Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n eilen julkaistu raportti osoittaa, että ihmisten toiminnalla on ollut arvioitua rajumpia vaikutuksia ilmastoon ja tämän seurauksena myös sään ääri-ilmiöihin. Ilmastonmuutos aiheuttaa valtavia riskejä ja kustannuksia, jotka näkyvät myös Suomessa, Perholehto muistuttaa tiedotteessa.

– Laajat metsätuhot, myrskyt ja kuivuus ovat vain alkusoittoa sille, mitä tänne on luvassa, mikäli riskeihin ei kyetä varautumaan jo nyt. Siksi Suomeen tarvitaan uusien tietojen valossa kansallinen suunnitelma, jolla ennakoidaan niitä luonnonkatastrofeja ja kriisejä, joita ilmastonmuutoksen ilmiöt voivat aiheuttaa, hän sanoo.

Perholehto muistuttaa, että Keski-Euroopan tämän kesän tulvien laajuutta pidettiin epätodennäköisinä, mutta tilanne paheni äkkiä katastrofaaliseksi.

Perholehto toteaa, että esimerkiksi maanviljelys voi kärsiä tulevaisuudessa myös Suomessa voimakkaasta lämpenemisestä kuivuuden ja tuholaisten lisääntyessä. Tämä voi näkyä maataloustuotteiden kustannusten nousuna.

Demarinuoret katsoo, että IPCC:n raportin vaatimuksiin vastaamisessa onnistuminen edellyttää koko yhteiskunnan sektoreiden läpileikkaavaa yhteistyötä ja yhteisymmärrystä tavoitetason saavuttamisen vaatimista toimenpiteistä.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jo pitkään noudatettu puoluerajat ja vaalikaudet ylittävää peruslinjaa, joka tuo toimiin vakautta ja ennakoitavuutta. Mikäli ilmastonmuutos aiotaan saada vielä kuriin, olisi myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle muodostettava sellainen linja viipymättä, Perholehto sanoo.

– Päästöt eivät katso, mitkä puolueet istuvat tai eivät istu hallituksessa. Toimet tehoavat vain silloin, kun niitä tehdään pitkäjänteisesti ja jatkuvasti, hän linjaa.

Politiikkaa on totuttu mittaamaan muun muassa talouskasvulla, työllisyydellä, veroasteella ja valtion velkaantumisasteella. Perholehto ehdottaa, että jatkossa mittareiksi voitaisiin nostaa nykyistä vahvemmin esimerkiksi päästöjen määrää ja muita ilmastotoimia.

– Hiilineutraalin hyvinvointivaltion saavuttamisen kannalta hedelmällisempää olisi löytää uusia painopisteitä, joita nostetaan perinteisen politiikan rinnalle. Suomi on ollut pitkään koulutuksen mallimaa, mutta meidän pitäisi pyrkiä seuraavaksi siihen, että tulevaisuudessa Suomea katsottaisiin päästöttömän hyvinvointivaltion mallimaana, Perholehto toteaa.