Brexit muutti RKP:n Henrikssonin kantaa Nato-kansanäänestykseen: Eduskunta voisi päättää tietyin ehdoin

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds sanoi eilisessä Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttitentissä pitävänsä moraalisesti ja poliittisesti kestämättömänä, että poliitikot ”menevät kansanäänestyksen taakse piiloon” Nato-keskustelussa.

Presidentti Sauli Niinistö piti Torvaldsin puheita vastuunpakoilusta naurettavina.

– Varoitan Naton suhteen ja muutenkin päätöksistä, joissa suuri osa kansasta saisi syviä haavoja. Ei suomalaisella yhteiskunnalla ole varaa sellaiseen, Niinistö sanoi.

Presidentin mukaan parempaa tapaa mitata kansan näkemystä kuin kansanäänestys ja hankkia legitimiteettiä ”ei ole kuulunut”.

”RKP:n linjahan on, että…”

Torvalds on presidenttiehdokkaista ainut Nato-jäsenyyden kannattaja. RKP:n puoluekokouksen vuonna 2016 siunaama visio on, että Suomi on Naton jäsen 2025.

Puoluekokouksen päätöksen mukaan RKP pitää Nato-jäsenyyden edellytyksinä vahvaa kansan tukea ja sitä, että jäsenyydestä käydään laaja yhteiskunnallinen keskustelu.

– Torvalds on tuonut esille sen, että hän on Nato-jäsenyyden puolesta. RKP:n linjahan on, että me katsomme, että tulevaisuudessa olisi syytä hakeutua niihin pöytiin, joissa päätökset tehdään ja jotka ovat myös meidän turvallisuustilanteemme osalta tärkeitä. Tietenkin on myös koko ajan muistettava, että eihän sitä hakemusta huomenna jätetä, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kommentoi tänään Demokraatille.

– On hyvä että asia nostetaan pöydälle ja toivon, että argumentteja voidaan nyt sitten esittää puolesta ja vastaan. Juuri sitä luulen, että kansalaiset tarvitsevat.

Henriksson käyttää samaa piiloutumis-retoriikkaa kuin Torvalds.

– Aina on parempi, että keskustellaan kuin vaietaan ja tavallaan piiloudutaan kansanäänestysajatuksen taakse.

”Sen jälkeen, kun näin miten Isossa-Britanniassa kävi.”

Henriksson arvioi, että RKP:n sisällä on erilaisia ajatuksia siitä, tarvittaisiinko kansanäänestystä vai ei.

– Sen jälkeen, kun näin miten Isossa-Britanniassa kävi Brexitin kanssa, en ole itse enää niin varma, että kansanäänestys olisi kaikissa tilanteissa paras mahdollinen. Laajan kansan tuki voidaan mitata myös toisilla keinoilla. Eduskunnan enemmistö on myös osoitus laajasta kansallisesta tuesta, Henriksson sanoo.

Brexit-äänestys osoitti Henrikssonin mukaan, miten herkkä instrumentti kansanäänestys on. Hän sanoo, että elämme mediakulttuurissa, jossa somen kautta pystytään vaikuttamaan paljon ihmisten asenteisiin.

– Voin sanoa, että ainakin omalta kohdaltani Brexit-äänestys on tarkoittanut sitä, että olen ruvennut miettimään Nato-kansanäänestystä hiukan toisenlaisesta näkökulmasta kuin aikaisemmin.

Sitä Henriksson ei kuitenkaan ole suoraan valmis sanomaan, etteikö Nato-kansanäänestystä voisi olla myös mahdollinen.

– Tämä ei välttämättä ole niin mustavalkoinen asia, että puolesta tai vastaan, vaan pitää miettiä missä olosuhteissa keskustelua käydään. Jos lähdettaisiin kansanäänestykseen, asetelman pitäisi olla sellainen, että tietää että voi olla turvallisin mielin – eli että ihmiset tietävät, mistä äänestävät ja muut asiat eivät vaikuta siihen.

– Mutta voi sanoa, että mielestäni Torvaldsin tapa ajatella on siinä mielessä kannatettava, että hän ajattelee asiaa kyllä laajemmasta näkökulmasta ja ottaa myös huomioon sen mitä muualla on tapahtunut.

”Eduskuntahan on valittu sen takia, että se tekee päätökset kansalaisten puolesta.”

Anna-Maja Henriksson sanoo itse kannattavansa pitkällä tähtäimellä Suomen Nato-jäsenyyttä sinä päivänä, ”kun meillä on enemmistö Suomessa sen puolesta”.

Mihin enemmistöön viittaatte?

