Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Brittitutkija suomalaisille: Ei kannata luulla, että Venäjä on unohtanut Nato-ratkaisunne

Lehtikuva / AFP
Moskovassa ei unohdeta Suomen Nato-kevään puolenvalintaa, sanoo brittitutkija Keir Giles.

Venäjä ei näytä reagoineen Suomen Nato-prosessiin odotetuilla likaisilla tempuilla. Tämä on illuusiota, sanoo tutkija Keir Giles: emme vain huomaa kaikkea kulissien takaista toimintaa.

Petri Korhonen

Demokraatti

Monet suomalaiset huokaisivat helpotuksesta, kun virallinen Venäjä ei sittenkään repinyt pelihousujaan maamme Nato-jäsenhakemuksen jättämisestä.

Edes nyt “harmaassa vaiheessa” eli ratifiointiprosessin aikana ei ole nähty pelättyjä suuria kyberhyökkäyksiä, ei alueloukkauksia, ei pakolaisvirtoja tai muita yllätyksiä.

Onko Venäjän kohuttu infosotakoneisto liian täystyöllistettynä Ukrainassa, pelkääkö Kreml Suomen kumppanuusmaiden reaktioita, vai eikö sitä vain kiinnosta mitä täällä tapahtuu?

– Missään nimessä Suomea ja Suomen valtiojohdon toimia ei ole Kremlissä unohdettu. Nyt vain ei jostain syystä ole ollut heidän mielestään oikea aika käyttää näkyvää voimaa teidän suuntaanne, sanoo brittiläinen turvallisuuspolitiikan tutkija Keir Giles.

Hänen mielestään Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä oli niin vahvasti Venäjän etujen vastainen teko, ettei maan johto jätä reagoimatta siihen.

Miten näyttävät vastatoimet tehdään, lievänä tai vahvana, erikseen vai jonkun muun maailmanpolitiikan tapahtuman yhteydessä, sitä ei kukaan etukäteen tiedä.

Lisää aiheesta

– Voi olla, ettei sitä ole päätetty vielä Kremlissäkään, vaan sielläkin odotetaan sopivaa tilaisuutta, johon tarttua. Tai sitten siellä ajatellaan, että salattu vaikuttaminen riittää pitkään.

TUTKIMUSLAITOS Chatham Housessa työskentelevä Giles vieraili Suomessa tällä viikolla markkinoimassa uutta kirjaansa Venäjän sota jokaista vastaan (Docendo, 2022).

Siinä hän esittelee Venäjän eri Euroopan maissa kokeilemia vaikutuskeinoja ja tapoja yrittää lietsoa yhteiskunnallista epäjärjestystä. Mukana on runsaasti esimerkkejä Suomestakin.

– Pitää muistaa, että Venäjä operoi etujensa varmistamiseksi kulisseissa aina jollain tasolla, vaikka näyttävät provokaatiot puuttuisivatkin. Länsimaita tiedustellaan, politiikkaamme ja talouselämäämme seurataan ja olemassa olevia yhteyksiä pidetään yllä, varmuuden vuoksi, Giles sanoo.

Hän korostaa, ettei Venäjä toimi näin pahuuttaan tai pelkän valloitushalunsa takia.

– Kreml pyrkii koko ajan suojelemaan itseään, tai torjumaan sellaisia kuvittelemiaan uhkia, jotka vaarantaisivat nykyisten vallanpitäjien asemaa.

Tähän työhön se tarvitsee joka maassa hyvin monipuolista tukijoiden palettia, uinuvista soluttautuja-agenteista ja valtapolitiikan vastarannankiiskistä aina näkyviin mielipidevaikuttajiin, hyödyllisiin pöhköihin asti.

Osa heistä ei edes huomaa olevansa itänaapurin asialla, mikäli heidän toimintaansa ohjaa esimerkiksi aito aatteellinen länsi-inho.

SUOMALAISET kysyvät kuulemma Gilesiltä usein, mitä mieltä tutkija on entisten pääministeriemme liiketoimista, jotka edistivät Venäjän talousetuja.

Rahakkaan idänbisneksen palvelukseen menneitä entisiä poliitikkoja on Gilesin mukaan kaikissa läntisen Euroopan maissa, eikä Suomi ole tässä mikään poikkeus. Hänelle tämä on enemmän eettinen kysymys kuin suora turvallisuusuhka.

– Ymmärtääkseni nämä liikeyhteydet olivat teilläkin täysin julkisia. Vaarallisimpia ovat ne talouselämän ja politiikan taustavaikuttajat, jotka ovat salatusti joko rahan tai vaikutusvallan toivossa ajaneet Venäjän johdon tavoitteita.

Tällaisia ihmisiä on Suomenkin päätöksentekokoneistossa ja sen liepeillä yhä, Giles arvelee.

Eikä hän tarkoita tällä näkyviä Venäjän-puolustajia kuten dosenttibäckmaneja ja eri ääriliikkeiden tai koronankieltämisen apostoleja.

– Tällaiset värikkäät hahmot ovat lähinnä julkisia pellejä, maskotteja, joita Venäjä tarvitsee propagandassaan oman maansa yleisön suuntaan. Venäjä on vuosikymmenien ajan rakentanut Suomeenkin omat vaikutus- ja tiedustelukanavansa, eivätkä niiden edustajat metelöi täällä kaduilla mielenosoituksissa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE