idean esille tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita ja kouluampumisen uhrien omaisia Valkoisessa talossa. 17 ihmistä kuoli viime viikolla kouluampumisessa oppilaitoksessa. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

Trumpin mukaan osa opettajista voitaisiin kouluttaa käyttämään aseita pelotteeksi mahdollisille kouluampujille. Trumpin mukaan ase annettaisiin vain niille, jotka ovat ”hyvin päteviä aseiden käsittelyssä”.

– Minulla on niin monia ideoita, muilla on monia ideoita, ja me valitsemme tärkeimmät ideat ja teemme työtä toteuttaaksemme ne. Se ei jää puheeksi. On kestänyt liian kauan, Trump muun muassa sanoi.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Trumpin puheita käsittämättöminä.

”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Tuomioja esittää kysymyksensä sunnuntaina Facebook-tilillään.