Yhdysvallat haluaisi Wikileaks-sivuston perustajan tuomiolle vakoilusta.

Tuomari Vanessa Baraitser tosin kumosi perusteluissaan pääosan Assangen puolustuksen esittämistä perusteluista luovuttamista vastaan. Sen sijaan hän piti luovuttamisen esteenä Assangen mielenterveyttä ja masennusta, jonka vuoksi hän olisi Yhdysvalloissa vaarassa tehdä itsemurhan.

Yhdysvallat voi valittaa lontoolaisen tuomioistuimen tekemästä päätöksestä. Mahdollinen oikeustaistelu ylemmissä oikeusasteissa saattaa kestää vielä vuosia.

Vuodetussa noin 500 000 asiakirjan aineistossa käsiteltiin muun muassa Afganistanin ja Irakin sotatoimiin liittyviä yksityiskohtia. Yhdysvaltain hallinto väittää, että Assange olisi auttanut entistä tiedusteluanalyytikkoa Chelsea Manningia varastamaan vuodetut asiakirjat.

Assange voisi saada jopa 175 vuoden tuomion, jos hänet joskus luovutettaisiin Yhdysvaltoihin ja tuomittaisiin kaikista häntä vastaan nostetuista syytteistä.

Elokuussa 2010 kaksi naista teki Assangesta rikosilmoituksen Ruotsin poliisille. Toinen syytti Assangea raiskauksesta, toinen seksuaalisesta ahdistelusta.

Estääkseen luovutuksensa Ruotsiin Assange sulkeutui Ecuadorin Lontoon-suurlähetystöön vuonna 2012.

Hän päätyi lopulta viettämään lähetystössä seitsemän vuotta, kunnes toissa vuoden huhtikuussa Ecuador käski häntä lähtemään. Britannian poliisi pidätti Assangen, ja hänet tuomittiin vankilaan seksuaalirikossyytteisiin liittyneiden takuuehtojen rikkomisesta.

Assange on ollut siitä lähtien Lontoossa sijaitsevassa korkean turvallisuusluokan vankilassa Belmarshissa.

Uutista päivitetty klo 14.22.