Kymäläinen sanoo kannanotossaan, että rahoituksen jakautumisessa hyvinvointialueille on merkittäviä ongelmia. Ne tulisi kiireellisesti korjata, ja siksi hallituksen tulisi puhaltaa peli poikki: antaa hyvinvointialueille työrauha tarpeellisten uudistusten toteuttamiseen, eikä pakottaa alueita lyhytnäköisiin taloudellisiin ratkaisuihin.

– Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ympäri Suomen ovat ajautumassa syvään kriisiin, ja ihmiset ovat aidosti huolissaan siitä, miten hoitoon ja apuun pääsee jatkossa tässä maassa, kommentoi Kymäläinen tiedotteessaan.

– Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tilanne kuvastaa karulla tavalla koko maan ongelmia. Ei järjestelmä ole rikki. Ongelma on siinä, ettei hallitus kuuntele alueita, ja se uhkaa johtaa nyt kohtuuttomiin tilanteisiin.

– Oikeus katsoi, että alueella tehtiin väärin, kun hyväksyttiin alijäämäinen talousarvio – vaikka sen perusteena oli oikeuskanslerin linjaus, että alueiden tulee kaikissa olosuhteissa turvata asukkaille riittävät palvelut.

Etelä-Karjalassa on jo käynnissä yt-neuvottelut, ja tilanne on Kymäläisen mukaan äärimmäisen vaikea.

– Henkilöstökulut ovat puolet alueen budjetista. Käytännössä hallitus pakottaa alueen tekemään massiiviset irtisanomiset, jotta ensi vuonna ei tehdä alijäämää ja jotta hallitus sen seurauksena myöntäisi lisärahoitusta. Tällainen vaatimus ei ole realistinen eikä vastuullinen, kun samalla puhutaan palveluista, jotka turvaavat ihmisten arjen ja elämän.

DEMARIEDUSTAJAN mielestä hallitus sulkee korvansa hyvinvointialueiden hätähuudoilta ja jättää alueet yksin selviytymään. Koko maan tasolla puhutaan jopa tuhansista irtisanomisista.

– Politiikka on arvovalintoja. Hallitus ei ole antanut hyvinvointialueille niiden tarvitsemaa rahoitusta, mutta sen sijaan se on kipannut satoja miljoonia yksityiseen terveysbisnekseen, Kymäläinen muistuttaa.

Hänen mukaansa Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on kuitenkin saatu paljon hyvää aikaan, erityisesti lastensuojelussa. Alueella on Suomen vähiten lasten huostaanottoja, ja yhdellä sosiaalityöntekijällä on 25-30 asiakasta. Määrä vaihtelee sen mukaan, mitkä ovat yksittäisen asiakkaan tarpeet.

– Näin on pystytty vähentämään lasta suuresti vaurioittavia huostaanottoja, mikä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti onnistuminen. Huostaanotot, varsinkin laitossijoitukset, ovat kalliita, ja ne jättävät syvät jäljet lapsen elämään.

– Etelä-Karjalassa on haluttu tehdä asiat toisin, ja panostaa ennaltaehkäisyyn ja perheiden tukemiseen. Nyt tämäkin onnistuminen on vaarassa. Hallitus ja valtiovarainministeriö määräävät, että alueella on jatkossa oltava lain sallima maksimiasiakasmäärä, eli 30 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden.

KYMÄLÄISEN mukaan määräys ei ainoastaan romuta toimivaa mallia ja käytäntöä, vaan tulee pitkällä aikavälillä kalliimmaksi, mikäli esimerkiksi huostaanotot lähtevät jälleen kasvuun tai nuorten syrjäytyminen lisääntyy.

– Ja jos työntekijät uupuvat tai lähtevät, menetämme osaamista ja luottamusta, jota ei hetkessä rakenneta takaisin. Hallitus siis määrää meidät murentamaan sen, mikä on toiminut parhaiten koko maassa.

Kannanotossa painotetaankin, että hallituksen tulisi antaa antaisi hyvinvointialueille työrauha palveluidensa järjestämiseen ja kehittämiseen.

– Alueet tarvitsevat ennen kaikkea rauhan ensi vuoden talouden suunnitteluun ja hallitukselta selkeän viestin, että niitä selkeästi kuullaan.