– Eduskuntahan on valittu sen takia, että se tekee päätökset kansalaisten puolesta. Se on demokratian peruslähtökohta. Itse olen tietenkin RKP:n puoluekokouksen päätöksen kannalla. Olemme avoimia prosessille, joka johtaa Nato-jäsenyyteen, mutta siihen tarvitaan laaja keskustelu ja kansan tuki. Se on se kanta.

Henrikssonin mielestä eduskunta voisi päättää ilman kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä, mutta tämä edellyttäisi tiettyjen ehtojen täyttymistä.

Henrikssonin mukaan tätä ennen yhteiskunnassa olisi pitänyt käydä asiasta laajaa keskustelua niin, että myös kansan näkökulmaa voitaisiin mitata. Lisäksi eduskunta olisi pitänyt valita vaaleissa, joissa olisi keskusteltu Nato-jäsenyydestä ja ihmiset olisivat näin ollen tietoisia, minkä puolesta ovat äänestäneet.

– Silloin se täyttyy. Mutta nythän tämä asia ei ole tällä hetkellä ajankohtainen.

Vasemmiston varapuheenjohtaja paljastaa: Kymmenet miehet lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioita ”H-a:n” innoittamina

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo paljastaa Twitter-tilillään saaneensa äärimmäisen ikäviä viestejä.

Samalla Honkasalo lähettää itsekin tiukan viestin miehille, jotka ovat häntä lähestyneet.

”Te kymmenet miehet, jotka olette lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioitanne H-a:n innoittamina: Metodi ei toimi!”

Honkasalon mukaan hän ei vaikene.

”Sen sijaan se saa minut seisomaan entistä vankemmin ihmisoikeuksien ja rakkauden puolella!”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvostaa Honkasalon työtä.

”Ja niin monet seisovat sinun rinnallasi! Kiitos hienosta työstä”, Andersson vastaa Honkasalon päivitykseen.

Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2012. Valtuustoryhmän vetäjäksi hän nousi 2014 ja kaupunginhallituksen jäseneksi 2015. Eduskuntavaaleissa 2015 Honkasalo pääsi ensimmäiselle varasijalle. Kesällä 2016 hänet valittiin vasemmistoliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.

Keskustelua aiheesta

Sampo Terho: ”Suomen tavoitteena on, että Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

EU-ministerivaliokunta on käsitellyt E-kirjettä muuttoliikkeen hallintaan liittyen. Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) on tyytyväinen esitettyihin linjauksiin.

”Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat. Pakolaiskiintiötä ei nosteta ja turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Palautusten ja rajavalvonnan on oltava tehokkaita. Nämä ovat järkeviä linjauksia”, luettelee Terho.

Tällä hetkellä ei valmistelussa ole uutta turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismia. Mikäli keskustelu uudesta kriisimekanismista käynnistyisi, Suomi asettaa ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot otetaan huomioon.

”Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan sellaisia olosuhteita, joissa Siniset tukisivat Suomen vapaaehtoista osallistumista, jos uutta taakanjakomekanismia esitettäisiin”, Terho toteaa.

”Suomen linjaus toteaa rehellisesti, että huomattava osa hakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Järjestelmää on siis kehitettävä tämän tiedon pohjalta.”

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Kittilässä

Kittilän kunnanhallitus on palauttanut valmisteluun syytteessä olevien Kittilän luottamushenkilöiden mahdollisen luottamustoimesta pidättämisen. Kunnanhallituksen oli määrä ottaa tänään kokouksessaan kantaa asian täytäntöönpanoon ja laillisuusvalvontaan.

Kittilän kunnan edustaja kertoi STT:lle, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin asia voisi olla tulossa seuraavan kerran kunnanhallituksen käsittelyn.

Valtiovarainministeriö päätti lokakuun lopulla aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan luottamushenkilöihin liittyen.

AVAINSANAT

Onko ministeri Berner sittenkin toteuttamassa liikenneverkkoyhtiön? – SDP:n Kiuru ihmeissään ”uudesta markkinaistamisesta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaavan Krista Kiurun mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) jo kertaalleen julkisuudessa kaadettu liikenneverkkoyhtiön malli on jälleen pöydällä.

– Berner sai hallituksen täydentävässä budjettiesityksessä oikeudet viedä eteenpäin liikenneohjaustoimintojen, rautatieliikenteen markkinaistamista sekä liikenneviraston perinteisten toimien yhtiöittämistä, Kiuru esittää Demokraatille.

– Hallituksella käynnistyy soten markkinaistamisen päälle uusi markkinaistaminen.

Kiurun viittaus liittyy Bernerin viime tammikuussa esittämään suureen liikenneuudistukseen, jonka tarkoituksena oli yhtiöittää liikenneväylät, kerätä käyttömaksuilla korjausvaroja ja poistaa autovero. Toisin kävi. Esitys ammuttiin julkisuudessa voimakkaasti alas ja sen valmistelu keskeytettiin.

Sen raunioille perustettiin kuitenkin parlamentaarinen työryhmä pohtimaan liikenteen rakenteita ja tulevaisuutta.

Asia tuntuu kuitenkin ponnahtaneen jälleen tiistaina esiin, kun hallitus esittää lähetekeskustelussa olleessa ensi vuoden talousarviota täydentävässä esityksessä liikenne- ja viestintäministeriölle 2 miljoonan euron määrärahaa osakehankintoihin ensi vuodelle liittyen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä raideliikenteen kilpailun avaamiseen.

Mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa?

Asia nousi keskusteluun myös eduskunnan täysistunnossa, kun kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kysyi ministeri Berneriltä mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa, joka on varattu henkilöliikenteen kilpailuttamisen rahoittamiseen.

Berner vastasi Ihalaiselle, että kysymyksessä on siirtyvä saldo, josta otetaan 2 miljoonaa euroa, jolla mahdollistetaan uuden momentin perustaminen.

– Tämä momentti ja määräraha tulee siihen tarpeeseen, että voidaan tehdä omistus- ja yhtiöjärjestelyjä. Määrärahan voi käyttää liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämisestä ja rautateiden henkilöiden kilpailulle avaamisista johtuviin omistusjärjestelyihin sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajanohjaukseen liittyen, Berner luetteli.

– Esimerkiksi tässä on kysymyksessä hintojen maksaminen, yhtenä esimerkkinä.

Esitys antaa ministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen.

Kiurun mukaan esitys antaa liikenne- ja viestintäministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen. Hän toteaa, että hallituksen tavoitteena on nyt yhtiöittää perinteiset virkamiestoimet ulkoistamalla ne kehittämisyhtiöön, uudelle ulkopuoliselle yhtiölle erityistehtävinä.

– Yhtiön perustamista ja selvityksiä varten on annettu 2 miljoonan euron täydentävä esitys budjettiin.

Lisätalousarvioesityksessä todetaan seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy Liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, jonka johdosta perustettaisiin valtion kokonaan omistamat erityistehtäväyhtiöt: kalustoyhtiö, kunnossapito- sekä kiinteistöyhtiö.

Kiurun mukaan jo nyt on selvinnyt, että perusteluteksti ei pidä edes ihan sellaisenaan paikkaansa. Tosiasiassa 2 miljoonalla eurolla ostettaisiin asiakokonaisuuteen liittyviä selvityksiä, käytännössä siis konsulttirahoja kehitysyhtiön perustamiseen.

Hänen mukaansa kehitysyhtiön alla toimisi tytäryhtiöt, jotka hoitaisivat jatkossa liikenteenohjaustoimintoja maalla, merellä ja ilmassa, mikäli yhtiöittäminen toteutuu. Samassa yhteydessä myös VR pilkottaisiin raideliikenteen kilpailun avaamiseksi.

– Kehittämisyhtiö olisi niin sanottu konserniyhtiö. Sinne siirrettäisiin nykyiset liikennepalvelut, jotka ovat jo yhtiömuodossa. Sinne siirrettäisiin siis myös nykyiset jo olemassa olevat yhtiöt, Kiuru kuvailee.

Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli.

Kiuru kuuluu myös Bernerin liikenneverkon rahoitusta, rakenteita ja tulevaisuutta arvioivaan parlamentaariseen työryhmään, jossa tätä kyseistä asiaa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vielä käsitelty.

– Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli, joka on viety läpi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Nyt tuntuukin, että hallitus on antanut ministerille vapaat kädet toteuttaa laajan yhtiöittämismallin. Seuraavana on vuorossa liikenteen markkinaistaminen.

Isoksi kysymykseksi markkinaistamisen jälkeen muodostuu Kiurun mukaan etenkin tieverkosto.

– Mikäli suurin osa vastuusta teistä siirretään yhtiölle, kenelle toimijoille tuleva tieyhtiö tarjoaa palveluita, hän kysyy.

– Onko hallituksella aikomuksena siirtää vanhat asfaltit, jotka on jo maksettu veronmaksajien rahoilla, uudelleen maksullisiksi. Eli ne maksatettaisiin uudelleen käyttäjillä, jotka ovat jälleen samat veronmaksajat?

Toimijoille ollaankin antamassa Kiurun mukaan mahdollisuus tulla markkinoille ja saada markkinasiivu aivan kuten Bernerin esittämässä raideliikenteen uudistuksessakin.

Onko Bernerin jo viime tammikuussa kovalla metakalla kaadettu liikenneverkon malli sittenkin tulossa tässä muodossa, Kiuru kysyy lopuksi vielä uudelleen.

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.